YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa otsikossa mainitussa asiassa, minkä johdosta esitämme seuraavaa.
Hallituksen esityksen tavoitteena on lainsäädäntöä yksinkertaistamalla ja työttömyysturvan kannustavuutta lisäämällä nopeuttaa työnhakijoiden työllistymisvauhtia. Ehdotetuilla lainmuutoksilla pyritään myös helpottamaan lain toimeenpanoa, jotta etuushakemukset voitaisiin käsitellä nopeammin ja saada maksatukseen vähemmällä viiveellä. Uudistus on tarkoitettu tehtäväksi kustannusneutraalisti.
Esityksessä ehdotetaan ns. lisäpäivärahaoikeuden alkamisikää nostettavaksi 60 vuodesta 61 vuoteen. Ehdotetun muutoksen tavoitteena on pidentää työuria. Edellä mainittuun muutokseen liittyen ehdotetaan säädettäväksi, että 60 vuotta täyttäneellä olisi oikeus osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai päästä palkkatuettuun työhön, jos työttömyyspäivärahaoikeus muutoin päättyisi. Lisäksi esitetään, että 60 vuotta täyttäneiden palkansaajan työssäoloehto täyttyisi myös työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan ansiopäivärahan ansio-osan kestoa lyhennettäväksi 500 päivästä 400 päivään niillä työnhakijoilla, jotka eivät ole olleet työssä vähintään kolmea vuotta ennen työttömyyden alkamista. Ansio-osan enimmäisaikaa ehdotetaan edelleen lyhennettäväksi 100 päivällä sellaisen työnhakijan osalta, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttää sen 250 ensimmäisen työttömyyspäivärahapäivän aikana.
Työttömyyspäivärahan saamisen ehtona olevaa työssäoloehtoa ehdotetaan lyhennettäväksi palkansaajilla 34 viikosta 26 viikkoon ja yrittäjillä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Lisäksi ehdotetaan että palkansaajan työssäoloehtoon voitaisiin lukea kaikki palkkatuella tehty työ.
Esityksessä edelleen ehdotetaan ansioturvan etuustasojen määrää vähennettäväksi kolmesta kahteen ja eri perustein myönnettävien päivärahaetuuksien määrää viidestä kolmeen. Jatkossa korotettua päivärahaa maksettaisiin ainoastaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen tai pitkän työuran perusteella. Pitkän työuran perusteella korotetun päivärahan enimmäismaksuaikaa ehdotetaan esityksessä lyhennettäväksi 100 päivästä 90 päivään. Korotetun ansio-osan määrä ehdotetaan korotettavaksi nykyisen muutosturvan ansio-osan tasolle.
Sovitellun ansiopäivärahan enimmäismäärää ehdotetaan muutettavaksi siten, että se lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voisi olla enintään 95 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta nykyisen 90 prosentin sijaan.
Yrittäjän työssäoloehdon täyttävä vakuutettu työtulo ehdotetaan korotettavaksi 1000 euroon ja sen korottamista vuosittain palkkakertoimella. Lisäksi yrittäjän työssäoloehtoon ehdotetaan laskettavaksi kaikki yrittäjänä tehty työ.
Esityksessä edelleen ehdotetaan, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi, kun olemalla yritystoiminnan aikana vähintään kuusi kuukautta yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikatyössä tai palkansaajan työssäoloehtoon luettavassa osa-aikatyössä.
Yritystoiminnan päättyessä yrityksestä saatavan myyntivoiton jaksotuksen osalta edistyksessä ehdotetaan, että ns. tasetarkastelun raja nostettaisiin nykyisestä 10 000 eurosta 20 000 euroon.
Esityksessä pyritään lieventämään yrittäjän perheenjäsenen työttömyysetuudelle pääsemistä muuttamalla yritystoiminnan pysyväisluonteisen heikkenemisen edellytyksiä siten, että riittävää muiden edellytysten täyttyessä olisi, että yritystoiminnassa yrityksessä työskentelevää henkeä kohti syntyvä tulo olisi vähemmän kuin 1000 euroa kuukaudessa.
