Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaostosta Suomessa

Eduskunta
Talousvaliokunta

Eduskunnan talousvaliokunta pyytää Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaostosta Suomessa. Laissa säädettäisiin paikallisjaoston perustamisesta, jaoston sijainnista ja oikeudenkäyntikielestä.

Esityksen mukaan Suomeen perustetaan patenttituomioistuimen ensimmäisen asteen paikallisjaosto, joka sijaitsee Helsingissä toimien samoissa tiloissa markkinaoikeuden kanssa. Käytettävät oikeudenkäyntikielet olisivat suomi, ruotsi ja englanti.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella samaan aikaan kuin yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehty sopimus, tai viimeistään niin pian kuin mahdollista sen jälkeen.
Kiitämme mahdollisuudesta antaa näkemyksiämme hallituksen esityksen sisällöstä ja sen vaikutuksista yritystoimintaan.

Taustaa

Suomen Yrittäjät on kannattanut yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ratifioimista (lausunto talousvaliokunnalle 10.11.2015). Pidämme tärkeänä, että suomalaisia yrityksiä kannustetaan toimimaan kansainvälisesti ja kehittämän uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Yrityksillä tulee olla kansainvälistymiseen parhaat mahdolliset edellytykset. Yhtenäispatentin keskeisin etu on se, että laaja suoja on mahdollista saada suhteellisen pienin kustannuksin, kun kaikki patenttia koskevat toimet tapahtuvat kaikissa järjestelmässä mukana olevissa maissa yhtenäisesti. Tällainen järjestelmä helpottaa ja vauhdittaa uusien innovaatioiden kansainvälistä kaupallistamista.

Esitys on kannatettava

Olemme arvioineet, että yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen ratifioinnista voi aiheutua yrityksille haittoja, jos Suomeen ei perusteta yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaostoa. Suomalainen kotimarkkinoilla toimiva yritys voi joutua yllättäen vastaajaksi yhdistettyyn patenttituomioistuimeen riippumatta toiminnan maantieteellisestä tai tosiasiallisesta laajuudesta. Jos yrityksen väitetty patenttiloukkaus olisi tapahtunut vain Suomen alueella, kanne olisi paikallisjaoston myötä nostettava Suomessa. Näin ollen on vain pieni riski siitä, että suomalainen kotimarkkinayritys joutuisi yllättäen vastaajaksi ulkomailla sijaitsevaan tuomioistuimeen.

Jos paikallisjaostoa ei perusteta Suomeen, tulee kotimaistenkin yritysten käyttää oikeudenkäyntikielenä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä. On erityisesti pienten yritysten edun mukaista, että ne voivat asioida ja käydä oikeutta kotimaisella kielellä. Voidaan arvioida, että tämä mahdollisuus vähentää omalta osaltaan yrityksille koituvia oikeusprosessin kustannuksia.

Jos yritys toimii kansainvälisillä markkinoilla, sen tulee jo nykyisinkin varautua ulkomaiseen oikeudenkäyntiin. Ulkomailla patentoivan yrityksen tulee nostaa kanne ulkomaisessa tuomioistuimessa, jos patenttia loukataan ulkomailla. Tältä osin Suomeen sijoitettava paikallisjaosto ei juuri muuta nykytilaa.

Suomen Yrittäjät

Tiina Toivonen
lainsäädäntöasioiden päällikkö