Lausunto hallituksen esityksestä HE 136/2009 vp laeiksi arvonlisäverotuksessa sovellettavien myyntimaasäännösten ja eräiden muiden säännösten muuttamiseksi ja väliaikaiseksi muuttamiseksi

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolainsäädäntöä muutettavaksi siten, että palvelujen verotuspaikkaa koskevat säännökset vastaavat Euroopan yhteisön arvonlisäverodirektiivin vaatimuksia. Lisäksi yhteisökaupan valvontajärjestelmää esitetään laajennettavaksi siten, että raportointi yhteenvetoilmoituksilla muuttuisi kuukausittaiseksi ja koskisi myös palveluiden myyntejä. Seurannaismuutosta koskevaa lakimuutosta esitetään myös AVL 204 §.ään

Lausunto

Suomen Yrittäjät suhtautuu myönteisesti esitykseen. Kulutusmaaperiaatteen laajeneminen on hyvä asia, ja käännetyn verovelvollisuuden nykyistä laajempi soveltaminen keventää osaltaan yritysten hallinnollisia velvoitteita. Suomi onkin sitoutunut EU:n toimintaohjelman tavoitteeseen vähentää yritysten hallinnollisia velvoitteista 25 % vuoteen 2012 mennessä. Esitykseen sisältyy muutama kohta, joiden muuttamista esitämme. Esityksemme ovat lausunnossa lihavoituna.

Raportointi

Esityksessä esitetään yhteisömyyntien ilmoittamisjaksoksi yhtä kuukautta niin tavara- kuin palvelukaupankin osalta. Arvonlisäverodirektiivi olisi mahdollistanut myös neljännesvuosittaisen ilmoittamisen. Tällöin kuukausittainen ilmoittaminen olisi poikkeus, jota noudatettaisiin vain tavarakaupassa myynnin ylittäessä siirtymäkaudella 100 000, ja sen jälkeen 50 000 euroa / vuosineljännes.

Raportointivelvoitteen piiriin tulee nyt uusi ja suuri joukko palveluyrityksiä, jotka eivät ennen ole antaneet yhteenvetoilmoituksia. Näille kuukausittaisen raportoinnin aloittaminen on liiketoiminnan volyymiin nähden olennainen lisärasitus.

Suomen Yrittäjät esittää, että yritys voisi valita kuukausittaisen tai neljännesvuosittaisen raportoinnin välillä, kun direktiivin tavarakaupan liikevaihtoraja ei ylity.

Ilmoituksen antamisen laiminlyönnistä tai myöhästymisestä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu, jonka suuruus on 80 – 1 700 euroa. Nyt esitetään, että ilmoituksen antamisajankohta aikaistuisi lähes kuukaudella. Ilmoitusten ja ilmoittajien määrä moninkertaistuu, jolloin sama tapahtuu myös riskille saada laiminlyöntimaksu.

Jäsenvaltioiden verohallintojen on annettava yhteenvetoilmoituksilla saadut tiedot muiden jäsenvaltioiden käyttöön viimeistään yhden kuukauden kuluessa ilmoituskauden päättymisestä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan ilmoituspäiväksi verovelvollisille kuukauden 20. päivää. Verohallinnolle on siis varattu jopa kymmenen päivää tietojen eteenpäin toimittamiseksi. Tiedot saadaan ensi vuodesta alkaen aina sähköisesti. Se tarkoittaa, ettei niitä tarvinne merkittävästi käsitellä ennen niiden eteenpäin lähettämistä. Jotta yritysten raportointivelvoitteiden lisääntyminen ja kiristyminen olisi mahdollisimman maltillista,

Suomen Yrittäjät esittää, että yhteenvetoilmoitusten antopäivä olisi kohdekautta seuraavan kuukauden 25. päivä.

Seurannaismuutokset

Hallituksen esityksessä esitetään muutosta seurannaismuutoksia koskevaan sääntelyyn. AVL 204 §:n muutosesitys on tullut aivan uutena lisäyksenä aiemmin lausuntokierroksella olleeseen HE-luonnokseen. Nyt esitetään, että määräaikojen estämättä voitaisiin esimerkiksi poistaa ostajan tekemä vähennys, jos myyjälle palautetaan veroa samasta myynnistä.

Suomen Yrittäjät oudoksuu tapaa, jolla näinkin merkittävä verovelvollisen oikeussuojaa ja vilpittömän mielen suojaa loukkaava säädös tuodaan eduskuntakäsittelyyn. Mielestämme seurannaismuutoksia koskeva muutosesitys tulee jättää tämän käsittelyn ulkopuolelle. Mikäli säännöstä on ylipäätään muutettava, sen tulee tapahtua omana lainvalmisteluprosessinaan.

Esitetty säännös mahdollistaa yhden verovelvollisen rankaisemisen toisen verovelvollisen laiminlyönnistä. Ostajalla ei ole, eikä pidä olla tiedonsaantioikeutta myyjän arvonlisäverotuksesta eikä päinvastoin. Kun ostaja vilpittömässä mielessä vähentää vähennykseen oikeuttavaan käyttöön tekemänsä hankinnan veron, on kohtuutonta, jos määräaikojen umpeuduttua viranomainen saa nyt esitetyn avoimen oikeuden jälkiverotukseen.

Jos myyjää jälkiverotetaan, vero käytännössä maksetaan myyjän omasta katteesta. Myyjää sitoo tehty toimeksiantosopimus, ja jos aikanaan on sen mukaan laskutettu, on myöhempi korjauslasku toisinaan mahdotontakin tehdä.

Nyt esitetään eri verovelvolliselle − ostajalle sanktiota myyjän laiminlyönnistä − ja myös päinvastoin. Yrittäjällä ei ole keinoja huolehtia muiden verotuksesta, kuin omastaan. Sellaista myyjää, jonka taskuun on jäänyt valtiolle kuuluva arvonlisävero, on ostajan käytännössä mahdotonta tavoittaa hyvityksen saamiseksi. Nämä seikat huomioon ottaen tätä muutosta ei tule tehdä; ei tässä prosessissa, eikä muutenkaan. Ilmiötä, joihin tämä säännös tehoaisi, ei edes hallituksen esityksessä väitetä esiintyvän todellisuudessa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Satu Grekin
veroasiantuntija