Lausunto hallituksen esityksestä ulkomaalaislain ja ulkomaalais-rekisteristä annetun lain muuttamisesta (HE 129/2017 vp)

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa hallituksen esityksestä ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan seuraavia muutoksia EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten henkilöiden maahantuloa koskeviin säännöksiin:

uusi oleskelulupamuoto (kasvuyrittäjän oleskelulupa) startup-yrittäjille;
elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan laajentaminen myös osakeyhtiömuodossa toimiviin yrittäjiin ja yrittäjän työntekorajoituksen poistaminen;
ensimmäisen oleskeluluvan myöntäminen suoraan kahdeksi vuodeksi asiantuntijoille; ja
luopuminen sormenjälkien ottamisesta oleskelun jatkolupaa haettaessa.

Suomen Yrittäjät kannattaa esitettyjä muutoksia. On tärkeää kehittää oleskelulupajärjestelmää siten, että Suomi voi tehokkaasti houkutella EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia yrittäjiä ja asiantuntijoita työskentelemään Suomessa. Muutokset myös korjaavat ulkomaalaislaissa olevia puutteita ja ovat omiaan tehostamaan lupaprosesseja.

Kasvuyrittäjän oleskelulupa

Kasvu- tai ns. startup-yrittäjille esitetään omaa uutta oleskelulupamuotoa (kasvuyrittäjän oleskelulupa). Ulkomaalaislakiin lisättäisiin tämän vuoksi kasvuyrittäjän määritelmä ja kasvuyrittäjän oleskelulupaa koskevat erityissäännökset. Pidämme ehdotuksia tarpeellisina ja perusteltuina. On kuitenkin huomattava, että ulkomaalaislain erilaiset lupajärjestelmät pirstaloituvat entisestään uuden lupatyypin myötä.

Kasvuyrittäjänä pidettäisiin ulkomaalaista, joka toimii sellaisessa yrityksessä, joka täyttää edellytykset Tekesin alkaville innovatiivisille nopean kasvun yrityksille suunnatusta rahoituksesta. Jos yritys, jossa ulkomaalainen tulisi työskentelemään, täyttää nämä edellytykset, kasvuyrittäjän oleskelulupa voitaisiin myöntää, ellei muita esteitä luvan myöntämiselle ole. Tekesin puoltava lausunto olisi kuitenkin luvan ehdoton edellytys.

Kasvuyrittäjän määritelmää ei ole sidottu tietyntyyppisen yritystoiminnan harjoittamiseen, mutta toiminnan olisi oltava kasvuun tähtäävää. Määritelmän sitominen Tekesin rahoitusharkintaan on sinänsä järkevää. On kuitenkin varmistettava, etteivät Tekesin kriteerit ole käytännössä liian tiukat ulkomaisille yrittäjille. Samoin on huolehdittava, että kasvuyrittäjän määritelmää voidaan tarkistaa joustavasti, jos Tekes muuttaa rahoituksen kriteereitä. Tekesin harkinnan tulisi olla luonteeltaan joustavaa. On tärkeää, että kasvuyrittäjän oleskelulupien myöntökäytäntöä seurataan ja edellytyksiä muutetaan, jos myönnettyjen lupien määrä jää vähäiseksi.

Yrittäjän oleskelulupa

Nykyistä elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa ehdotetaan muutettavaksi siten, että yrittäjän oleskeluluvan voisi saada yhtiömuodosta riippumatta. Samalla oleskeluluvan nimi muutettaisiin yrittäjän oleskeluluvaksi. Muilta osin oleskelulupaan ei esitetä muutoksia.

Esitys on erittäin kannatettava. Aikaisemmin osakeyhtiömuodossa harjoitettu toiminta on jäänyt kokonaan elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan ulkopuolelle, eli osakeyhtiön omistajayrittäjän on täytynyt hakea työntekijän oleskelulupaa. Muutos, eli osakeyhtiömuodon hyväksyminen, parantaa ulkomaalaisten mahdollisuuksia perustaa yrityksiä Suomeen ja lisää siten Suomen houkuttelevuutta yritystoiminnan sijoittautumismaana. Pelkkä osakeyhtiön omistus ei kuitenkaan riitä, vaan yrittäjän on myös työskenneltävä yrityksessä.