Edelleen esityksessä ehdotetaan, että työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa ei otettaisi eikä palkanmäärittelyä tehtäisi, jos omavastuuaika on otettu tai palkanmäärittely tehty viimeisen vuoden aikana.
Työmarkkinatuen kannustavuutta esitetään lisättäväksi siten, että sen korotusosaa voisi työllistämistä edistävien palveluiden ajalta saada työttömyyden kestosta riippumatta. Lisäksi omavastuuaika ehdotetaan otettavaksi vain kerran työmarkkinatuen maksamisen aikana. Myös työmarkkinatuen tarveharkintaa ehdotetaan yksinkertaistettavaksi.
Lisäksi sovitellun päivärahan maksamiseen ja ansiopäivärahan perusteena olevan palkan laskemiseen ehdotetaan muutoksia, joiden odotetaan helpottavan toimeenpanoa ja nopeuttavan päivärahahakemusten käsittelyä.
Esityksessä ehdotetaan, että tilanteissa, joissa työllistämistä edistävään palveluun osallistuja on poissa palvelusta ilman ilmoitusta, etuuden maksajilla olisi mahdollisuus nykyistä yksinkertaisemmassa menettelyssä ratkaista asia uudelleen.
Esitetyillä muutoksilla toteutetaan työmarkkinajärjestöjen keväällä 2012 solmimaan ns. työurasopimukseen sisältyvät ehdotukset. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Suomen Yrittäjiä ei ole asiassa aiemmin kuultu, mitä pidämme merkillisenä, koska esitys sisältää useita yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaa koskevia uudistuksia.
Yleistä
Suomen Yrittäjät kannattaa lämpimästi työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamista ja lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, jotka kannustavat ottamaan työtä vastaan kaikissa tilanteissa. Erityisesti, jos muutokset voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti, kuten esityksessä arvioidaan. Edelleen epävakaassa taloudellisessa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, ettei työllistämisen kynnystä nosteta. Selkeämpi lainsäädäntö helpottaa etuudensaajan mahdollisuuksia ymmärtää oikeutensa ja velvollisuutensa, mutta myös mahdollistaa etuuden maksajalle sujuvamman ja joutuisamman toimeenpanon.
Pidämme suurinta osaa esitetyistä muutoksista perusteltuina ja kannatettavina. Työttömyysturvajärjestelmää uudistettaessa kannamme erityistä huolta siitä, ettei palkansaajan ja yrittäjän turvassa ole tai sinne synny uusia perusteettomia eroja. Haluammekin tuoda esiin näkemyksemme seuraavista esitetyistä muutoksista.
Lisäpäivärahaoikeuden ikärajan nosto ja työllistämisvelvoite
Työttömyysturvalaissa säädetty lisäpäiväoikeus koskee ainoastaan palkansaajia. Tämä asettaa palkansaajat ja yrittäjät työttömyysturvassa eriarvoiseen asemaan. Lisäpäiväoikeuden ikärajan nostaminen on oikeasuuntainen toimi, mutta nähdäksemme koko lisäpäiväoikeuden voisi epätasa-arvoisena poistaa erityisesti ottaen huomioon esityksessä ehdotetut uudet siihen liittyvät muutokset.
Työvoimahallinnolle asetettava työllistämisvelvoite koskee esityksen mukaan kaikkia 60 vuotta täyttäneitä työnhakijoita. Yrittäjät joutuivat kuitenkin palkansaajiin nähden eriarvoiseen asemaan, mikäli 60 vuotta täyttäneille kertyy työllistymistä edistävien palveluiden ajalta ainoastaan palkansaajan työssäoloehtoa. Tällöin itsensä työttömyyskassassa vakuuttaneet yrittäjät siirtyvät parhaassa tapauksessa peruspäivärahalle, kun palkansaajat voivat saada ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisajan laskemisen alkamaan alusta.
