Lausunto hallituksen esityksestä laiksi kuluttajansuojalain 2 luvun muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 32/2008 vp)

Eduskunnan talousvaliokunnalle

Hallituksen esityksessä tehtyjen ehdotusten ala ja tarve

Hallituksen esityksessä ehdotetaan pääasiallisesti säännöksiä, jotka ovat tarpeen sopimattomia kaupallisia menettelyjä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välillä koskevan direktiivin täytäntöön panemiseksi. Esityksessä on kuitenkin direktiivimääräysten implementoinnin ohessa tehty ehdotuksia myös hyvää tapaa koskevien säännösten uudistamiseksi. Tämä sääntely on puhtaasti kansallista, ja sen perusteluksi on esitetty lähinnä perustuslaista ja Suomen kansainvälisistä velvoitteista johtuvia vaatimuksia.

Direktiivin implementoinnista on todettava, että kyse on suoraviivaisesta toiminnasta. Kansallisen sääntelyn liikkumavara on kapea direktiivin luonteen vuoksi. Hallituksen esityksessä tehdyissä ehdotuksissa kiinnittää kuitenkin huomiota se seikka, että arviot muutosten taloudellisista vaikutuksista ovat hyvin ohuita. Olemme puuttuneet tähän myös valmistelun varhaisemmissa vaiheissa. Esitimme, että jatkovalmistelussa vaikutusten arviointia on syvennettävä ja viittasimme 1.11.2007 hyväksyttyihin integroituihin vaikutusarviointiohjeisiin. Esityksellämme ei näytä olleen merkitystä hallituksen esityksen laadinnassa.

Vaikka kyse onkin pakollisesta direktiivin implementoinnista, on tarpeellista arvioida uusien säännösten olennaisimmat vaikutukset myös kansallisen lainsäädännön antamisen yhteydessä. Jos vaikutusarviot tehdään valmistelun yhteydessä puutteellisesti, on jälkikäteinen toteutuneiden vaikutusten arviointi erittäin vaikeaa. Tästä seuraa, että säädöshuolto ei voi toteutua parhaalla mahdollisella, yritysten toimintaedellytyksiä vahvistavalla tavalla.

Hyvää tapaa koskevat ehdotukset

Olemme aiemmissa kannanotoissamme suhtautuneet kriittisesti kansallisiin tarpeisiin perustuviin muutosehdotuksiin, jotka koskevat hyvän tavan vastaisuutta markkinoinnissa. Katsoimme, että asiaa valmistelleen työryhmän mandaattiin ei kuulunut kansalliseen tarpeeseen perustuvien muutosten valmistelu. Elinkeinoelämän huomautukset hyvän valmistelutavan noudattamistarpeista eivät ole vaikuttaneet asian etenemiseen.

Perustuslainsäädännön asettamien vaatimusten ottaminen huomioon tässä yhteydessä – lainsäädäntöä muutenkin uudistettaessa – on kuitenkin seikka, jota ei voida sivuuttaa pelkästään sillä perusteella, että toimeksianto on annettu tiukkarajaisena. Samaa on sanottava hallituksen esityksen perusteluissa viitatuista kansainvälisistä velvoitteista.

Suomen Yrittäjät katsoo, että esitettyjä hyvää tapaa koskevia kansallisia säännösmuutoksia vastaan on olemassa painavia perusteluita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä todelliseen tarpeeseen tehdä nykysäännöksiin näiltä osin muutoksia. Valmistelun kuluessa olisi tullut kartoittaa saman tavoitteen toteuttamiseksi mahdolliset vaihtoehtoiset sääntelykeinot ja niiden vaikutukset. Esimerkiksi itsesääntelykeinojen hyödyntäminen (Keskuskauppakamarissa toimiva mainonnan eettinen neuvosto) sivuutetaan hyvin ohuilla perusteilla, vaikka niitä olisi pitänyt analysoida nimenomaan vaihtoehtona ehdotetulle sääntelylle.

Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 17) todetaan, että esitetty kritiikki direktiivin vähimmäisvaatimukset ylittävistä säännöksistä ei ole perusteltua, sillä markkinoinnin arvioiminen eettisin perustein ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. Näiltä osin viittaamme yllä mainittuun lähtökohtaan: toimeksiantona oli direktiivin implementointi, ei mahdollisten kansallisten tarpeiden edellyttämien muutosten valmistelu.

Vaikka hyvän tavan vastaisuuden sääntely onkin kansallisesti ratkaistava asia, sillä on merkitystä yhteisönlaajuisten markkinoiden toimivuuteen. Koko uudistuksen yksi keskeinen tavoite on ollut sisämarkkinoiden tehostaminen. Tähän nähden voidaan todeta, että hyvän tavan vastaisuuden sääntely voi johtaa uusiin sisämarkkinoiden toiminnan esteisiin.

Elinkeinoelämän näkökulmasta voimassa oleva yleislauseke on toiminut tyydyttävästi, eikä yksityiskohtaisempaa sääntelyä ole pidetty onnistuneena. Sääntelyä voidaan pitää perusteltuna vain, mikäli se on todella välttämätöntä perustuslain asettamien vaatimusten vuoksi. Kansainvälisiin velvoitteisiin viittaaminen ei tässä vaiheessa ole riittävä syy muutosten toteuttamiseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja