Lausunto hallituksen vuosikertomuksesta 2025

Eduskunnan tarkastusvaliokunta
K 3/2026 vp Hallituksen vuosikertomus 2025

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on pyytänyt lausuntoa hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2025, erityisesti lainvalmistelun ja sen kehittämisen osalta. Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Yleistä

Suomen Yrittäjät toteaa, että vuosikertomus on näkemyksemme mukaan hyvin sekä tarkoituksenmukaisella tavalla laadittu ja antaa kattavan yleiskuvan lainvalmistelusta vuoden 2025 aikana. Tässä lausunnossa nostamme esiin ennen kaikkea huomioita siitä, miten lainvalmistelua tulisi tulevalla vaalikaudella kehittää.

Suomen Yrittäjät pitää laadukasta, ennakoitavaa, oikeasuhtaista ja vaikutuksiin perustuvaa lainvalmistelua hyvän hallinnon ja oikeusvaltion lisäksi keskeisenä Suomen kasvu- ja kilpailukykytekijänä. Yrityksille sääntelyn laatu merkitsee oikeusvarmuuden lisäksi konkreettisia kustannuksia, hallinnollista työtä ja sitä, kuinka paljon yritykselle jää voimavaroja investoida, työllistää ja kasvaa.

Hallituksen vuosikertomuksen perusteella lainvalmistelussa on toteutettu useita myönteisiä kehittämistoimia. Pidämme positiivisena sitä, että hallitus pyrki myös vuonna 2025 jatkamaan yrityksiä tai kansalaisia haittaavien normien purkamista. Samalla vuosikertomuksen havainnot osoittavat, etteivät suomalaisen lainvalmistelun pitkäaikaiset ongelmat ole poistuneet. Erityisesti vaikutusarviointien kattavuus ja laatu, valmisteluun käytettävissä oleva aika, kuulemisen vaikuttavuus sekä jälkiarvioinnin systemaattisuus edellyttävät edelleen kehittämistä.

Toteamme, että vuonna 2025 annettujen hallituksen esitysten määrä ei yksin kuvaa lainvalmistelun työmäärää, eikä sääntelyn määrästä tule tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Esitysten laajuus, oikeudellinen vaativuus, EU-kytkennät ja vaikutusten moninaisuus ratkaisevat sen, kuinka paljon aikaa ja osaamista laadukas valmistelu edellyttää.

Vuosikertomuksesta käy ilmi, että valmisteluajan riittävyys on yksi lainvalmisteluprosessin haasteista. Suomen Yrittäjät katsoo, että lainvalmistelun laatu on myös poliittisen johtamisen ja lainsäädäntösuunnittelun kysymys. Vaikutusarviointia, kuulemista ja laintarkastusta ei useimmiten voida tehdä laadukkaasti, jos valmistelulle ei jätetä riittävästi aikaa. Toisaalta on ymmärrettävää, että tietyissä tilanteissa lainsäädäntöhankkeet on saatava vietyä läpi nopeasti ja tehokkaasti.

Yritysmyönteisestä sääntelystä hallituksen kärkihanke

Suomen Yrittäjät katsoo, että tulevalla vaalikaudella on siirryttävä yksittäisistä paremman sääntelyn kehittämishankkeista pysyvään paremman sääntelyn järjestelmään, jossa yrityksiin kohdistuvan sääntelyn kustannuksia, laatua ja vaikutuksia johdetaan, mitataan ja arvioidaan koko sääntelyn elinkaaren ajan. Esitämme, että yritysmyönteinen sääntely nostetaan seuraavalla vaalikaudella yhdeksi hallituksen kärkihankkeista.

Sääntelyn laatua tulee arvioida ymmärrettävyyden, yksitulkintaisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi sen perusteella, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin ja sitä kautta talouteen, kasvuun, työllisyyteen ja investointeihin. Yrityssääntelyä ei pidä tarkastella vain yksittäisten velvoitteiden kautta, vaan sääntelyn kumulatiivista kustannusta ja kokonaisvaikutusta tulee seurata.

Sääntelytaakalle määrällinen vähentämistavoite

Tulevan vaalikauden osalta Suomen Yrittäjät esittää, että pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja sääntelystä aiheutuvia kustannuksia vähennetään vähintään 35 prosenttia ja kaikkien yritysten vastaavaa taakkaa vähintään 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen tulee laatia tätä varten konkreettinen vähentämisohjelma ja toimeenpanosuunnitelma, joka kattaa sekä voimassa olevan että suunnitteilla olevan sääntelyn.

Purettujen normien lukumäärä on hyödyllinen seurantatieto, mutta on huomattava, että se ei yksin kerro sääntelytaakan tosiasiallisesta kehityksestä. Siksi keskeiseksi mittariksi tulee ottaa yrityksille aiheutuvien kustannusten euromääräinen kehitys. Yksi sisään, yksi ulos -periaate tulee vakiinnuttaa koko valtioneuvostoon ja uudeksi tavoitetasoksi asettaa yksi sisään, kaksi ulos -periaate.

