Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta annetun lain ja tuloverolain 9 ja 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto

Hallituksen esityksessä HE 204/2021 vp ehdotetaan muutettavaksi eräiden rajat ylittävien hybridijärjestelyjen verotuksesta annettua lakia. Esitys koskee neuvoston direktiivin (EU) 2017/952 direktiivin (EU) 2016/1164 muuttamisesta (jatkossa ”direktiivi”) 9 a artiklan täytäntöönpanoa kansallisessa verolainsäädännössä.

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Suomen Yrittäjät kannattaa direktiivin tavoitetta ennaltaehkäistä veronkiertämistoimia.

Direktiivin 9 a artikla edellyttää, että artiklan soveltamisedellytysten täyttyessä hybridiyksiköllä katsotaan olevan kotipaikka siinä jäsenvaltiossa, jossa se on perustettu tai johon se on sijoittautunut, ja sitä verotetaan sen tuloista siltä osin kuin näitä tuloja ei muutoin veroteta kyseessä olevan jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti.

Täytäntöönpano esitetään toteutettavaksi laajentamalla rajoitetusti verovelvollisten yhtiömiesten verovelvollisuutta direktiivissä tarkoitetuissa tilanteissa. Kuitenkin direktiivin 9 a artiklan sanamuodon mukaan nimenomaan hybridiyksikön eli yhtymän verovelvollisuutta tulisi laajentaa käänteisen hybridin soveltamisedellytysten täyttyessä. Valittu toteutustapa ei siten täysin vastaa direktiivin sanamuotoa.

Esitetty yhtiömiesten verovelvollisuuden laajentaminen voi muodostua verosopimusoikeudellisesti tarkasteltuna ongelmalliseksi tilanteissa, joissa verosopimus estää Suomea verottamasta rajoitetusti verovelvollista yhtiömiestä. Tällöin verottamalla rajoitetusti verovelvollista yhtiömiestä verosopimuksesta huolimatta Suomi syyllistyisi verosopimusrikkomukseen. Sen sijaan jättämällä verosopimuksesta johtuen verottamatta rajoitetusti verovelvollista yhtiömiestä jättäisi Suomi puolestaan direktiivin vaatimukset täyttämättä. Esitykseen sisältyvien vaikutusarvioiden perusteella ongelmatilanteet näyttäisivät jäävän harvalukuisiksi, mutta se ei poista mahdollisten ongelmatilanteiden olemassaoloa.

Direktiivin sanamuodon mukainen implementointitapa eli verovelvollisuuden asettaminen yhtymälle käänteisen hybridin tilanteissa näyttäisi edellyttävän perustavanlaatuisia muutoksia Suomen kansalliseen verojärjestelmään, jossa yhtymät ovat verotuksessa ainoastaan laskentasubjekteja eivätkä erillisiä verovelvollisia. Tällaisen muutoksen toteuttaminen edellyttäisi siten koko yhtymäverotuksen laajamittaista uudelleen arvioimista.

Hallituksen esittämä implementointitapa on lähtökohtaisesti sopivampi Suomen verojärjestelmään, mutta sääntelyn soveltamiseen liittyvät, arvioidusti harvalukuiset, verosopimustilanteita koskevat ongelmat ovat mahdollisia.

Suomen Yrittäjät

Jukka-Pekka Hellman
veroasiantuntija