Lausunto hallituksen esityksestä laiksi työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 101/2023 vp)

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

HE 101/2023 vp

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä, jolla muutettaisiin työntekijöiden lähettämisestä annettua lakia (447/2016). Esityksessä on kyse lain saattamisesta vastaamaan paremmin ns. lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivin 2014/67/EU vaatimuksia, jonka osalta Euroopan komissio on käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyn.

Suomen Yrittäjät pitää esitystä suurelta osin tarkoituksenmukaisena. Esitettävät muutokset vastaavat pääosin komission perustellussa lausumassa edellyttämiä toimia eikä niillä toisaalta ylitetä direktiivin vähimmäisvaatimuksia.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että direktiivin implementoinnissa noudetaan tarkasti ns. minimi-implementoinnin periaatetta eikä kansallisella sääntelyllä ylitetä sitä, mitä direktiivi vähintään edellyttää. Tämän vuoksi Suomen Yrittäjät vastustaa vastatoimien kieltoa ja lähettävän yrityksen selvitys- ja korvausvelvollisuuteen ja vastuuseen sovellettavia säännöksiä esityksen mukaisessa muodossa (12 a §). Esityksen mukainen 12 a § laajentaa lähetetyn työntekijän työnantajan vahingonkorvausvelvollisuutta ja ylittäisi direktiivin vähimmäisvaatimukset.

Lähetettyyn työntekijään sovelletaan työntekijöiden lähettämisestä annetussa laissa määriteltyjä suomalaisia työsuhteen vähimmäisehtoja. Jos lähetetylle työntekijälle on aiheutunut vahinkoa näiden vähimmäisehtojen rikkomisesta, hänen työnantajansa on jo nykyisen sääntelyn mukaan velvollinen korvaamaan vahingon työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisesti.

Esitys laajentaisi työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaisen vahingonkorvausvelvollisuuden koskemaan vastatoimien kiellon kautta myös sellaisia työsuhteen ehtoja, jotka eivät perustu Suomen lakiin. Käytännössä useimmissa tapauksissa kyse olisi työsuhdeturvaa koskevista lähettävän valtion säännöksistä. Näiden työsuhteen ehtojen rikkomisesta aiheutuva vahingonkorvausvelvollisuus määräytyy nykyisin työsopimukseen muilta osin soveltuvan lainsäädännön mukaan, mikä on tyypillisesti lähettävän valtion laki.

Suomen Yrittäjät katsoo, ettei 12 a §:n osalta ole tarpeen säätää nykyistä laajemmasta vahingonkorvausvelvollisuudesta, koska jos työsopimukseen sovellettava laki on muun maan kuin Suomen laki, sovellettava vahingonkorvausnormisto määräytyy kyseisen maan lain mukaan, eikä direktiivi edellytä laajemmasta vahingonkorvausvelvollisuudesta säätämistä.

Suomen Yrittäjät katsoo siten, että direktiivin minimi-implementointiperiaatteen kannalta olisi riittävää säätää vastatoimien kiellosta vain ehdotetun 12 a §:n 1 momentin mukaisesti ja 2 momentti voitaisiin poistaa. Suomen Yrittäjät viittaa tältä osin myös hallituksen esityksessä mainittuun Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton yhdessä esittämään vaihtoehtoiseen sääntelymalliin.

Suomen Yrittäjät

Albert Mäkelä
asiantuntija, OTM