YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
HE 179/2026 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt lausuntoamme otsikon asiassa, minkä johdosta esitämme seuraavaa:
Yleistä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ja työttömyysturvalakia. Esityksen tavoitteena onlisätä työvoimaviranomaisen harkintavaltaa palkkatukea myönnettäessä sekä yksinkertaistaa sääntelyä, jotta palkkatuen työllisyysvaikutukset kasvaisivat. Esityksen keskeiset ehdotukset ovat lyhyesti seuraavat:
1. Ammatillisen osaamisen parantamiseen myönnettävän palkkatuen kesto muutetaan nykyisestä kiinteästä viiden tai kymmenen kuukauden kestosta harkinnanvaraiseksi siten, että tukea voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi; tukea voidaan lisäksi tietyin edellytyksin jatkaa kertaalleen niin, että tukijaksojen yhteiskesto on enintään 12 kuukautta, jos tuella palkattu työllistyy jatkossa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
2. Palkkatuen myöntämisen esteenä olisi jatkossa vain hakijan vakinainen ansiotyö kuuden edellisen kuukauden aikana nykyisen minkä tahansa ansiotyön sijaan, ja työvoimaviranomaisen ei enää tarvitsisi arvioida erikseen pitkäaikaistyöttömyyden todennäköisyyttä alle 12 kuukautta työttömänä olleiden kohdalla.
3. Palkkatukea ei jatkossa myönnettäisi lainkaan, jos työnantajalle on jo ennen palkkatuen myöntämistä myönnetty muuta tukea samoihin palkkakustannuksiin, kun nykyisin vastaava tuen yhteismäärä vain vähennetään palkkatuen maksatuksesta.
4. Starttirahakauden aikana saadut yritystoimintaan liittymättömät tulot huomioitaisiin jatkossa ansainta- eikä maksuperusteisesti, mikä poistaisi nykyisen alueellisesti vaihtelevan tulkintakäytännön.
Lisäksi sääntelyä selkeytettäisiin säädösteknisesti muun muassa kokoamalla palkkatuen määrää koskeva sääntely yhteen pykälään. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2027.
Suomen Yrittäjät pitää hallituksen esitystä pääosin kannatettavana. Esitys on laadittu huolellisesti, ja siinä on tunnistettu keskeisiä palkkatukijärjestelmän käytännön ongelmia sekä pyritty sääntelyn yksinkertaistamiseen. Jäsenyrityksistämme valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille palkkatuki voi olla merkittävä työllistämisen työkalu. Erityisesti pienyrityksissä jokainen rekrytointi on strateginen päätös, ja tukijärjestelmän selkeys sekä ennakoitavuus ovat ratkaisevia tekijöitä työllistämispäätöstä tehtäessä.
Palkkatuen keston muuttaminen harkinnanvaraiseksi ja keston jatkaminen
Pidämme myönteisenä, että palkkatuen kesto muutetaan harkinnanvaraiseksi ja enimmäiskesto nostetaan 12 kuukauteen. Nykyinen kaksiportainen malli, jossa tuki on myönnetty joko viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi, on ollut jäykkä eikä ole aina vastannut työnantajan tai tuella palkattavan todellista tarvetta. Harkinnanvaraisuus antaa työvoimaviranomaiselle mahdollisuuden mitoittaa tuki tapauskohtaisesti, mikä on periaatteessa kannatettava muutos.
Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että työnantajan ja palkkatuella palkatun työntekijän kannalta tuen ennakoitavuus on olennaista. Jos työvoimaviranomaisten käytännöt palkkatuen keston harkinnassa vaihtelevat merkittävästi alueittain, syntyy riski siitä, ettei työnantaja voi luottavaisesti suunnitella pidempikestoisia palkkatukiprojekteja etukäteen. Erityisesti pienille yrityksille, joilla ei ole erityistä HR-osaamista tukijärjestelmien seuraamiseen, tämä epävarmuus voi vähentää halukkuutta hakea palkkatukea. Tämä huoli on perusteltu myös nyt annetun hallituksen esityksen oman vaikutusarvion valossa, sillä esityksessä todetaan harkintavallan lisäämisen johtavan todennäköisesti eriäviin käytänteisiin palkkatuen kestoissa työllisyysalueiden välillä.
Esitämme, että työ- ja elinkeinoministeriö antaa selkeät, yhtenäiset ohjeet työvoimaviranomaisille palkkatukijakson pituuden harkinnasta, jotta alueelliset erot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Ennakoitavuus tukee yritysten päätöstä työllistää palkkatuella, ja tämä edellyttää myös työvoimaviranomaisille annettavaa riittävää koulutusta uuden harkintavallan käyttöön.
