Lausunto ILO:n ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista (suositukset nro 157 ja 201)

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa kansainvälisen työjärjestön (ILO) ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista ILO:lle toimitettavaa raporttia varten. Lausuntopyyntö koskee suositusta nro 157 (sairaanhoitohenkilöstön työ- ja elinoloja koskeva suositus) sekä suositusta nro 201 (kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskeva suositus). Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavat huomiot lausuntopyynnön liitteenä olleen raportointilomakkeen kysymysten mukaisesti.

Kysymys 11. Suomessa ei ole lainsäädäntöä palkoista, joten palkan määräytyminen sairaanhoitohenkilöstölle perustuu yksinomaan työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiin. Jos poikkeuksellisesti sairaanhoitohenkilöstön työ on työ- ja virkaehtosopimusten soveltamisalan ulkopuolella, palkasta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Palkkatason määritellään työ- ja virkaehtosopimusosapuolten välisissä neuvotteluissa. Tässä neuvotteluprosessissa pyritään huolehtimaan siitä, että palkkataso vastaa työntekijän koulutusta ja kokemusta.

Kysymys 13 ja 14. Sairaanhoitohenkilöstön työ- ja lepoajat sekä niistä ilmoittaminen perustuvat pitkälti työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiin. Lisäksi sairaanhoitohenkilöstöön sovelletaan työaikalakia (872/2019), joskin työ- ja virkaehtosopimuksilla on voitu poiketa työaikalain määräyksistä myös työntekijän kannalta heikompaan suuntaan. Työaikalain vähimmäisvaatimukset työ- ja lepoajoista muodostavat perälaudan, mutta alakohtaisilla työ- ja virkaehtosopimuksilla on voitu määrätä toisin tai täsmällisemmin työaikaa koskevista asioista.

Kysymys 21. Suomen työmarkkinajärjestelmän rakenteesta johtuen sairaanhoitohenkilökunnan työehdot määräytyvät laajasti työ- ja virkaehtosopimusten perusteella. Työ- ja virkaehtosopimuksia neuvottelevat työntekijöiden järjestöt julkisen sektorin työnantajajärjestöjen ja yksityisen sektorin työnantajajärjestöjen kanssa. Työehtosopimukset voidaan julistaa yleissitoviksi, jos ne ovat valtakunnallisia ja niiden katsotaan olevan alalla edustavan pidettäviä. Sairaanhoitohenkilökuntaa koskevia yleissitovia työehtosopimuksia ovat ainakin terveyspalvelualan työehtosopimus, yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus, sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus sekä ensihoitopalvelualan työehtosopimus. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että työehtosopimusta on sovellettava työehtoja- ja oloja koskevin osin myös niissä yrityksissä, jotka eivät ole työehtosopimuksen solmineen työnantajaliiton jäseniä. Palkat ja työajat ovat työehtosopimusten keskeisiä ehtoja, jotka ovat yleissitovuuden piirissä.

Kysymys 25. Kotitaloustyöntekijät ovat työntekijöinä yhdenvertaisessa asemassa suhteessa perustuslaissa turvattuun järjestäytymisvapauteen.

Kysymys 41. Kotitaloustyöntekijään sovelletaan työlainsäädäntöä yhdenvertaisesti muihin työntekijäryhmiin nähden. Palkan maksamista ja kotitaloustyöntekijän työnantajan velvoitteita koskevat samat työsopimuslain ja muun työlainsäädännön velvoitteet kuin muidenkin työntekijäryhmien kohdalla.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Albert Mäkelä
työmarkkinajohtaja asiantuntija