Lausunto huviveneiden turvallisuutta ja päästövaatimuksia koskevasta lakiesityksestä

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista. Kansantaloudellisesti veneily ja siihen kuuluvat oheispalvelut ja tuotteet muodostavat merkittävän toimialan. Suomessa on yli 800 000 venettä, mikä tarkoittaa, että Suomessa on kansainvälisesti verraten erittäin paljon veneitä. Vaikka valtaosa veneistä on alle 6 metrin pituisia veneitä, eli ns. kesämökkiveneitä, venerekisterissä on kuitenkin noin 140 000 venettä. Suomessa on myös merkittävää venealan osaamista.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. Meillä ei kuitenkaan ole kommentteja itse direktiivitekstin pohjalta. Luotamme siihen, että alan toimijat EU-maissa ovat päässeet yhteisymmärrykseen huviveneilyyn liittyvän sääntelykehityksen kehittämisessä. Kommentoimme tästä syystä esitystä enemmän yleisellä tasolla.

Sääntelytaakan lisääntyminen heikentää kilpailukykyä

Suomalaisten venevalmistajien rakentamista veneistä suurin osa menee vientiin. Suomalaiset valmistajat ovat luottaneet suomalaiseen maakuvaan laadun takeena. Kaikki sääntelystä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset vaikuttavat kuitenkin yritysten kilpailukykyyn. Veneilyalan kansainvälisten edellytysten olisikin syytä kehittyä jatkossa myönteisesti, eikä sääntelytaakkaa tulisi lisätä, jotta suomalaisilla venevalmistajilla on mahdollisuus valmistaa kilpailukykyisiä tuotteita myös jatkossa.

On myös huomattava, että sertifiointi ei takaa veneen ostajien tietoisuutta veneen tosiasiallisesta valmistuspaikasta. Esityksen intressi pitää markkinoilta poissa sellaiset EU:n ulkopuolelta tulevat veneet, jotka eivät täytä asetettuja vaatimuksia, on sinänsä oikea. Tältä osin on syytä huomauttaa, että Yhdysvalloissa vaatimustaso huviveneille saattaa olla jopa korkeampi kuin EU:ssa.

Sääntelytaakan kasvu kohdistuu kuitenkin paitsi valmistajiin, myös kauppiaisiin, joiden vastuu lisääntyy. Jatkossa kauppiaiden pitää olla nykyistä paremmin tietoisia huviveneisiin liittyvistä standardeista, mikä lisää koulutuksen tarvetta. Sekä valmistajille että kauppiaille aiheutuvista lisävelvoitteista aiheutuvat kustannukset kanavoituvat viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi, mikä voi supistaa markkinoita.

Suomalaisten venevalmistajien toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta

Esityksellä on kielteisiä vaikutuksia erityisesti pienten valmistajien toimintamahdollisuuksiin ja lisäksi uusien valmistajien pääsy markkinoille voi rajoittua lisääntyvien vaatimuksien myötä. Nämä vaikutukset eivät ole kilpailun näkökulmasta toivottavia. Sääntelytaakan ohella on huomattava, että Suomessa on pyritty kehittämään erityisesti puuveneiden rakentamisosaamista. Tällöin kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta ja yksittäiskappaleiden rakentamisesta, jolla ei ole suurta kaupallista merkitystä. Venerakentamisosaamisen kannalta tällainen toiminta on kuitenkin erittäin tärkeä, minkä vuoksi olisi huolehdittava siitä, että edellytykset osaamisen kehittämiselle säilyvät hedelmällisinä.

On myös huomattava, että teknologinen kehitys ja erityisesti 3D-printtaus avaa mahdollisuuksia innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen pienimuotoisessa toiminnassa. Tältä osin erityisesti pienillä venevalmistajilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa. Teknologinen kehitys on kytköksissä myös veneiden turvallisuuden kehitykseen. Sääntelyssä olisi huomioitava teknologian kehitys ja turvattava pienten valmistajien mahdollisuudet tuoda uutta teknologiaa huviveneisiin.

Esityksessä esiin nostetuista päästövaatimusten osalta on todettava, että vaikka veneily aiheuttaa päästöjä, Suomessa veneilyn aiheuttamat päästöt ajoittuvat veneilykauden myötä vain hyvin rajoitetulle kaudelle. Moottoriteknologian kehitys on myös laskenut veneilyn aiheuttamia päästöjä. Myönteistä esityksessä on se, että esitetyt suunnitteluluokat ovat selkeitä. Tämä on omiaan parantamaan turvallisuutta. Suunnitteluluokat on kehitetty alan yhteistyöllä ja niistä on siten saavutettu yhteisymmärrys. Alakohtaisessa sääntelyssä on erittäin tärkeää pitää alan toimijat mukana valmistelussa, mistä suunnitteluluokkien vahvistaminen on hyvä esimerkki.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Albert Mäkelä Thomas Palmgren
lainopillinen asiamies kansainvälisten asioiden päällikkö