Palkkatuen jatkamisen edellytyksenä oleva toistaiseksi voimassa oleva työsuhde
Pidämme kannustinta työllistää pitkään työttömänä ollut henkilö pysyvään työsuhteeseen lähtökohtaisesti perusteltuna, koska se tukee palkkatuen tavoitetta eli työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kiinnitämme kuitenkin valiokunnan huomiota siihen, että edellytys ei välttämättä sovellu hyvin kaikkien pienyritysten tilanteeseen, kun kysyntä ja kannattavuus vaihtelevat suhdanteiden mukaan, ja pyydämme valiokuntaa arvioimaan, voitaisiinko jatkoedellytystä joustavoittaa esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantaja ei vielä ensimmäisen tukijakson päätyttyä voi luotettavasti arvioida pysyvän työsuhteen edellytyksiä.
Työttömyyden pitkittymisen todennäköisyyden arvioinnista luopuminen
Kannatamme muutosta. Arviointi on ollut käytännössä hallinnollisesti kuormittavaa ja osin päällekkäistä tarkoituksenmukaisuusharkinnan kanssa, joka säilyy ennallaan. Uskomme, että muutos keventää viranomaistoimintaa ilman, että tuen kohdentuminen oleellisesti muuttuu.
Muun samoihin palkkakustannuksiin myönnetyn tuen huomioiminen
Pidämme periaatetta selkeänä ja kannatettavana siinä mielessä, että se yksinkertaistaa järjestelmää ja vähentää hallinnollista taakkaa. Pidämme kuitenkin tärkeänä, ettei muutos käytännössä johda tilanteisiin, joissa pienyrittäjä menettää oikeuden palkkatukeen jonkin pienimuotoisen toisen tukijärjestelmän, kuten kunnallisen työllistämistuen, vuoksi, vaikka palkkatuki olisi ollut tarkoituksenmukaisin ja vaikuttavin tukimuoto. Huomaamme, että lausuntokierroksen palautteen perusteella esitystä on täydennetty siten, että muun tuen vaikutusta koskeva rajaus koskisi vain tilanteita, joissa työnantajalle on ennen palkkatuen myöntämistä myönnetty muuta tukea nimenomaan tuella palkattavan palkkakustannuksiin, ja että niin sanottu yleisavustus, jota ei ole kohdennettu palkkatuella palkattavan palkkakustannuksiin, ei olisi tässä tarkoitettu muu tuki, mitä pidämme oikeansuuntaisena täsmennyksenä lausuntokierroksella esittämäämme huoleen nähden.
Starttirahaa koskeva ehdotus
Pidämme myönteisenä ehdotusta selventää starttirahan tulkintaa tällä tavoin. Voimassa oleva sääntely on aiheuttanut merkittävää tulkintaepäselvyyttä, joka on johtanut erilaiseen soveltamiskäytäntöön eri työvoimaviranomaisten välillä. Tämä on ollut yrittäjille kohtuutonta ja heikentänyt oikeusvarmuutta. Ansaintaperusteinen malli on myös yrittäjyyteen kannustava: se mahdollistaa sen, että starttirahan saaja voi ottaa vastaan lyhytaikaista työtä yrityksen käynnistämisvaiheessa ilman pelkoa siitä, että maksuajankohdan satunnaisuus johtaa odottamattomaan starttirahan vähennykseen.
Haluamme myös kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että esitys kattaa starttirahasta vain teknisen selvennysehdotuksen. Pidämme tärkeänä muistuttaa, että starttiraha on yrittäjyyden alkuvaiheen keskeinen tukimuoto, ja sen toimivuus vaikuttaa suoraan uuden yritystoiminnan syntymiseen. Starttirahan saatavuuteen, tasoon ja kestoon liittyy nähdäksemme jatkossakin kehittämistarpeita, joita toivomme otettavan laajemmin esille seuraavissa uudistuksissa.
Vaikutusten arviointi
Ehdotettujen muutosten työllisyys- ja kustannusvaikutukset ovat esityksen omankin arvion mukaan suunnaltaan epävarmoja ja riippuvat ratkaisevasti siitä, miten työvoimaviranomaiset käyttävät niille annettavaa harkintavaltaa. Pidämme tärkeänä, että näiden vaikutusten toteutumista seurataan aktiivisesti lain voimaantulon jälkeen.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Harri Hellsten
työmarkkina-asioiden päällikkö