Työssäoloehto
Palkansaajan työssäoloehdon lyhentämisellä pyritään auttamaan ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia eli sen odotetaan parantavan erityisesti nuorten asemaa. Palkansaajan työssäoloehdon yksinkertaistaminen helpottanee myös muiden palkansaajien pääsyä päivärahalle ja kannustaa ottamaan vastaan myös lyhyitä ja määräaikaisia tehtäviä, koska näillä voi myös sujuvammin kerryttää uutta työssäoloehtoa. Pidämme perusteltuna myös yrittäjän työssäoloehdon lyhentämistä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen samalla kun palkansaajan työssäoloehtoa lyhennetään.
Lainsäädäntö selkeytyy, kun yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävän työtulon vähimmäismäärästä säädetään esityksen mukaisesti jatkossa laissa. Työssäoloehtoon vaadittavan työtulon määrän korottaminen 1000 euroon kuukaudessa on myös perusteltu muutos tilanteessa, jossa perusturvaan tulleiden korotusten jälkeen nykyisin alimmilla tasoilla työttömyysturvassa itsensä vakuuttaneet yrittäjät eivät saa minkäänlaista vastinetta vakuutusmaksuilleen. Perusturvaetuuksien ollessa sidottuja kansaneläkeindeksiin on myös perusteltua, että työssäoloehtoon vaadittavan työtulon määrää tarkistettaisiin vuosittain palkkakertoimella, jottei edellä mainittua tilannetta uudelleen kovin nopeasti syntyisi.
Kannatamme varauksetta ehdotusta, että työssäoloehdon täyttymistä tarkasteltaessa yrittäjän kaikki eläkevakuutetut (YEL, MYEL , TyEL) voidaan laskea yhteen. Tämä poistaa perusteettomia eroja yrittäjän ja palkansaajan välillä, koska palkansaajan työssäoloehtoon voidaan jo nyt lukea useampi osa-aikatyö.
Nykyisen lain mukaan ansiopäivärahassa yrittäjän työssäoloehtoon luetaan enintään kuusi kuukautta palkansaajakassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa ja vakuutettuna oloaikaa, jos palkansaajakassan jäsen on ensimmäisen yrittäjyyskuukauden aikana eronnut palkansaajakassasta ja liittynyt yrittäjäkassaan. Esityksestä on ehdotettu, että tästä nk. kuuden kuukauden hyvityksestä voitaisiin luopua kokonaan. Pidämme esitystä myös tältä osin perusteltuna. Käytännössä nykyinen säännös ei ole suosinut nopeaa liittymistä, koska yrittäjän työssäoloehdon täyttäminen on johtanut käytännössä usein alempaan päivärahaan.
Yritysomaisuuden myyntivoiton jaksotus
Tasetarkastelun rajan nostamista 10 000 eurosta 20 000 euroon pidämme oikeasuuntaisena muutoksena. Nähdäksemme myyntivoiton jaksotus asettaa kuitenkin yrittäjät keskenään eriarvoiseen asemaan.
Työttömyysturvalain mukaan jaksotettavaa myyntivoittoa voi syntyä paitsi yrityksen myynnistä myös myymättä jääneestä ja omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta. Koska myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella, samansuuruinen myyntivoitto aiheuttaa eripituisen jaksotuksen riippuen siitä kuinka suuri yrittäjän ansiopäivärahan perusteena oleva työtulo on. Heikoimmassa asemassa ovat yrittäjät, joiden myyntivoitto on syntynyt esim. omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta ja ansiopäivärahan perusteena oleva työtulo on pieni. Näissä tapauksissa jo suhteellisen pieni myyntivoitto aiheuttaa suhteettoman pitkän jaksotuksen.
