Lausunto hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi

Valtiovarainministeriö
Kunta- ja aluehallinto-osasto

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta ja siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua ja tuo lausunnossaan esille yrittäjänäkökulman metropolihallinnon toteuttamiseen ottamatta kantaa pykälämuotoiluihin.

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Metropolialueen hallinnolliset rajat ja toimintakulttuurien erilaisuus jarruttavat alueen kehittämisen kannalta tärkeiden yhteistoimintamuotojen aloittamista. Yhtenäinen metropoli toimii vain, jos hallinnon rajat eivät hankaloita kuntalaisten ja yritysten arjen sujuvuutta. Hallintokulttuurien yhtenäistämien, kuntarajojen madaltaminen ja palvelutuotannon yhtenäistäminen ovat siten välttämättömiä kansainvälisesti vetovoimaisen metropolin luomiseksi.

Nopeasti kasvava metropoli tarvitsee menestyäkseen panostusta yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja siten muun muassa asumiseen, liikenteeseen, koulutukseen ja työvoiman saatavuuteen. On tärkeää on, että kansainväliset yritykset näkevät metropolialueen houkuttelevana sijaintipaikkana, sillä kansainvälisellä tasolla kilpailukykyinen metropolialue tuottaa elinvoimaa koko Suomelle. Metropolialueen vetovoimaisuutta tulee kasvattaa luomalla kansainväliselle yritystoiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö.

Metropolin kilpailukyvyn kannalta on keskeistä panostaa liikenneyhteyksien kehittämiseen ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen. Yritysten tarvitsemien erilaisten toimi- ja liiketilojen kustannustason kohtuullisuudesta tulee huolehtia niin vanhoja alueita kehitettäessä kuin uusia kaupunginosia rakennettaessa.

Metropolialueella päätetään monin tavoin yrittäjiä koskevista asioista (erityisesti maankäyttö, asuminen ja kaavoitus). Hallinnollisten organisaatioiden kasvattamisen sijaan hallinnollisia menettelyjä tulee päinvastoin keventää ja yksinkertaistaa alueella.

Nyt esitetty metropolihallinto on yksi uusi hallinnon taso alueelle lisää, sillä metropolihallintoon kuuluvat kunnat olisivat yhtäältä jäseniä Uudenmaan liitossa ja toisaalta muodostaisivat metropolihallinnon.

Kohdassa 4.6.4 Aluekehitysvaikutukset perustellusti todetaan, että metropolialueen kehitys ja kilpailukyky perustuvat ensisijaisesti yritysten menestykseen.

Kohdassa 4.6.7 Vaikutukset yrityksiin ja työnantajiin todetaan, että pidemmällä aikavälillä voidaan arvioida, että hallinnon päällekkäisyyksien poistamisella ja päätöksenteon keskittämisellä ja tehostumisella voi olla positiivisia vaikutuksia alueen yritysten näkökulmasta. Tämä on mahdollista silloin, jos eri hallinnollisten toimijoiden (Metropoli, Uudenmaan liitto, kunnat) vastuulle kuuluvia tehtäviä keskitetään yhdelle toimijalle.

Yrittäjien mielestä hyvä valmistelu ja päätöksenteko ovat ripeää, avointa ja tasapuolista. Kuntien ja niiden aluehallinnon päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin, päätettiinpä sitten koulutus-, hankinta-, asunto- tai kaavoituspolitiikasta. Suurin osa tehdyistä päätöksistä siis joko tukee tai heikentää yritysten menestymis- ja toimintaedellytyksiä.

Kohdassa 4.6.7 Vaikutukset yrityksiin ja työnantajiin todetaan, että metropolihallinnolla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaan merkittävästi yritysten toimintaedellytyksiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että Uudenmaan liitolla ja kunnilla on yhteinen tahtotila alueen hallinnon selkiyttämiseen päällekkäisyyksiä purkamalla ja vastuita selkiyttämällä.

Kaavaillun metropolin aluerajaus on suppeampi kuin Uudenmaan liiton alue. Itä-Uudenmaan liiton yhdistyessä Uudenmaan liittoon 2011 tavoitteena oli nimenomaan tehostaa työssäkäyntialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Maakuntakaavoitus oli sitä ennen aika vaikeasti yhdistettävissä. Uuden, päällekkäisen organisaation rakentamisella ei saavuteta tässä tapauksessa mitään lisäarvoa toimintaan. Yrittäjäjärjestön näkökulmasta metropolihallinnolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa vahvistamalla tai uudistamalla Uudenmaan liiton roolia.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus Hannamari Heinonen
toimitusjohtaja elinkeinopoliittinen asiamies

Lisätietoa

Hannamari Heinonen, elinkeinopoliittinen asiamies, puh. 050 567 3395,