Lausunto hallituksen esityksestä laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a ja 18 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto

Hallituksen esityksessä HE 211/2021 vp ehdotetaan muutoksia korkovähennysrajoitussäännökseen. Esityksessä ehdotetaan muutoksia tasevertailuun perustuvaan poikkeukseen ja infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä koskien tulolähdejaon poistamisen johdosta käyttämättä jääneitä muun toiminnan tulolähteen vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja.

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Tasevertailuun perustuva poikkeus

Esityksen tavoitetta rajoittaa mahdollisuuksia siirtää tuloa Suomen verotusvallan ulkopuolelle hyödyntämällä korkorajoitussääntelyn tasevertailuun perustuvaa poikkeusta pääomasijoitus- ja muissa vastaavissa rakenteissa voidaan lähtökohtaisesti pitää kannatettavana. Tavoitteen saavuttamiseksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi EVL 18 b §:n 5 momenttiin säännös siitä, että tasevertailun pohjana olevaan konsernitaseeseen sisältyviä velkoja pidettäisiin tietyissä tilanteissa omaan pääomaan kuuluvina erinä.

Velkaa pidettäisiin omana pääomana silloin, kun se on saatu osapuolelta, joka omistaa välittömästi tai välillisesti vähintään 10 prosenttia verovelvollisesta tai siihen etuyhteydessä olevasta tahosta. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan, jonka mukaan veropohjan tiivistäminen on erityisen tärkeää globaalissa taloudessa, jossa rahavirrat ylittävät kansalliset rajat. Kiinnitämme huomiota ehdotetun lain sanamuotoon, joka näkemyksemme mukaan kattaa tasevertailun osalta myös täysin kansalliset tilanteet, vaikka esityksen tavoitteena estää aggressiivisen verosuunnittelun keinoin tulon siirtäminen Suomen verotusvallan ulkopuolelle. Ehdotettu sääntely ei tältä osin vastaa sääntelylle asetettua tavoitetta.

Näkemyksemme mukaan sääntely tulisi toteuttaa siten, ettei sääntelyn piirin tulisi tahattomasti kotimaisia tilanteita¹, sillä lain sanamuotoa tulee noudattaa myös täysin kansallisissa tilanteissa, vaikka se ei vastaisikaan lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta.

Ehdotettu sääntely monimutkaistaa entisestään jo nykyiselläänkin monimutkaista ja tulkinnanvaraista sääntelyä. Verotuksen ennakoitavuuden näkökulmasta ei ole hyvä, että sääntelyä muutetaan useaan otteeseen lyhyen aikavälin sisällä, kuten jo nyt tapahtuu, mikä on syytä pitää mielessä, mikäli myöhemmin tulisi jälleen tarve muuttaa sääntelyä esimerkiksi edellä selostetun kansallisiin tilanteisiin liittyvän ongelmallisuuden johdosta.

Infrastruktuuripoikkeus

Pitkän aikavälin julkisten infrastruktuurihankkeiden osalta esityksen tavoitteena on, että korkorajoitussäännöksen soveltumisesta mahdollisesti aiheutuva verorasitus ei kohdistuisi yhteiskunnallisesti tärkeiden verovaroin rahoitettujen infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi EVL 18 b §:n 2 momenttiin infrastruktuuripoikkeusta koskeva säännös, jonka edellytysten täyttyessä julkisyhteisön omistamaan infrastruktuuriyhtiöön ei sovellettaisi lainkaan EVL 18 a §:ssä säädettyjä rajoituksia korkojen vähentämiselle.

Ehdotettu infrastruktuuripoikkeus koskisi vain täysin julkisyhteisöjen omistamia yhtiöitä. Olennaisia ja yhteiskunnalle tärkeitä infrastruktuurihankkeita toteutetaan nykyisin myös yksityisin varoin ja kokonaishoitopalveluhankkeina². Pidämme tärkeänä, että yksityisin varoin toteutettuja infrastruktuurihankkeita ei aseteta eriarvoiseen asemaan täysin julkisomisteisten yhtiöiden toteuttamiin infrastruktuurihankkeisiin nähden. Suomen Yrittäjät katsoo, että yhdenvertaisuusnäkökulmasta tarkasteltuna olisi perusteita ottaa myös yksityisin varoin toteutetut infrastruktuurihankkeet infrastruktuuripoikkeussäännöksen piiriin, ja että tältä osin asian selvittämistä sekä keskusteluja komission kanssa tulee jatkaa, kuten esityksessä on todettu. Edelleen pidämme tärkeänä, että lainsäädännön muutostoimet käynnistetään pikaisesti, mikäli sääntelyn laajentamiselle yksityisin varoin toteutettuihin infrastruktuurihankkeisiin ei ilmene esteitä.

Suomen Yrittäjät

Jukka-Pekka Hellman
veroasiantuntija

————–

¹ On tavanomaista, että esimerkiksi suomalaiset eläkeyhtiöt voivat omistaa pörssiyhtiöiden osakkeita samalla, kun ne omistavat kyseisten yhtiöiden yrityslainoja.
² Esimerkki tästä on Mankala-yhtiöiden toteuttamat ydinvoiman rakentamista ja käyttämistä koskevat voimalaitoshankkeet.