Lausunto hallituksen esityksestä ulkomaalaislaiksi (HE 28/2003)

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Suomen Yrittäjät pitää ulkomaalaislain säätämistä ensiarvoisen tärkeänä sekä kiireellisenä ottaen huomioon aktiivisen maahanmuuttopolitiikan edellyttämä säännöstämistarve sekä valmistelutyöhön jo käytetty huomattavan pitkä aika. Lain sisältö on valtaosiltaan viranomaistoimintaa säätelevää, joten tähän puoleen ei lausunnossa puututa, vaan siinä tarkastellaan 5 luvun (työnteko) eräitä säännöksiä sekä työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa erityisesti pienyritysten näkökulmasta.

Uudella lainsäädännöllä pyritään edistämään hallittua maahanmuuttoa ja selkeyttämään lainsäädäntöä. Laissa on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti erilaiset ennakoitavissa olevat tilanteet viranomaisten työtä ajatellen. Kun työntekijän oleskelulupahakemusta ensi kertaa harkitseva pientyönantaja tutustuu lainsäädäntöön, ei hän todennäköisesti pääse pitkälle hakemuksen suhteen. Jo ennen mahdollista ennakkotiedon hakemista ja itse hakemuksentekovaihetta tapahtuva opastava ja neuvova toiminta viranomaisten taholta on erittäin tärkeää. Tässä yhteydessä voidaankin korostaa riittävien sekä laadullisten että määrällisten viranomaisresurssien merkitystä.

Yksittäisten pykälien osalta esitetään seuraavaa: 71 §:n kohdalla voisi tulla ilmaistuksi, että myös muut elinkeinoelämän järjestöt voisivat olla yhteistyössä, erityisesti silloin, kun on kysymys elinkeinonharjoittajien oleskeluluvista.

Pienyrityksen hankkiessa työvoimaa, joka tarvitsee työntekijän oleskelulupaa, on kyseessä yleensä lain 53 §:ssä ilmenevä ensimmäinen määräaikainen oleskelulupa. Pääsääntönä oleva yhden vuoden määräaika vaikuttaa sekä kaavamaiselta että lyhyeltä, minkä lisäksi 3. momentin mukainen enimmäispituus on myös lyhyt. Perinteisten käsityöammattien osaajille voisi maassamme olla kysyntää, mutta muualla hankittu pätevyys ei kaikilta osin ole riittävä. Tästä syystä pätevöitymisen tulisi olla mahdollista esimerkiksi oppisopimuksen tai työssäoppimisen muodossa. Tähän kyseiset määräajat eivät aina anna mahdollisuutta, joten määräaikoja tulisi pidentää tai säätää poikkeusmahdollisuudesta.

Suomen Yrittäjät ry
Risto Tuominen
lainopillinen asiamies