Lisäksi yrityksen omaisuus saattaa koostua esineistä ja kiinteistöistä, joilla ei ole minkäänlaista jälleenmyyntiarvoa tai markkinoita. Tällöin yrittäjä joutuu turvautumaan viimesijaiseen toimeentuloturvaan ja voi omistuksiensa vuoksi jäädä jopa sitä vaille.
Katsomme, että myyntivoiton jaksotuksesta tulisikin kokonaan luopua, koska se asettaa kaikkein pienituloisimmat yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan muihin yrittäjiin nähden ja aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita yrittäjille, jotka eivät löydä yritysomaisuudelleen ostajaa. Mikäli jaksotuksesta ei luovuta kokonaan, pitäisi tasetarkastelun rajan nostamisen lisäksi lyhentää maksimijaksotusaikaa nykyisestä 24 kuukaudesta merkittävästi.
Muut yrittäjiä koskevat ehdotukset
Kannatamme esitettyä muutosta, jonka mukaan yrittäjän ansiopäivärahan perusteena olevaa työtuloa laskettaessa otetaan jatkossa huomioon paljonko yrittäjän eläkevakuutettu tulo (YEL, MYEL, TyEL) on yhteensä. Muutos poistaa aiheettomia eroja yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvan väliltä.
Pidämme perusteltuna, että palkansaajan työssäoloehdon lyhentyessä sivutoimisen yritystoiminnan määritelmää muutetaan vastaavalla tavalla. On perusteltua, että henkilön yritystoimintaa ei katsota päätoimiseksi ja päivärahan saamisen esteeksi, jos henkilö on täyttänyt sen kanssa samanaikaisesti palkansaajan työssäoloehdon ja olisi muutoin oikeutettu päivärahaan.
Yrittäjän perheenjäsentä koskeva uudistus perustuu siihen, että jokaista työllistyvää henkilöä kohti syntyvä tulo on vastattava työttlmyysturvassa olennaista yritystoimintaa. Tällä perusteella katsomme myös tämän muutosehdotuksen perustelluksi.
Sovitellun päivärahan maksamisen ja ansiopäivärahan perusteena olevan palkan laskemisen muutokset
Pidämme tältä osin esitystä perusteltuna ja kannatamme sitä. Erityisen positiivisena pidämme valtioneuvoston asetukseen ehdotettua muutosta, jonka mukaan työttömyysetuus voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työt ko. maksukauden aikana.
Olemme useassa yhteydessä saaneet jäseniltämme kuulla, että nykyiset sovittelusäännökset saavat työnhakijat kieltäytymään yritysten tarjoamista lyhyistä määräaikaisista töistä. Muutaman päivän sijaisuuksien vuoksi saattaa työnhakija nyt joutua odottamaan työttömyysetuuden maksua normaalin maksupäivän yli ja työnteosta aiheutuu enemmän haittaa esim. laskujen maksun myöhästymisen vuoksi.
Nähdäksemme nyt ehdotettu muutos on oikeasuuntainen ja helpottaa tilannetta, mikäli maksajat ko. säännöstä ryhtyvät aktiivisesti soveltamaan. Säännöksen soveltaminen maksujakson alkupäässä tehdyn lyhyen työskentelyn osalta saattaa kuitenkin entisestään vaikeuttaa työnhakijan tilannetta, koska seurauksena saattaa olla pitkäkin jakso epäsäännöllisiä ja suuruudeltaan pieniä tuloja vaikka kokonaisuutena lopputulos tulojen osalta on sama.
Katsomme, että työnhakijan kannalta reilumpi ratkaisu olisi säännöllinen etuudenmaksu rytmi, jossa maksujakson aikana lyhyistä työsuhteista saatujen tulojen sovittelusta aiheutuvat vähennykset etuuden määrässä kohdistettaisiin vasta tuleville maksujaksoille.
Suomen Yrittäjät
Jussi Järventaus
Toimitusjohtaja
Harri Hellstén
Lainopillinen asiamies