Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Sivistysvaliokunta on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, joka koskee korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Lakeihin tulisi lisättäväksi säännökset erikoistumiskoulutuksista. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä luonteeltaan täydennyskoulutusta pysyvämmäksi tarkoitettuja koulutuksia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla korkeakoulu toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Yrittäjien koulutustaso on noussut merkittävästi viime vuosien aikana. Jäsenrekisterimme kahden vuoden välein tehtyjen otantojen mukaan (n=40 000) korkeasti koulutettujen yrittäjien määrä on noin 23 % koko jäsenistöstämme, vastaavasti ilman tutkintoa yrittäjinä työskentelee noin 12 %. Vuoden 2008 jälkeen jäseniksi rekisteröityneistä korkeasti koulutettujen määrä on 33 %. Vailla tutkintoa toimivia yrittäjiä on noin 7 %.

Yrittäjien koulutus- ja osaamistason noustessa Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksista kannatettavana. Ehdotetut säännökset selkeyttävät korkeakoulukentässä avoimen koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja erikoistumiskoulutuksen profiilia ja toisaalta lisäävät yrittäjien väyliä osaamisen kehittämiseen.

Esityksessä on todettu aiheellisesti nykyisten täydennyskoulutusten ja erikoistumisopintojen haasteina hajanaisuus, heikko kytkös korkeakoulujen (erityisesti yliopistot) osaamiseen ja elinkaaren lyhyys; käytännössä koulutuksia ei pystytä järjestämään pitkäjänteisen rahoituksen puuttumisen vuoksi.

Erikoistumiskoulutuksen asemoituminen osaksi korkeakoulujen perustehtävään on kannatettavaa. Rahoituksen perustuminen korkeakoulujen perusrahoitukseen ja harkinnanvaraisiin osallistujamaksuihin on selkeä ja hyvä ratkaisu. Mahdollisten maksujen verovähennysoikeus on yrittäjille tärkeä ja se on huomioitava lakiesityksissä.

Opintojen modulaarisuus tärkeää

Yrittäjille pitkäkestoisen koulutuksen suorittaminen saattaa olla haasteellista, joten modulaarisuus ja työelämälähtöiset menetelmät mahdollistavat joustavan ja kohdennetun tavan kehittää osaamista itselle sopivissa osioissa. Lisäksi on toivottavaa, että erikoistumisopintojen modulaarisuus lisää aitoa, osaamisperusteista yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteisissä koulutuksissa.

Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen valtionrahoituksen loppumisessa ja rahojen edelleen kohdentamisessa erikoistumiskoulutuksiin tulee huomioida, että aiemmin opitun tunnistaminen ja työelämälähtöisten menetelmien syvällinen kehittäminen ovat keskeisiä ja ohjaavat erikoistumiskoulutusten soveltumista yritysten ja elinkeinoelämän käyttöön. On myös toivottavaa, että oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen hyvät käytänteet ja toteutustavat huomioidaan erikoistumiskoulutuksissa.

Suomen Yrittäjät

Mika Tuuliainen
koulutusasioiden päällikkö