Korostamme, että sääntelyn sujuvoittamisen rakenteet eivät saa olla riippuvaisia yksittäisestä hallitusohjelmasta, vaan normien purkamiselle on luotava pysyvät rakenteet. Esitämme, että Suomeen perustettaisiin pysyvä lainsäädännön yksinkertaistamisneuvosto, joka vastaanottaa sidosryhmien ehdotuksia, seuraa yrityksiin kohdistuvaa taakkaa ja edistää sääntelyn yksinkertaistamista yli hallituskausien.

Pienet ensin -periaate lainvalmistelun lähtökohdaksi

Lainvalmistelussa – kuten muutoinkaan, yrityksiä ei pidä tarkastella yhtenäisenä ryhmänä. On huomattava ja ymmärrettävä, että sääntelystä aiheutuvat kiinteät kustannukset rasittavat suhteellisesti enemmän pieniä kuin suuria yrityksiä. Sääntelyratkaisun lähtökohdaksi tulee ottaa tavanomaisen pienen yrityksen tosiasiallinen toimintaympäristö.

Suomen Yrittäjät korostaa, että ”pienet ensin” -periaate tulee ottaa läpileikkaavaksi lainvalmisteluperiaatteeksi. Jos lainsäädäntö tehdään sellaiseksi, että pienetkin yritykset selviävät sen aiheuttamasta kuormituksesta ja kustannuksista, myös suuremmat yritykset pärjäävät. Lisäksi pk-yritystestin käyttö on vakiinnutettava säännönmukaiseksi käytännöksi yrityksiä merkittävästi koskevissa hankkeissa ja mikroyrityspoikkeuksen mahdollisuus arvioitava järjestelmällisesti silloin, kun sääntelyn sille on olemassa perusteet ja sääntelyn tavoite voidaan saavuttaa ilman kaikkein pienimpien yritysten sisällyttämistä velvoitteisiin.

Vaikutusarvioinnit ennen ratkaisujen lukitsemista

Vaikutusarviointien osalta haluamme korostaa, että niiden tarkoitus ei saa olla jo valitun sääntelyratkaisun perusteleminen. Vaikutusarviointien tulee nykyistä käytäntöä paremmin mahdollistaa eri vaihtoehtojen aito vertailu ennen ratkaisun valintaa.

Yritysvaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella ainakin suoria yrityskustannuksia, hallinnollista työmäärää, investointi- ja tietojärjestelmäkustannuksia, kilpailua ja markkinoille pääsyä, kasvu- ja investointivaikutuksia sekä vaikutuksia mikro- ja pk-yrityksiin. Lisäksi on arvioitava velvoitteet, jotka siirtyvät sopimus- ja arvoketjujen kautta pienemmille yrityksille.

Vaikutusarviointien osalta toteamme lisäksi, että eri sidosryhmien asiantuntemus on tärkeää huomioida osana säädösvalmistelua. Olennaista ei ole eri tahojen antamien lausuntojen määrä, vaan se, onko saadulla tiedolla ja sidosryhmillä tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa valmisteltavaan ratkaisuun. Erityisesti yritysvaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa yrittäjiä ja yrityksiä edustavia tahoja tulee kuulla ennen keskeisten sääntelyvalintojen tekemistä.

Arviointineuvoston asemaa on vahvistettava ja jälkiarviointi osaksi sääntelyn elinkaarta

Lainsäädännön arviointineuvoston asiantuntemusta tulee käyttää erityisen merkittävissä säädöshankkeissa nykyistä aikaisemmassa vaiheessa, jolloin sääntelyvaihtoehtoihin voidaan vielä tosiasiallisesti vaikuttaa. Lisäksi Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan arviointineuvoston mandaattia tulee vahvistaa lainsäädännön jälkiarvioinnissa.

Lisäksi näkemyksemme mukaan merkittävien säädösten jälkiarvioinnista tulee tehdä järjestelmällinen osa sääntelyn elinkaarta. Jo hallituksen esityksessä tulee määritellä, mitä vaikutuksia seurataan, millä mittareilla, milloin arviointi tehdään, kuka siitä vastaa ja kuinka tulokset johtavat tarvittaessa sääntelyn muuttamiseen.

Erityisesti toteutuneita yritysvaikutuksia tulee verrata hallituksen esityksessä ennakoituihin kustannuksiin ja hyötyihin. Jälkiarviointien tulokset on kytkettävä systemaattisesti säädöshuoltoon.

EU-sääntelyyn vaikutettava ennakolta – kansallista ylisääntelyä on vältettävä ja purettava

Merkittävä määrä kansallisesta lainsäädännöstämme on lähtöisin Euroopan unionista: rohkeimpien arvioiden mukaan tietyillä sektoreilla EU-peräisyysaste kotimaisessa lainsäädännössämme on 60–80 prosenttia. Tästä syystä ei ole yhdentekevää, millaisin periaattein ja ohjenuorin EU-lainsäädäntöä valmistellaan. Samalla tämä tarkoittaa, että parempi EU-sääntely on myös parempaa kansallista sääntelyä. Paremman sääntelyn tavoitteita on siksi tuettava ja edistettävä kotimaan lisäksi myös Euroopan unionissa.

Korostamme, että kansallinen paremman sääntelyn politiikka ei voi rajoittua hallituksen esitysten valmisteluun. Suomen EU-kantojen valmistelu tulee aloittaa aikaisemmin, ja esimerkiksi U- ja E-kirjelmissä on arvioitava valtiontaloudellisten vaikutusten lisäksi vaikutuksia Suomen kasvuun, investointeihin ja yritysten kilpailukykyyn. Tämän lisäksi valmistelussa käytettävien EU-jaostojen työskentelyä tulee muuttaa ennakoivammaksi, sidosryhmät on otettava mukaan riittävän aikaisin ja Suomeen tulisi luoda Ruotsin ”Implementation Councilia” mukaillen kansallinen mekanismi, jossa ehdotettavan EU-sääntelyn hallinnollista taakkaa ja muita sääntelykustannuksia voidaan arvioida riittävän varhaisessa EU-lainsäädäntöprosessin vaiheessa.

EU-sääntelyn toimeenpanossa on sitouduttava välttämään kansallista lisäsääntelyä ja hyödyntämään sääntelyn sallimia joustoja yritysmyönteisesti sekä pyrkimään ratkaisuihin, jotka lisäävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Jo olemassa olevat Suomi-lisät on selvitettävä ja poistettava suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Kansallisen lisäsääntelyn tulee aina olla tietoinen ja perusteltu poikkeus, jonka yritys- ja kilpailukykyvaikutukset arvioidaan läpinäkyvästi.

Suomen Yrittäjien keskeiset ehdotukset tulevalle vaalikaudelle

1. Yritysmyönteinen sääntely nostetaan hallituksen kärkihankkeeksi.
   
2. Pk-yritysten sääntelykustannuksia ja hallinnollista taakkaa vähennetään vähintään 35 prosenttia ja muiden yritysten vähintään 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten laaditaan vähentämisohjelma ja toimeenpanosuunnitelma.
   
3. Yksi sisään, yksi ulos -periaate vakiinnutetaan ja siirrytään yksi sisään, kaksi ulos -tavoitteeseen.
   
4. Pienet ensin -periaate, pk-yritystesti ja mikroyrityspoikkeuksen järjestelmällinen arviointi vakiinnutetaan yrityksiä koskevaan lainvalmisteluun.
   
5. Lainsäädännön arviointineuvoston mandaattia vahvistetaan valmistelun alkuvaiheessa ja jälkiarvioinnissa.
   
6. Suomeen perustetaan pysyvä lainsäädännön yksinkertaistamisneuvosto.
   
7. Kansallista EU-lisäsääntelyä vältetään, EU-lainsäädännön joustot hyödynnetään ja perusteettomat Suomi-lisät puretaan.
   
8. EU-vaikutusarviointi uudistetaan siten, että yritys-, kasvu- ja kilpailukykyvaikutukset arvioidaan riittävän varhain myös U- ja E-kirjelmissä.
   
9. EU-sääntelyn ennakkoarviointiin luodaan kansallinen mekanismi Ruotsin ”Implementation Council”-mallin pohjalta.
   
10. Merkittävien lakien jälkiarviointi vakiinnutetaan ja seurannan mittarit määritellään jo valmisteluvaiheessa.

Lopuksi

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan seuraavan vaalikauden tavoitteeksi tulee asettaa, että Suomi on vuonna 2030 yritysmyönteisen sääntelyn mallimaa.

Tämä ei tarkoita sääntelyn purkamista itseisarvona. Se tarkoittaa sääntelyä, joka on tarpeellista, oikeasuhtaista, ymmärrettävää ja ennakoitavaa ja jonka hyödyt ovat oikeassa suhteessa kustannuksiin.

Hyvässä sääntelyjärjestelmässä kustannukset tunnetaan ennen päätöksentekoa, mikro- ja pk-yritysten erityisasema huomioidaan, sääntelyn kohteita kuullaan silloin, kun vaihtoehtoihin voidaan vielä vaikuttaa, ja toteutuneita vaikutuksia arvioidaan lain voimaantulon jälkeen. Vastuu sääntelyn laadusta ei siis pääty lainsäädännön hyväksymiseen. Sääntelyn koko elinkaarta tulee johtaa: ennakoida, arvioida, kuulla, mitata, seurata ja tarvittaessa korjata.


Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät


Atte Rytkönen-Sandberg
johtaja