YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

18.1.2007 klo 13:50
Lausunto

Lausunto hallituksen esityksestä luottotietolaiksi (HE 241/2006 vp)

Eduskunnan lakivaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan esityksen johdosta seuraavaa:

Luottotietojen käyttö on jatkuvasti lisääntynyt ja monipuolistunut. Luottotietojen käytölle on tarvetta varsinaisen luotonannon ohella mitä moninaisimmissa tilanteissa, joissa on tarvetta ennalta arvioida sopimuskumppanin tai asiakkaan luotettavuutta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kattava, kaikkea luottotietotoimintaa koskeva laki, kun nykyinen henkilötietolaki koskee lähinnä vain kuluttaja-asemassa olevien henkilöiden luottotietoja. Uusi laki koskisi siis nykyisestä poiketen myös yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden luottotietoja.

Hyvin toimiva luottotietojärjestelmä on tärkeää niin yrityksille ja kuluttajille kuin muillekin tahoille yhteiskunnassa. Hallituksen esityksen lähtökohdat ovat aivan oikeat kun niissä on korostettu yhtäältä tavoitetta varmistaa luotettavien luottotietojen saatavuus ja toisaalta pyrkimys turvata henkilöiden ja yritysten oikeus tulla arvioiduiksi oikeiden ja asianmukaisten tietojen perusteeella. Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että luottotietotoiminnasta säädettäisiin yleinen ja kattava laki. Pidämme hyvänä myös sitä esityksen tavoitetta, että yritystoiminnassa epäonnistuminen ei tarpeettoman pitkään ehkäisisi uuden yritystoiminnan aloittamista.

Lakiehdotus on käsityksemme mukaan sisältöratkaisuiltaan sen kaltainen, että luottotietotoiminta voisi jatkua jokseenkin nykyisellään. Ehdotettuun lakiin on yrityksiä koskevan sääntelyn osalta pitkälti kirjattu käytännön luottotietotoiminnassa nykyisin noudatettavat menettelytavat.

Lainsäädännön ulottaminen koskemaan kuluttajien ohella yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden luottotietoja on tärkein työryhmän ehdottamista muutoksista. Soveltamisalan laajennus on mielestämme perusteltua. Nykyinen, osittain alan itsesääntelyyn perustuva tilanne, jossa menettelytavat koskien yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden luottotietoja eivät ole kaikin osin selkeät, ei ole tyydyttävä. Se että luottotietotoiminnan pelisäännöt on selvästi määritelty ja ne ovat kaikkien tiedossa, on sekä luottotietojen käyttäjien että maksuhäiriömerkintöjen kohteena olevien kannalta myönteinen seikka.

Soveltamisalan laajentaminen on myös oikeusturvan kannalta hyvä asia. Yrityksille ja niiden vastuuhenkilöille tulee lakisääteinen oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot samoin kuin oikeus saada väärä tai harhaanjohtava tieto oikaistuksi. Luottotietorekisterin tietosisällön oikeellisuutta parantavat ehdotukset, joiden mukaan rekisteriin voidaan merkitä myös tietoja maksuhäiriön syistä samoin kuin siitä, mitkä toistuvat häiriömerkinnät johtuvat saman saatavan perimisestä.

Maksuhäiriötietojen säilyttämisaikojen osittainen lyhentäminen, jota työryhmä ehdottaa, on paikallaan. Hyvin pitkät häiriömerkintöjen säilyttämisajat ovat omiaan vaikeuttamaan esim. konkurssin jälkeen työpaikan saamista tai yritystoiminnan uudelleen aloittamista. Toisaalta on selvää, että tallennusaikoja ei voida luottotietotoiminnan tarkoitusta vaarantamatta lyhentää niin paljon, että mainittu haitta kokonaan poistuisi. Myös ehdotetut säännökset siitä, kuinka kauan yrityksen vastuuhenkilöä koskevia luottotietoja voidaan käyttää yrityksen luotettavuutta arvioitaessa, rajaavat kohtuullisella tavalla aiemman maksuhäiriötiedon vaikutusta henkilön myöhempään toimintaan.

Luottotietoja käytetään enenevässä määrin muissakin yhteyksissä kuin luotonannossa ja tätä kehitystä on syytä myös lainsäädännöllä edistää. Luottotietotoiminnalla on myös tärkeä merkitys pyrkimyksissä ehkäistä harmaata taloutta. Yritysten välisiä sopimuksia tehtäessä toisen sopijakumppanin maksukyvyn ja luotettavuuden varmistaminen on mitä tärkeintä. Yrityksille on tärkeää myös, että ne voivat rekrytoinnin yhteydessä eri tavoin varmistua asianomaisen henkilön luotettavuudesta, ja tässä yhtenä keinona voi olla myös luottotietojen käyttö. On toivottavaa, että lainsäädännössä säilytetään nykyisen kaltainen mahdollisuus työnhakijan luotettavuuden varmistamiseen myös luottotietojen avulla. Luottotietojen käytön edistämisen näkökulmasta ehdotus siitä, että luottotietotoiminnan harjoittajille säädetään myös velvollisuus luottotietojen antamiseen niitä pyytäville kohtuullista korvausta vastaan, on kannatettava.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja