Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2010 (HE 138/2009 vp)

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Yleistä

Työ- ja tasa-arvovaliokunta on esittänyt asiantuntijakutsun valtion ensi vuoden talousarviosta oman toimialansa osalta. Suomen Yrittäjiä on pyydetty esittämään nimenomaisia näkemyksiä perhe-/pienyritysten tilanteesta taantumassa. Lausunnossa pyritään esittämään näkemyksiä tämän jaon mukaisesti. Ensin kommentoidaan talousarviota sinänsä ja sen jälkeen yritysten tilannetta erityisesti taantuman johdosta.

Hallituksen esitys valtion budjetiksi vuodelle 2010 sisältää lukuisia muutoksia, joilla pyritään tukemaan työllisyyden ylläpitoa sekä luomaan kasvun edellytyksiä tulevaa nousua silmällä pitäen. Esityksessä lisätään myös panostuksia kasvavan työttömyyden hoitamiseen. Ansiotulojen verotuksen kiristyminen pyritään estämään. Näitä kaikkia voidaan pitää perusteltuina ratkaisuina.

Matalasuhdanteessa on perusteltua panostaa julkisiin investointeihin mm. väylien ja rakennusten osalta aikaistamalla näitä. Näin tuetaan työllisyyttä ja toisaalta saavutetaan kustannussäästöjä. Kuitenkin väylästön kunnon säilyttämiseksi väylästön ylläpidon rahoitukseen olisi välttämätöntä panostaa nykyistäkin enemmän.

Niin ikään yritysten selviämisen tukemiseksi täytyisi ottaa käyttöön yh-teisöverotuksessa ns. carry back -järjestelmä ja/tai ottaa huomioon yritysvelkojen vakuutena oleva yksityinen omaisuus nettovarallisuudessa. Lisäksi ALV-verokantojen nostamista tässä suhdannetilanteessa voidaan pitää ainakin liian aikaisena.

Työ- ja elinkeinoministeriön osalta on myönteistä, että teknologia- ja innovaatiopolitiikan sekä yrityspolitiikan määrärahoja kasvatetaan. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta lisätään. Lisäksi yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun tarkoitettuja avustuksia nostetaan. Finnveran mahdollisuuksia riskin ottamiseen parannetaan kasvattamalla korkotukea ja tappiokorvauksia, nostamalla
myöntämisvaltuuksia sekä myöntämällä pääomalainaa. Myös yritysten kansainvälistymiseen tähtääviin yhteishankkeisiin suunnattua rahoitusta lisätään. Näitä kaikkia toimia voidaan pitää kannatettavina etenkin tulevan kasvun tukemisen kannalta.

Työvoimapolitiikan painopistettä muutetaan entistä aktivoivampaan ja pysyvämpään työllistymiseen tähtäävään suuntaan siirtämällä määrärahoja mm. yritysten kanssa toteutettavaan koulutukseen ja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Starttirahalle on ilmennyt kasvavaa kysyntää tässäkin suhdannetilanteessa.

Työllisen työvoiman määrä kasvoi viime vuoden lopulle saakka. Parhaillaan on tapahtumassa kuitenkin merkittävä muutos työmarkkinoilla, sillä vuodesta 2010 eteenpäin työvoimasta poistuva ikäluokka ovat suurempia kuin työmarkkinoille tuleva ikäluokka. Hallitus on käynnistänyt useita valmisteluita, jotka tähtäävät ammattitaitoisen työvoiman tarpeiden ennakointiin ja saatavuuden parantamiseen. Konkreettiset toimet ovat jääneet kuitenkin vähäisiksi talousarvioesityksenkin yhteydessä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen nousua lukuun ottamatta. Työvoiman saatavuuden varmistaminen ja ennakoinnin tehostaminen ovat tulevina vuosina erittäin tärkeitä työvoimapolitiikan painopisteitä suhdannetilanteesta riippumatta.

Työllisyystilanteeseen voidaan vaikuttaa myös edistämällä työvoiman kysyntää. On huomattava, että työnantajayritysten lukumäärä on polkenut paikallaan viimeiset vuodet, kun taas yritysten kokonaismäärä on kasvanut voimakkaasti. Yritysten kasvua tulisi tukea erityisesti tässä vaikeassa suhdannetilanteessa, mutta kyse on myös rakenteellisemmasta tarpeesta vaikuttaa työllistämisen edellytyksiin ja pienten yritysten työnantajariskiin. Keskeisiä tarpeellisia uudistuksia olisivat paikallisen sopimisen mahdollisuuksien laajentaminen ja selventäminen sekä työnantajavelvoitteiden kohtuullistaminen. On tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriön johtama joustoturvahanke kykenee tuottamaan konkreettisia ehdotuksia näiltä osin.

Työvoiman kysyntää voidaan edistää rakenteellisten muutosten lisäksi yksittäisillä toimenpiteillä. Esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkatukikokeilun ehtoja pitää muuttaa ja kokeilualue laajentaa koko maahan. Tuen vähäiseen käyttöön vaikuttaa maantieteellisten rajoitusten ohessa tuen ehtona oleva vaatimus toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisestä. Varsinkin ensimmäistä työntekijäänsä palkkaava tuntee epävarmuutta rekrytoinnin onnistumisen osalta.

Yksinyrittäjän kasvumahdollisuuksien parantamiseksi ja työllisyyssyistä olisikin syytä lieventää työsopimusriskiä kokeilulaissa siten, että tuen käyttöön oikeutettu voisi tehdä työsopimuksen myös määräaikaisena ilman työsopimuslaissa säädettyä erityistä perustetta. Työllistämiskynnyksen madaltaminen liittyisi vain kyseiseen kokeilulakiin ja olisi siten määräaikainen.

Työllisyyteen voidaan vaikuttaa myös yrittäjyyden kynnystä madaltamalla. Edellä on jo mainittu, että starttirahajärjestelmälle on ollut tarvetta ja käyttöä myös matalasuhdanteen oloissa. Sen ohessa on tärkeää huolehtia siitä, että yrittäjien sosiaaliturvassa vielä olevat puutteet korjataan nopeasti.

Onkin myönteistä, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama yrittäjien sosiaaliturvatyöryhmä (ns. Pukkilan ryhmä) on saamassa työtään valmiiksi. Erikseen on valmisteltu budjettiin liittyviä esityksiä osittaisen hoitorahan ulottamisesta yrittäjiin sekä osittaista sairauspäivärahaa koskevista parannuksista.

On kuitenkin tarpeen huolehtia siitä, että yrittäjien perheenjäsenen työttömyysturvaa parantava uudistus tehdään jo ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä. Työttömyysturvalain säännöksiä tulee muuttaa siten, että perheenjäsenen työttömyysturvan edellytyksiä väljennetään tilanteissa, joissa yrityksen toiminta on supistunut merkittävästi. Nykyisin yrittäjäperhe joutuu käytännössä lopettamaan toiminnan usein kokonaan voidakseen saada työttömyysturvaa.

Pienyritysten ja perheyritysten tilanne taantumassa

Yllä on esitetty näkökohtia lähinnä valtion ensi vuoden talousarviosta. Suuri osa kommentoiduista talousarvion kohdista ja esitetyt huomiot tarpeellisista muista kuin budjettiin liittyvistä toimenpiteistä johtuvat suoraan taloustilanteesta. Seuraavassa esitetään kuitenkin eräitä täydentäviä kommentteja, joissa arvioidaan pienyritysten ja perheyritysten tämänhetkistä tilannetta.

Tuorein pk-yritysbarometri osoittaa, että yritysten tulevaisuudennäkymät ovat edelleen heikot. Barometrin annin voi tiivistää toteamalla, että vaikka odotukset liikevaihdon kehittymisestä ovat toiveikkaita, yritysten kannattavuus on koetteilla. Yritykset myös lykkäävät investointeja ja työvoiman rekrytointeja.

Henkilöstön muutosodotuksia kuvaavat saldoluvut ovat edelleen negatiivisia, ja vaikein tilanne on teollisuuden ja rakentamisen alihankkijoilla. Mitä suuremmasta pk-yrityksestä on kyse, sitä heikommat ovat henkilöstöodotukset. Lomautukset ja työaikajärjestelyt ovat yleistyneet voimakkaasti. Yli kolmasosa pk-yrityksistä on joutunut jollain tavoin sopeuttamaan toimintaansa. Sopeuttamistarve kasvaa yrityskoon kasvun myötä.

Yrityksillä on suuri tarve käyttöpääomalle ja suhdannerahoitukselle. Yritysten käsitykset julkisten rahoittajien toiminnasta ovat ensimmäistä kertaa myönteisemmät kuin käsitykset yksityisistä rahoittajista. Kriisi on tiukentanut maksuvalmiutta ja yritysten omat samoin kuin asiakasyritysten maksuvaikeudet ovat moninkertaistuneet.

Yrittäjäjärjestö on tehostanut jäsenpalveluita taantumatilanteen johdosta. Viestintää varautumistoimenpiteistä on lisätty samoin kuin koulutustarjontaa. Keskeisimpänä toimenpiteenä on ollut yrittäjille suunnatun tukiverkkopalvelun käynnistäminen (www.yrittajantukiverkko.fi). Palvelun kautta kaikki yrittäjät pääsevät tuen piiriin ja tuki käsittää tietopankin, vertaistukipalveluita, vakauttamispalveluita sekä interaktiivisen sähköisen keskustelumahdollisuuden. Palvelua on käytetty runsaasti, mutta käyttö ei ole ollut niin laajaa kuin ehkä odotettiin. Tämä kertoo siitä, että kotimarkkinoilla toimivien pienten palveluyritysten tilanne ei ole vielä ollut niin huono, että varautumistoimiin olisi ryhdytty. Odotuksena on kuitenkin, että palvelualojen yritysten vaikeudet lisääntyvät työllisyystilanteen edelleen heikentyessä.

Nykyisen hallituksen ohjelmassa sitoudutaan koviin yrittäjäpoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö. Tavoite on erinomainen, mutta ajankohtainen taantumatilanne on ymmärrettävästikin vienyt päähuomion yrittäjyyden edistämisestä muihin toimenpiteisiin.

On kuitenkin syytä korostaa, että jatkossa talouden kasvu ja myönteinen työllisyyskehitys ovat entistä voimakkaammin pienten yritysten varassa. Uuteen kasvuun pääseminen edellyttää sellaisten toimien toteuttamista, joihin tässäkin lausunnossa viitataan. Keskeisiä yrittäjyyspolitiikan osa-alueita ovat verotuksen kannustavuuden lisääminen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen, yrittäjälähtöinen koulutuspolitiikka sekä yrittäjien sosiaaliturvan puutteiden korjaaminen.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja