YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi tuloverolain vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi
Eduskunta
Valtiovarainvaliokunnan verojaosto
HE 174/2026 vp
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2027 ansiotuloveroperusteista sekä tehtäväksi useita muita muutoksia tuloverolainsäädäntöön.
Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:
Ansiotulojen verotus
Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistus ja työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi ansiotuloverotusta kevennetään painottaen kevennystä pieni- ja keskituloisiin.
Esityksessä esitetään ansiotuloveroperusteisiin tehtäväksi indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla 3,2 prosentin ansiotasoindeksin mukainen indeksitarkistus korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja sekä muuttamalla työtulovähennystä ja perusvähennystä. Lisäksi pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennettäisiin yhteensä noin 230 miljoonalla eurolla muuttamalla työtulovähennystä.
Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotettuja muutoksia. Pidämme myönteisenä, että esityksen mukaan veroaste alenisi käytännössä kaikilla tulotasoilla. Työn verotuksen keventäminen vahvistaa työnteon kannustimia, lisää kotitalouksien ostovoimaa ja tukee talouskasvua.
Työsuhdeoptioiden verotus
Hallituksen kevään 2026 kehysriihessä tekemän päätöksen mukaisesti työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohta muutetaan työsuhdeoption käytöstä kohde-etuuden luovutushetkeen listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta. Muutos ehdotetaan toteutettavaksi siten, että työsuhdeoption käytöstä muodostuvan ansiotulona verotettavan edun perusteella määräytyvä osuus verovuoden ansiotuloveroista olisi mahdollista maksaa vasta osakkeiden luovutusvuoden verotuksessa ilman korkoa ja kuluja. Jatkossakin Suomessa työsuhdeoption perusteella saatava etu alihintaisesta osakemerkinnästä verotettaisiin ansiotulona ja osakkeen omistusaikana tapahtuva arvonnousu pääomatulona, vaikka verotus siirrettäisiinkin osakkeen myyntivuoden verotukseen.
Verovelvollisen tulisi vaatia maksun lykkäystä ennen verotuksen päättymistä, ja lisäksi edellytyksenä olisi, että optioiden käyttöaika alkaisi aikaisintaan vuoden kuluttua optioiden antamisesta, option kohdeyhtiö harjoittaa option käyttöhetkellä EVL:ssä tarkoitettua elinkeinotoimintaa ja että viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella laskettuna yhtiön omaisuus muodostuu käyttöhetkellä pääosin muusta kuin muuhun omaisuuteen (EVL 12 a §) luettavasta omaisuudesta.
Koska työsuhdeoption perusteella saatava etu verotettaisiin edelleen option käyttövuoden verotuksessa, työnantajat ilmoittaisivat optiotulon tulorekisteriin nykyiseen tapaan option käyttövuoden verotuksessa. Optiotulosta ei kuitenkaan tarvitsisi toimittaa ennakonpidätystä, jos lykkäyksen edellytykset täyttyisivät ja työntekijä ilmoittaisi työnantajalle vaativansa lykkäystä. Lisäksi verovelvollisen olisi ilmoitettava vuosittain Verohallinnolle ennen verotuksen päättymistä, onko osakkeita luovutettu tai haluaako hän keskeyttää veronmaksun lykkäyksen. Mikäli ilmoitusta ei tehtäisi, osakkeet katsottaisiin lykätyn veron maksuunpanossa luovutetun ja lykätty vero määrättäisiin maksettavaksi.
Suomen Yrittäjät pitää erittäin kannatettavana esityksen tavoitetta parantaa suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa. Pidämme kuitenkin ehdotettua mallia rakenteeltaan monimutkaisena ja verovelvolliselle raskaana, mikä voi käytännössä vähentää lykkäämisen houkuttelevuutta.
Pidämme hyvänä, että jatkovalmistelussa mahdollinen osakkeen merkintähetken ja luovutushetken välissä tapahtunut arvonaleneminen on huomioitu. Ehdotukseen on sisällytetty lisähuojennus, jonka mukaan pääomatulon verokannan (30 prosenttia) mukainen osuus osakkeiden luovutuksesta syntyneestä tappiosta vähennettäisiin kannettavaksi määrätystä lykätystä ansiotuloverosta. Säännöksellä on tarkoitus varmistaa, että osakkeiden tappiollisesta myynnistä muodostuva luovutustappio ei jäisi vähentämättä sen vuoksi, että verovelvollisella ei olisi pääomatuloja osakkeiden myyntivuoden verotuksessa. Lykättyä veroa määrätään maksettavaksi kuitenkin enintään osakkeiden luovutuksesta saatua luovutushintaa vastaava määrä vähennettynä verovelvollisen osakkeesta ja työsuhdeoptiosta maksamalla hinnalla. Siltä osin kuin luovutustappiota ei voida vähentää lykätystä verosta, vahvistetaan osakkeiden luovutuksesta TVL 50 §:ssä tarkoitettu luovutustappio.
Esityksessä tehty työsuhdeoptioiden kansainvälinen vertailu osoittaa, että useissa Euroopan maissa on käytössä työsuhdeoptiojärjestelmä, jossa työsuhdeoptioista kertyvä tulo verotetaan pääomatulona ja vero realisoituu vasta osakkeita luovutettaessa. Joissain maissa osakkeiden luovutuskin voi olla tietyin edellytyksin verovapaa. Toisaalta joissain maissa vero lähtökohtaisesti realisoituu option käyttöhetkellä ja myös siinä, verotetaanko työsuhdeoptiosta syntynyttä etua ansio- vai pääomatulona, on vaihtelua. Vertailun perusteella kuitenkin monissa maissa on käytössä ehdotettua mallia yksinkertaisempi järjestelmä, jossa on myös mahdollista päästä Suomeen verrattuna edullisemman verokohtelun piiriin.
Osana kevään 2025 kehysriihen kasvutoimia hallitus päätti käynnistää työn Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta verotusajankohdan lykkäämismahdollisuudesta välttämättömänä, muttei yksinään riittävänä toimenpiteenä.
Henkilöstoantien verotus
Hallituksen kevään 2026 kehysriihipäätöksen mukaisesti suunnattua henkilöstöantia uudistetaan listaamattomien osakeyhtiöiden osakkeiden osalta siten, että tytäryhtiön palveluksessa olevalle työntekijälle voidaan antaa myös konsernin emoyhtiön osakkeita. Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi henkilöstöantia koskevan tuloverolain 66 a §:n soveltamisalaa poistamalla vaatimus siitä, että annissa on merkittävä oman työnantajayhtiön osakkeita. Esityksessä ehdotetaan henkilöstön enemmistön käsitettä täsmennettäväksi siten, että henkilöstön enemmistöllä tarkoitettaisiin henkilöstön pääluvullista enemmistöä eikä kenenkään antiin oikeutetun osuus saisi jäädä vain nimelliseksi. Koska henkilöstöantia laajennettaisiin konsernitilanteisiin, henkilöstön enemmistöllä tarkoitettaisiin työntekijän työnantajayhtiön henkilöstön enemmistöä.
Suomen Yrittäjät pitää ehdotuksia perusteltuina ja katsoo, että ehdotettu laajennus tukee sääntelyn tavoitetta konsernirakenteissa.
Yrittäjävähennys ja yhteisetuuksien verokanta
Kevään 2026 kehysriihipäätöksen mukaisesti yrittäjävähennystä ehdotetaan korotettavaksi 5 prosentista 5,5 prosenttiin. Lisäksi yhteisetuuksiin sovellettavaa tuloveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi 26,5 prosentista 26 prosenttiin.
Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotettuja muutoksia. Hallitus on aiemmin päättänyt alentaa yhteisöverokantaa 20 prosentista 18 prosenttiin. Yrittäjävähennyksen korotus on 5,5 prosenttiin on suuruudeltaan linjassa yhteisöveron alennuksen kanssa. Pidämme korotusta merkityksellisenä etenkin yksinyrittäjille, joista moni harjoittaa yritystoimintaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana (”toimiminiyrittäjä”).
Lahjoitusvähennys
Lahjoitusvähennyksen laajentamisen tavoitteena on kannustaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä lisäämään lahjoituksia ja siten parantaa järjestöjen mahdollisuuksia hankkia yksityistä rahoitusta.
Esitys lisää järjestökentän hallinnollista taakkaa, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia erityisesti pienimpiin yhdistyksiin. Niille toimijoille, joilla on sekä verovähennyskelpoista toimintaa että ei-vähennyskelpoista toimintaa, aiheutuisi lisätyötä siitä, että nämä joutuisivat erittelemään toiminnan luonteen verovähennyskelpoisuuden osalta.
Lahjoitusten vähennyskelpoisuus edellyttäisi, että lahjoitus annettaisiin ja myös käytettäisiin vähennystä koskevassa lainkohdassa tarkoitettuun toimintaan. Lahjoittajan näkökulmasta ei ole kannatettavaa, että verovähennyskelpoisuus riippuisi lahjansaajan toiminnasta, jota lahjoittaja ei käytännössä pysty kontrolloimaan. Esityksessä ehdotetaan, että luonnollisen henkilön tai kuolinpesän ei tarvitsisi itse vaatia lahjoitusvähennystä. Lahjoituksen vähennyskelpoisuus siis edellyttäisi lahjoituksen saajan antamaa vuosi-ilmoitusta. Pidämme ongelmallisena, että lahjoittajalla ei ole itsenäistä mahdollisuutta ilmoittaa lahjoitusta verotukseen, ja mikäli lahjansaaja laiminlyö vuosi-ilmoituksen antamisen, lahjoitus ei ole verovähennyskelpoinen.
Luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennyksen muuttaminen verosta tehtäväksi vähennykseksi on lähtökohtaisesti perusteltu, koska se tuo vähennyksen piiriin myös pelkkää pääomatuloa saavat henkilöt ja se kohdistuu verovelvollisille samansuuruisena tulotasosta riippumatta.
Kiinnitämme esityksessä huomiota siihen, että esityksessä ei ole perusteltu sitä, että ehdotuksen mukaan vähennyskelpoinen lahjoitus ei edellytä, että lahjoitus annetaan TVL 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle. Esityksen perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että lahjoitusvähennyksen kautta voitaisiin tukea mahdollisesti rajatun piirin toimintaa, mikä ei liene sääntelyn tarkoituksen mukaista. Lisäksi rahankeräyslain määritelmä yleishyödyllisestä toiminnasta on varsin väljä, sillä rahankeräyslain 5 §:n mukaan rahankeräyslupa voidaan myöntää muun muassa Suomessa rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus. Rahankeräyslain 2 §:n 4 kohdan mukaan yleishyödyllisellä toiminnalla tarkoitetaan toimintaa yleistä sosiaalista, sivistyksellistä tai aatteellista tarkoitusta varten taikka muuta yleistä kansalaistoimintaa.
Esityksessä ehdotetaan, että lahjansaajalle ehdotettujen ilmoittamis- ja tiedonantovelvollisuuksien laiminlyönneistä voitaisiin määrätä VML 22 a §:ssä tarkoitettu laiminlyöntimaksu. Verohallinnon olisi hyvä ainakin uudistuksen alkuvaiheessa suhtautua pidättyvästi sanktioiden määräämiseen.
Verovapaat sosiaaliturvaetuudet
Esityksessä ehdotetaan tuloverolain 92 §:ään lisättäväksi lastensuojelulain nojalla myönnettävät taloudelliset tuet.
Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotetun muutoksen tavoitetta saattaa lastensuojelulain nojalla maksettavat korvaukset verotuksellisesti samaan asemaan muiden vastaavien korvausten kanssa ja näin selkeyttää ja yhdenmukaistaa etujen verokohtelua.
Juomapakkausten panteista saadun tulon verotus
Esityksessä ehdotetaan juomapakkausten panteista saadun tulon säätämistä verovapaaksi.
Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta kannatettavana. Ehdotettu muutos tukee osaltaan kiertotaloutta kannustamalla myös muiden kuin henkilön itsensä ostamien juomapakkausten kierrätykseen.
Korkovähennysoikeuden rajoittaminen
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi EVL 18 a ja b §:ään sisältyvän korkovähennysrajoitussäännöksen soveltamisalaa ulottumaan myös yhteisetuuksiin. Vastaavat muutokset ehdotetaan tehtäviksi TVL:ään ja MVL:ään.
Korkovähennysrajoitussääntelyn laajentamisella koskemaan yhteisetuuksia halutaan estää säännöksen kiertäminen yhtiömuodon valinnalla. Veropohjan eheyden näkökulmasta ehdotusta voidaan pitää perusteltuna.
Rikosvahinkokorvausten takaisinperintä
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi VML:ään säännös Verohallinnon oikeudesta saada Oikeusrekisterikeskukselta verotusta varten tarpeelliset sakkorekisteriin sisältyvät tiedot rikosvahinkokorvausten takaisinperinnästä. Tietojen saaminen rajattaisiin takaisin perittyihin ansionmenetyskorvauksiin ja elatuksen vähentymisestä saatuihin korvauksiin. Lisäksi tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin tehtäisiin tekninen täsmennys etuudenmaksajan määritelmään ja lain 13 §:n säännöksiin tehtäisiin säädösviittauksia ja terminologiaa koskevat teknisluontoiset tarkistukset Oikeuspalvelurvirastosta annetun lain johdosta.
SY pitää ehdotuksia perusteltuina.
Osakesäästötili
Tuloverolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset kotimaisesta ja ulkomaisesta osuuskunnasta saadun ylijäämän lukemisesta osaksi osakesäästötilin tuottoa. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös osakesäästötilin kautta saadun ylijäämän lähdeverovapautuksesta.
Suomen Yrittäjät pitää ehdotuksia perusteltuina.
Kunnioittavasti
Suomen Yrittäjät
Jukka-Pekka Hellman
veroasiantuntija