Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle vuoden 2009 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi

Valtiovarainvaliokunta

Verojaosto

Esitetyt muutokset

Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2009 tuloveroasteikoksi. Lisäksi esitetään ansiotulovähennyksestä luovuttavan, ja korvattavan se uudella työtulovähennyksellä. Eläketulovähennystä kasvatetaan, ja verovapaiden matkakustannusten maksuoikeutta laajennetaan. Työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta säädettäisiin 400 euroon asti verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Kotitalousvähennyksen määrää korotettaisiin, ja rahalahjoitusten verovähennysoikeutta laajennetaan määräaikaisella säädöksellä. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuu nousee.

Lausunto

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Pidämme esitettyjä muutoksia perusteltuina ja kannatettavana, ja uskomme niiden vaikutusten olevan odotetunkaltaisia. Verovapaiden kustannusten korvausten osalta nykytila on epätyydyttävä. Vaikka nyt esitettävät muutokset parantavatkin asiantilaa, on niiden osalta lainsäädäntöä vielä kehitettävä.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset

Keskeiset esitetyt muutokset ovat varsinaisen työpaikan käsitteen kirjaaminen lakiin, sekä työmatkan käsitteen ulottaminen työskentelykohteessa työskentelyn vuoksi yöpyviin työntekijöihin kahden vuoden määräajaksi. Pidämme esitettyjä muutoksia kannatettavina, mutta haluamme tuoda esiin, että kumpikaan muutos ei ratkaisevasti selkiytä verovapaiden korvausten maksamista niille, jotka työskentelevät eripituisia ajanjaksoja useammassa eri työskentelemispaikalla. Suomen Yrittäjät yhtyy Komennusmiestyöryhmän raportissa 5.6.2008 otettuun kantaan, että verovapaita matkakustannusten korvauksia tulisi tarkastella ja uudistaa kokonaisuudessaan. Nykyjärjestelmä myös nyt esitettävine muutoksineen asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan sen perusteella, kauanko se ovat kohteessa työskennelleet.

Esitetty muutos työmatkan käsitteen laajentamisesta kohteessa yöpyjiin pyrkii korjaamaan tilannetta, jossa työntekijä on palkattu suoraan työntekemispaikalle, joka ei ole työnantajan, vaan asiakasyrityksen tiloissa. Näissä tilanteissa ei työntekijälle luontevasti muodostu varsinaista työpaikkaa minnekään. Hallituksen esityksessä esitetään, että varsinainen työpaikka muodostuisi vasta ensimmäisestä sellaisesta työntekemispaikasta, joka ei täytä nyt esitettävän TVL 72.2 §:ssä selostetun erityisen työntekemispaikan määritelmää. Tämän seurauksena yhdelle työntekijälle ei voitaisi maksaa verovapaita kustannusten korvauksia, koska komennuskohde on hänen ensimmäisensä, kun taas toiselle, joka on tätä ennen työskennellyt mahdollisesti hyvinkin lyhyen jakson muualla, näitä voitaisiin maksaa. Samalla tavalla laissa nyt jo oleva kahden vuoden aikaraja verovapaille korvauksille on työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta ongelmallista.

Lisäksi useissa työehtosopimuksissa säädetään päivärahojen maksaminen työntekijöille pakolliseksi. Kun aikarajojen täyttyessä nämä tulevat verollisiksi, työntekijän tulotaso käytännössä alenee. Tämä saattaa lisätä työntekijöiden halua vaihtaa työnantajaa, joka on haasteellinen asia työnantajayrityksen toiminnalle. Verojärjestelmän ei tule kannustaa työpaikan vaihtamiseen yksinomaan siksi, että työntekijä tulisi uudelleen oikeutetuksi verovapaisiin kustannusten korvauksiin.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Satu Grekin

veroasiantuntija