Lausunto hallituksen esityksestä laiksi väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta

Valtiovarainministeriö

Hallituksen esityksessä ehdotetaan väliaikaista lakia työnantajan matalapalkkatuesta. Ehdotuksen mukaan työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen yrityksen palveluksessa olevien yli 54-vuotiaiden työntekijöiden kokoaikaisesta työstä saamasta palkasta, kun se on 900 – 2.000 euroa kuukaudessa. Tuki annetaan hallituksen esityksen mukaan ennakonpidätyksen yhteydessä siten, että työnantaja oma-aloitteisesti jättää suorittamatta tukea vastaavan määrän palkoista maksettavaa ennakonpidätystä. Lain voimassaoloajaksi ehdotetaan 1.1.2006 – 31.12.2010.

Suomen Yrittäjät kannattaa työnantajan matalapalkkatukea, jolla parannetaan työllistämismahdollisuuksia matalamman tuottavuuden aloilla. Matalapalkkatuella kyetään tukemaan työn kysyntää aloilla, joilla työntekijöiden koulutukseen, ammattitaitoon, ikään tai tuottavuuteen nähden korkea palkkataso muutoin nostaa työllistämiskynnyksen liian korkeaksi. Alentamalla matalapalkkaisten henkilöiden palkkaukseen liittyviä kustannuksia voidaan myös vauhdittaa työpaikkojen syntymistä ja säilymistä kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä samaan aikaan kun vientiteollisuuden työpaikkoja globalisaation seurauksena siirtyy matalampien tuotantokustannuksien maihin.

Hallituksen esityksessä tuki kohdistuu vain vanhempiin, yli 54-vuotiaisiin, työntekijöihin. Suuri osa tuesta kohdistuu siten kuntatyönantajille, jotka työllistävät suhteellisesti enemmän matalapalkkaisia, iäkkäämpiä palkansaajia. Julkisen talouden rahoitusasema on kuitenkin siinä määrin heikko, että ne eivät voi luoda juurikaan uusia työpaikkoja. Työpaikkoja tulisi kuitenkin luoda nimenomaan avoimelle sektorille, jota tavoitetta tukisi se, että tuki kohdistuisi myös nuorempiin työntekijöihin. Näin työpaikkoja syntyisi yksityiselle palvelusektorille ja voitaisiin ehkäistä mm. nuorten syrjäytymistä.

Tuen kokonaismitoitus jää selvästi pienemmäksi kuin alun perin kaavailtiin. Esitetty 100 miljoonan euron kokonaismitoitus on vain noin 1/5 siitä, mitä alun perin kaavailtiin tueksi. Järjestelmän käytännön toteutuksesta aiheutuvat hallinnon kustannukset kuitenkin ovat jokseenkin saman suuruiset kuin ne olisivat olleet viisi kertaa suuremman tuen järjestelmässä. Näin ollen ratkaisun kustannushyötysuhde on huomattavasti heikompi kuin alkuperäisissä kaavailuissa.

Hallintomenettelystä

Yritysten ja palkkahallinnon kannalta esitetty järjestelmä on joustava ja hyvä siinä mielessä, että työnantaja saa välittömästi tuen käyttöönsä. Järjestelmän joustavaa käyttöönottoa tukisi se, että verohallinnon palkanlaskentaohjelma sisältää matalapalkkatukeen liittyvän elementin jo heti vuoden 2006 alusta lukien. Tällöin tuki olisi joustavasti ja mahdollisimman vähin lisäkustannuksin pientyönantajien käytössä.

Mikäli heti vuoden 2006 alusta lukien ei ole verohallinnon palkkalaskentajärjestelmässä käytössä matalapalkkatuen saamiseksi tarvittavia elementtejä, joutuvat kaikki työnantajat muuttamaan palkanlaskentajärjestelmiään, jotta tuen saamiseksi tarpeelliset tiedot voidaan joustavasti kerätä. Nykyisin palkanlaskentajärjestelmästä kerättävä informaatio ei ole riittävää, vaan siihen tulee lisätä tieto kuukauden aikana tehdyistä työtunneista. Tämä tieto tarvitaan siitä syystä, että tuen saamisen ehtona on vähintään 100 työtuntia kuukaudessa. Palkanlaskentajärjestelmään tehtävät muutokset maksavat kaikissa tapauksissa, joten osa ehdotetusta määräaikaisesta matalapalkkatuesta valuu väistämättä tietojärjestelmän tuelle tai muulle ulkopuoliselle palvelun tuottajalle. Säännöllisen palkanlaskennan suorat kustannukset lisääntyvät aiempaa suurempien raportointivaatimusten vuoksi erityisesti silloin, kun palkanlaskenta teetetään ulkopuolisella tilitoimistolla. Jos yritys on oikeutettu saamaan matalapalkkatukea vain muutamien työntekijöiden osalta, on mahdollista, että matalapalkkatuki ei kata järjestelmän muutosten palkkahallinnosta aiheutuvan lisätyön kaikkia kustannuksia. Näissä tapauksissa yritykset todennäköisimmin jättävät tuen hakematta.

Perusedellytys matalapalkkatuen käyttöönotolle vuoden 2006 alusta lukien on se, että verohallinnon palkanlaskentaohjelmaan heti vuoden alusta lukien liitetään matalapalkkatuen laskemiseen soveltuva elementti.

Voimaantulo ja tuen loppuminen

Laki tulee ehdotuksen mukaan voimaan 1.1.2006. Sitä sovellettaisiin tammikuussa 2006 maksettaviin palkkoihin. Kun tammikuussa 2006 maksetaan ainakin jossain määrin palkkoja joulukuun aikana tehdystä työstä, osa ennakonpidätyksiä yrityksissä hoitavista henkilöistä ei varmasti ymmärrä sitä, että edellisen vuoden lopussa tehdystä työstä, kun palkka maksetaan tammikuun puolella, on mahdollista saada tuki. Tämä pitäisi selvästi kirjoittaa ulos hallituksen esityksen perusteluissa. Vastaavasti tukikauden loppuessa vuoden 2010 lopussa, tulisi perusteluissa selkeästi tuoda esiin, että siltä osin kuin vuoden 2010 lopulla tehdystä työstä maksettavat palkat maksetaan tammikuun puolella, ei oikeutta tukeen ole.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja