Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi

Maa- ja metsätalousministeriö
VN/18354/2026

1. Yleiset huomiot

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.

Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnosta kokonaisuutena pk-yritysten näkökulmasta myönteisenä. Erityisen kannatettavaa on, että kansallisessa täytäntöönpanossa lähtökohtana on EU:n metsäkatoasetuksen vähimmäisvaatimusten toteuttaminen ilman kansallista ylisääntelyä. Tämä on tärkeää, koska metsäkatoasetuksen soveltamiseen liittyy edelleen epävarmuutta ja yrityksillä on samanaikaisesti useita muita vastuullisuuteen, raportointiin ja toimitusketjuihin liittyviä EU-velvoitteita.

Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä myös sitä, että esityksessä on otettu huomioon EU:n metsäkatoasetukseen tehdyt muutokset, joilla kevennetään erityisesti alkutuotannon mikro- ja pientoimijoiden sekä toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden velvoitteita. Muutokset ovat pk-yritysten kannalta oikeansuuntaisia ja parantavat sääntelyn käytännön toteutettavuutta.

Suomen Yrittäjät korostaa, että kansallisen toimeenpanon onnistuminen riippuu ratkaisevasti viranomaisohjeistuksen selkeydestä, EUDR-tietojärjestelmän toimivuudesta sekä siitä, miten valvonnassa ja seuraamuksissa toteutetaan suhteellisuusperiaatetta erityisesti pienten yritysten kohdalla.

2. Toimitusketjussa alempana sijaitsevaa toimijaa koskeva sääntely valvonta ja tarkastukset -luvussa (5–6 § ja 9–11 §)

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna, että toimitusketjussa alempana sijaitsevia toimijoita koskeva sääntely erotetaan varsinaisista markkinoille saattavista toimijoista ja että niiden velvoitteet ovat kevyemmät. Tämä vastaa EU:n metsäkatoasetukseen tehtyjen muutosten tavoitetta vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti toimitusketjun myöhemmissä vaiheissa.

Pk-yritysten kannalta on olennaista, että valvonnassa tunnistetaan yritysten erilaiset roolit toimitusketjussa. Esimerkiksi pieni kauppaa käyvä yritys tai jatkojalostaja ei yleensä pysty vaikuttamaan alkutuotannon tietojen syntymiseen samalla tavalla kuin markkinoille ensimmäisenä saattava toimija. Siksi valvonnan tulee kohdistua siihen, ovatko yrityksellä sen roolin mukaiset tiedot hallussaan ja onko se toiminut huolellisesti saamiensa tietojen perusteella.

Suomen Yrittäjät katsoo, että Ruokaviraston nimeäminen toimivaltaiseksi viranomaiseksi on perusteltua. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että mahdolliset valtuutukset muille viranomaisille tai asiantuntijoille toteutetaan selkeästi ja ennakoitavasti. Tämä on tärkeää myös yritysten oikeusvarmuuden kannalta.

3. Tarkastus pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyssä tilassa (7 §)

Suomen Yrittäjät katsoo, että pysyväisluonteiseen asumiseen käytettyyn tilaan kohdistuva tarkastus rinnastuu kotietsintään ja on siten yritysten, yrittäjien ja luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien kannalta merkittävä toimivaltuus. Erityisesti pienissä yrityksissä on tavanomaista, että yritystoiminnan tilat ja asumiseen käytettävät tilat voivat olla samat tai sijaita samalla kiinteistöllä.

Suomen Yrittäjät katsoo, että toimivaltuuden käytön tulee olla ehdotetusti rajattu vain välttämättömiin tilanteisiin ja että tarkastuksen saa tehdä vain nimetty viranomainen. Tarkastusta koskevien säännösten tulee olla mahdollisimman täsmällisiä ja tarkkarajaisia siten, että tarkastukselle on konkreettinen, yksilöity ja perusteltu syy ja että tarkastuksen välttämättömyyskynnys ylittyy eli että asiaa ei tosiasiallisesti voida selvittää kevyemmin keinoin.

4. Toimitusketjussa alempana sijaitsevaa toimijaa koskeva sääntely hallinnollisissa seuraamuksissa (15–18 §)

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että hallinnolliset seuraamukset kohdistetaan yrityksen tosiasialliseen rooliin ja vaikutusmahdollisuuksiin toimitusketjussa. Toimitusketjussa alempana sijaitsevien toimijoiden seuraamusvastuun tulee perustua siihen, mitä kyseiseltä toimijalta voidaan kohtuudella edellyttää sen aseman, koon ja käytettävissä olevien tietojen perusteella.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana, että lakiin sisältyy korjaavia toimenpiteitä koskeva sääntely. Yritysten kannalta on tärkeää, että ensisijaisena keinona on puutteen korjaaminen, jos rikkomus ei ole vakava, tahallinen tai toistuva. Tämä tukee sääntelyn tavoitteiden toteutumista paremmin kuin välitön ankara seuraamus.

Valvonnan ja seuraamusten käytännön soveltamisessa tulee korostaa neuvontaa, ennakollista ohjausta ja mahdollisuutta korjata puutteet. Tämä on erityisen tärkeää metsäkatoasetuksen ensimmäisinä soveltamisvuosina, jolloin tulkinnat, järjestelmät ja yritysten omat menettelyt ovat vielä kehittymässä.

5. Rikkomusmaksu (20 §)

Suomen Yrittäjät pitää vähäisistä rikkomuksista määrättävää rikkomusmaksua lähtökohtaisesti kannatettavana ratkaisuna. Ehdotettu porrastus, jossa oikeushenkilön rikkomusmaksu olisi yrityskoosta riippuen 500–3 000 euroa, tukee suhteellisuusperiaatetta. Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin tärkeänä, että Ruokavirastolla on käytännön soveltamisessa mahdollisuus jättää rikkomusmaksu määräämättä tilanteissa, joissa rikkomus on vähäinen, johtuu perustellusta tulkintaepäselvyydestä tai yritys on korjannut puutteen oma-aloitteisesti viivytyksettä.

6. Hallinnollinen seuraamusmaksu (23–24 §)

Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä, että kansallisesti ei ehdoteta EU-asetuksen mahdollistamaa vähimmäistasoa ankarampaa seuraamusmaksua (oikeushenkilöillä neljä prosenttia liikevaihdosta). Suomen Yrittäjät katsoo, että asetuksen edellyttämä hallinnollinen seuraamusmaksu ja sille säädettävä enimmäistaso voi olla taloudellisesti erittäin raskas etenkin matalakatteisilla toimialoilla.

Seuraamusmaksun määräämisessä on joka tapauksessa varmistettava, että suhteellisuusperiaate toteutuu aidosti. Päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon esityksen perusteluissa lueteltujen seikkojen lisäksi ainakin:

• yrityksen koko ja taloudellinen kantokyky,
• rikkomuksen vakavuus ja kesto sekä mahdollinen taloudellinen hyöty
• onko rikkomus tahallinen, huolimaton vai liittyykö se tulkinnanvaraisuuteen,
• onko yritys ryhtynyt oma-aloitteisiin korjaaviin toimiin,
• onko rikkomuksesta aiheutunut todellista metsäkatoriskiä tai markkinahäiriötä; ja
• onko kyse ensimmäisestä vai toistuvasta rikkomuksesta.

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna, että yli 100 000 euron seuraamusmaksut ratkaistaan seuraamuskollegiossa. Tämä vahvistaa oikeusturvaa ja päätöksenteon riippumattomuutta tilanteissa, joissa seuraamus voi olla yrityksen toiminnan kannalta erittäin merkittävä.

7. Suhde rikosoikeudellisiin menettelyihin (26–29 §)

Suomen Yrittäjät katsoo, että hallinnollisten seuraamusten ja rikosoikeudellisten seuraamusten välinen suhde ja näitä koskevat menettelyt tulee olla säädetty riittävän selkeiksi ja täsmällisiksi, jotta voidaan välttää kaksoisrangaistavuudeksi laskettavat tilanteet myös käytännössä. Suomen Yrittäjät pitää ehdotettuja säännöksiä tältä osin riittävinä.

8. Määräaikainen sulkeminen hankintojen ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle (30 §)

Suomen Yrittäjät pitää määräaikaista sulkemista julkisten hankintojen ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle pk-yritysten kannalta erittäin merkittävänä seuraamuksena.

Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin myönteisenä, että kansallisesti ehdotetaan kuuden kuukauden kestoa – ottaen huomioon, että EU-asetus mahdollistaisi jopa 12 kuukauden sulkemisen. Julkiset hankinnat voivat olla monelle pk-yritykselle keskeinen markkina, ja kuudenkin kuukauden sulkeminen voi vaikuttaa olennaisesti yrityksen liiketoiminnan jatkuvuuteen.

Suomen Yrittäjät katsoo, että sulkemisen tulisi kohdistua vain vakaviin rikkomuksiin ja käytännön soveltamisessa ei saa syntyä tilanteita, joissa esimerkiksi tekninen tai vähäinen dokumentointivirhe johtaisi yrityksen sulkemiseen julkisilta markkinoilta.

9. Ruokaviraston velvollisuus tietojen asettamiseen tietojärjestelmään (35 §)

Suomen Yrittäjät pitää myönteisenä ratkaisua, jonka mukaan Ruokavirasto asettaa tietyissä tilanteissa alkutuotannon mikro- ja pientoimijoiden tiedot EUDR-tietojärjestelmään kansallisten rekisterien perusteella. Tämä vähentää merkittävästi pienten toimijoiden hallinnollista taakkaa.

Suomen Yrittäjät korostaa, että periaatetta tulisi soveltaa mahdollisimman laajasti kaikilla toimialoilla, joissa tiedot ovat viranomaisrekistereissä tai muissa luotettavissa järjestelmissä. Yritysten ei tule joutua toimittamaan viranomaiselle tietoja, jotka viranomaisella jo on tai jotka ovat saatavissa kansallisista järjestelmistä kohtuullisin teknisin ratkaisuin.

10. Esityksen vaikutukset (HE-luonnoksen perusteluiden luku 4.2)

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että esityksessä yritysvaikutuksia on arvioitu varsin laajasti. Vaikutusten arvioinnissa tunnistetaan, että metsäkatoasetuksen suurimmat yritysvaikutukset liittyvät hallinnolliseen työhön, tietojärjestelmäkustannuksiin, jäljitettävyysvelvoitteisiin ja DD-vakuutusten hallintaan.

Suomen Yrittäjät kuitenkin korostaa, että pk-yritysten kustannukset voivat olla suhteellisesti suurempia kuin suurilla yrityksillä. Pienillä yrityksillä ei useinkaan ole omia compliance-, vastuullisuus- tai IT-resursseja, minkä vuoksi uusi sääntely voi vaatia ulkopuolista asiantuntija-apua tai manuaalista lisätyötä. Tämä voi olennaisesti vaikuttaa pk-yritysten kannattavuuteen ja suhteelliseen kilpailukykyyn.

Vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu etukäteisen arvioinnin vaikeudet. Suomen Yrittäjät pitää siksi tärkeänä, että sääntelyn tosiasiallisia vaikutuksia seurataan toimeenpanon jälkeen erityisesti pk-yritysten osalta.

11. Muita huomioita

Suomen Yrittäjät korostaa, että sääntelyn onnistunut toimeenpano edellyttää selkeää, toimialakohtaista ja pk-yrityksille ymmärrettävää ohjeistusta. Erityisesti tarvitaan konkreettisia esimerkkejä siitä, milloin yritys on toimija, toimitusketjussa alempana sijaitseva toimija, kauppaa käyvä tai alkutuotannon mikro- tai pientoimija. Ohjeistuksen selkeys tai mahdollinen tulkinnanvaraisuus tulisi ottaa huomioon seuraamuksia määrättäessä.

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuja huolenaiheita koskevaa sääntelyä lähtökohtaisesti hyväksyttävänä, mutta katsoo, että järjestelmän väärinkäytön riski on otettava vakavasti. Perusteettomat tai toistuvat ilmoitukset voivat paitsi kuormittaa viranomaista myös aiheuttaa ilmoituksen kohteena oleville yrityksille merkittävää haittaa.

Viranomaisilla tulisi olla selkeät menettelyt perusteettomien ilmoitusten käsittelyyn ja priorisointiin. Yrityksen oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ilmoituksen kohteena oleva yritys saa oikea-aikaiset ja riittävät tiedot asiasta sekä mahdollisuuden esittää asiassa oma selvityksensä ennen raskaampia hallinnollisia menettelyjä.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät