Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta sekä eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön (54/2007 vp)

Eduskunnan talousvaliokunnalle,

Viite: Lausuntopyyntönne 3.10.2007

Työ- ja elinkeinoministeriön synnyttäminen ensi vuoden alusta lähtien on kannatettava uudistus. Perinteisen työelämäpolitiikan, elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyspolitiikan yhdistäminen antaa uusia mahdollisuuksia erityisesti työelämän keskeisten haasteiden kohtaamiseen. Uuden ministeriön organisaatiossa näkyykin selkeästi yrittäjyyden ja työllisyyden välisen yhteyden ymmärtäminen.

Uuden ministeriön odotetaan kykenevän aikaisempaa tehokkaammin puuttumaan yhä merkittävämmäksi nousseeseen työvoiman saatavuuspulmaan. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on eri selvitysten mukaan keskeinen kysymys muun muassa yritysten kasvun näkökulmasta. Molemmat haasteet – työvoiman saatavuus ja yritysten kasvu – on otettu hyvin huomioon ministeriön tehtäviä ja organisaatiota rakennettaessa.

Ministeriön odotetaan tuovan lisäarvoa myös innovaatiopolitiikkaan ja kansainvälistymiseen. Innovaatiopolitiikan pullonkaula on edelleen ideoiden saattaminen markkinoille saakka. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessäkin kyse samasta haasteesta: uuden organisaation tulee olla entistä yrityslähtöisempi ja palvella yrittäjien todellisia käytännön tarpeita.

Aluekehityksen vahvistamistarpeet näkyvät selkeästi työ- ja elinkeinoministeriön perustamisessa. Elinkeinopolitiikan ja aluepolitiikan yhteensovittaminen helpottuu olennaisesti, kun sisäministeriön aluekehitystoiminnot siirtyvät uuteen ministeriöön. Tähän asti julkisten yrityspalveluiden tehokkuutta on laskenut se, että alueellisia viranomaisia on ohjattu ministeriötasolta liian pirstaleisen järjestelmän kautta. Jatkossa aluekehitystä tullaan ministeriön sisällä edistämään matriisipohjaisella organisaatiolla. Erittäin tärkeätä on sen vuoksi huolehtia siitä, että ministeriön alaista hallintoa ohjataan ministeriön asettamien yrittäjyys- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Niin ikään yritysmaailman odotukset kohdistuvat siihen, että uudessa ministeriössä lainvalmistelun laatu paranee. Tähän mennessä työelämän keskeisiäkin lakeja valmisteltaessa on arvioitu lakien yritys- ja työllisyysvaikutuksia varsin ohuelti jos lainkaan. Yritysten ja työntekijöiden yhteistoimintaa sääntelevän lain, yt-lain, laajentaminen entistä pienempiin yrityksiin on tuore esimerkki työlainsäädännön valmistelun puutteista. Vaikutusarvioita ei tehty ja tulos on laajennuksen osalta huono. Ministeriön vastuulla olevien säädösten yhteys yritysten kasvuun ja tuottavuuskehitykseen on ilmeinen.

Säädösvalmistelun kehittymistä uudessa ministeriössä tullaan seuraamaan erityisen tiiviisti. On erinomaista, että säädösvalmistelun horisontaaliset kehittämistarpeet on otettu huomioon uuden ministeriön organisaatiota hahmoteltaessa.

Tässä yhteydessä haluamme vielä korostaa hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan osana kansallisen innovaatiopolitiikan vahvistamista laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksiin käyttää erilaisia suojamuotoja ja sitä kautta parantaa erilaisten tuotteiden kaupallisia mahdollisuuksia. Suomen kilpailukyvyn kannalta aivan keskeistä on saada pk-yritykset tietoisiksi immateriaalioikeuksista, niiden antamista mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämiselle ja innovaatioiden suojaamiselle. Innovaatiopolitiikan toinen haaste on ideoiden saattaminen markkinoille kaupalliseksi toiminnaksi.

Immateriaalijärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena, minkä vuoksi kaikkia immateriaalioikeuksia tulisi hallinnoida työ- ja elinkeinoministeriössä. Ei ole ajateltavissa, että yksi IP-oikeuksien keskeisimmistä osa-alueista, tekijänoikeus, olisi irrallaan muista oikeuksista innovaatioiden kehittämisessä. Tekijänoikeus vaikuttaa tuotantoon, talouteen, työllisyyteen, kauppaan, vientiin ja kilpailukykyyn, joilla kaikilla on vahva yhteys työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Innovaatio- ja IPR- strategioiden toteuttaminen käytännössä ei ole tehokkaasti mahdollista, mikäli immateriaalioikeuksien hallinnointi on pirstoutunut.

Uuden ministeriön tehtävänä on osaltaan toteuttaa pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelman elinkeino- ja työllisyyspoliittisia linjauksia. Keskeinen hallituksen instrumentti on työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, jonka toteutuksesta uusi ministeriö vastaa. Oikealla tavalla yhdistettynä politiikkaohjelman toteutus ja ministeriön pysyvän organisaation toiminta edesauttavat hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen toteutumista: Suomessa voidaan tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle maailman paras toimintaympäristö.

Antti Neimala
johtaja
Suomen Yrittäjät ry