Muutoksen käytännön merkitys on erityisesti siinä, ettei osakeyhtiön omistavan yrittäjän tarvitse olla oleskeluluvan saadakseen työntekijän asemassa. Yrittäjän oleskelulupaan liittyy kuitenkin elinkeinotoiminnan kannattavuus- ja toimeentuloedellytysten arviointi, johon sovelletaan ulkomaalaislain 39 §:n yleissäännöksen sijasta yrittäjiä koskevaa 76 §:ää. Koska yritystoiminnassa tulon määrä ei ole samalla tavalla vakio ja ennakoitavissa kuin työsuhteisessa työssä, olisi tarpeen, että yrittäjän oleskeluluvan kannattavuus- ja toimeentuloedellytystä arvioitaisiin samojen kriteerien mukaan kuin kasvuyrittäjän oleskeluluvan kohdalla. Yrittäjän säästöt tai muu varallisuus pitäisi siten voida ottaa huomioon toimeentuloedellytystä tarkasteltaessa.

Esityksessä ehdotetaan myös työnteko-oikeutta koskevan ulkomaalaislain 78 §:n muuttamista siten, että säännöksestä poistettaisiin maininta ammatinharjoittamisesta. Muutoksen perusteella kaikilla yrittäjillä olisi oikeus tehdä oleskelulupansa nojalla myös työsuhteista työtä ilman erillistä työntekijän oleskelulupaa.

Muutos on myös tältä osin erittäin kannatettava. Yritystoiminnassa voi tulla jaksoja, jolloin yrittäjän on järkevää tehdä myös palkkatyötä. Ylipäänsä taloudellista aktiivisuutta ja työn tekemistä ei tulisi keinotekoisesti rajoittaa, vaikka on selvää, että yrittäjän oleskelulupa on tarkoitettu yritystoiminnan harjoittamiseen. Onkin tarpeen huolehtia siitä, ettei säännöksen soveltamiskäytäntö muodostu tarpeettoman ankaraksi. On muistettava, että yritystoiminnassa voi tulla sen kestäessä tilapäisiä jaksoja, jolloin yritystoiminta ei yksin ole riittävää toimeentulon varmistamiseksi. Jos tällaisessa tilanteessa henkilö ei turvaudu sosiaaliturvajärjestelmään, ei välitöntä syytä oleskeluluvan peruuttamiseen tai jatkoluvan myöntämiseen tule olla.

Kahden vuoden lupa asiantuntijoille ja kasvuyrittäjille; sormenjälkien ottamisesta luopuminen jatkolupaa haettaessa

Esitykseen sisältyy myös ehdotus ulkomaalaislain 53 §:n muuttamisesta, jonka mukaan asiantuntijatehtäviin tulevien ulkomaalaisten ensimmäinen oleskelulupa myönnettäisiin yhden vuoden sijaan suoraan kahdeksi vuodeksi. Myös kasvuyrittäjille oleskelulupa myönnettäisiin suoraan kahdeksi vuodeksi. Muutos on järkevä, sillä se yksinkertaistaa osaltaan lupaprosessia, kun jatkoluvan hakeminen ei tule niin pian ajankohtaiseksi.

Jatkoluvan osalta esityksessä ehdotetaan, että jatkoluvan hakijalta ei enää otettaisi sormenjälkiä, vaan ne otettaisiin ainoastaan ensimmäistä lupaa haettaessa. Muutos mahdollistaisi jatkoluvan hakemisen kokonaan sähköisesti, ilman asiointia viranomaisessa. Myös tämä muutosehdotus on kannatettava, sillä se sujuvoittaa jatkoluvan hakuprosessia ja mahdollistaa sähköisen asioinnin täysimääräisesti.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Albert Mäkelä
asiantuntija, OTM