Lausunto jätelain uudistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksesta

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö on pyytänyt 8.4.2010 mennessä Suomen Yrittäjät ry:ltä lausuntoa työryhmän ehdotukseen jätelaiksi sekä laiksi ympäristösuojelulain muuttamisesta.

Suomen Yrittäjät on lähtökohtaisesti tyytyväinen siihen, että jätelainsäädäntöä uudistetaan. Ehdotetun jätelain tarkoituksena on muun muassa edistää luonnon-varojen kestävää käyttöä sekä varmistaa toimiva jätehuolto, jotka ovat tavoitteina hyviä ja oikeansuuntaisia. Katsomme kuitenkin, että jätelainsäädännön vaikutusten ulottuessa yhteiskunnassamme varsin laajalle, lakiuudistusta valmistelleen työryhmän kokoonpanon olisi ollut perusteltua olla laaja-alaisempi ja edustavampi. Työryhmän kokoonpano oli huomattavan virkamiespainotteinen, mikä näkyy myös työryhmän ehdotuksen sisällöissä.

Suomen Yrittäjien keskeisin tavoite jätelakiuudistukselle on varmistaa, että jätteenkuljetuksen ja jätteen hyödyntämisen ympärille voi kehittyä myös tulevaisuudessa aidosti toimivat markkinat ja aitoa markkinalähtöistä yritystoimintaa. Kaiken uuden lainsäädännön tulisi tukea markkinoiden avautumista sekä uuden yritystoiminnan kehittymistä. Ympäristötoimialasta on puhuttu jopa potentiaalisena tulevaisuuden vientialana. Tämä edellyttäisi avoimia toimivia kotimarkkinoita sekä yksityisiä investointeja toimialan kehittämiseen ja uusiin innovaatioihin. Pidämme valitettavana, että työryhmän ehdotus jätelaiksi ohjaa kehitystä suljettujen ja toimimattomien markkinoiden suuntaan.

Vastuukysymykset

Kuntien osuutta ja vastuuta jätehuollon järjestämisessä ehdotetaan työryhmän esityksessä kasvatettavaksi. Työryhmä on esittämässä lakiperusteista kunnallista jätemonopolia toimialalle, jossa on jo olemassa olevat toimivat ja kehittyvät markkinat. Esityksessä ei ole otettu jätehuollon vastuunjakoa määritellessään riittävissä määrin huomioon yksityisten yritysten toimintamahdollisuuksia eikä kilpailuneutraliteettia. Työryhmän esitys kuntatoimijalle annettavasta jätemonopolista on myös EU:n perussopimuksen vastainen. Sen mukaan erityis- ja yksinoikeuksia voidaan antaa vain sellaisiin palveluihin, joita markkinat eivät pysty hoitamaan tehokkaammin. Jätedirektiivin omavaraisuusartikla rajautuu sekalaiseen yhdyskuntajätteeseen, mistä johtuen hyödyntämiskelpoiseen jätteeseen ei voi saada yksinoikeutta.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että jätelaki mahdollistaa kierrätystoiminnan vapaan syntymisen ja ohjaa jätteiden käsittelyä nykyistä tehokkaampaan sekä monimuotoisempaan suuntaan. Tätä voidaan pitää myös edellytyksenä ympäristöalan yritystoiminnan kehittymisen ja toimialalle suuntautuvien investointien osalta. Työryhmän tekemä lakiluonnos ei edistä tätä tavoitetta riittävästi, vaan jätteen voidaan odottaa päätyvän enenevissä määrin kierrätyksen ja tehokkaan hyötykäytön sijasta massapolttoon.

Työryhmä vaikuttaa unohtaneen, että kierrätystoiminta on lähtenyt liikkeelle ja kehittynyt pitkälti nimenomaan järjestöjen ja yritysten toimesta. Työryhmän esitys uhkaa toteutuessaan monopolisoida jätteen hyötykäytön kunnallisille jätehuoltoyhtiöille. Kehityssuunta olisi yksityisen ympäristöalan kehittymisen ja kierrätysinnovaatioiden osalta kestämätön. Jätteen hyötykäytön monopolisoiminen kuntayhtiöille käytännössä lopettaisi yksityisen ympäristöalan investoinnit ja pilaisi alan kasvumahdollisuudet.

Elinkeinotoiminnan jätteet rajattiin vuonna 2007 pois kunnan vastuulta. Tämä on edistänyt elinkeinotoiminnan jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä, eikä tätä kehitystä tulisi pysäyttää. Huolimatta siitä, että elinkeinonharjoittaja vastaa jätehuollon järjestämisestä, säilyy kunnalla valvontavastuu jätteiden asianmukaisesta käsittelystä. Näin tulee ollakin ja valvonta on jo nykyisellään järjestetty suhteellisen tehokkaasti. Ei ole perusteita sille, että valvonta ja jätehuollon järjestäminen tulisi olla saman tahon hoidettavana.
Yritystoiminnan jäte on työryhmän ehdotuksen mukaan jäämässä uudessakin laissa pääosin yritysten vastuulle (ehdotettu 22 §, 1 mom.). Tämä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kunnan vastuu jätteistä tulee rajata kotitalousjätteeseen. Elinkeinonharjoittajilla tulee olla jatkossakin mahdollisuus päättää itse kokonaisuudessaan itse tuottamansa jätteen kuljetuksesta ja loppukäytöstä. Tämä muun muassa siitä syystä, että kuntien jätehuoltojärjestelmät ovat elinkeinonharjoittajalle suhteellisen kalliita. Vastatessaan omista jätteistään, elinkeinonharjoittaja joutuu etsimään tehokkaimpia jätteenkäsittelytapoja säilyäkseen kustannuksiltaan kilpailukykyisenä. Kierrätyksen suosiminen on kustannuksiltaan edullista jätteen tuottajalle, sillä oikein mitoitetut kierrätettävien jakeiden keräysastiat ovat edullisempia kuin sekajätekeräys. Jos elinkeinotoiminnan sekalainen yhdyskuntajäte säädettäisiin kunnan järjestämisvastuun piiriin, elinkeinotoiminnan itsensä päätettäväksi jäisi vain osa jätteestä. Tällöin olisi käytännössä todennäköistä, että kaksi eri jätteenkuljetustoimijaa hakisi jätteitä yhdestä yrityksestä.

Suomen Yrittäjät vastustaa työryhmän esitystä, jonka mukaan yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte siirtyisi kunnan vastuun piiriin. Kunta voisi ehdotuksen mukaan järjestää muunkin yritystoiminnan jätteen jätehuollon, jos yksityistä jätehuoltopalvelua ei ole kohtuullisesti saatavilla ja jätteenhaltija sitä pyytää (ehdotettu 22 §, 3 mom.). Ehdotettu kirjaus tulisi joko poistaa kokonaan tai ainakin laatia yksiselitteisemmäksi, sillä se on sanamuodoltaan hyvin tulkinnanvarainen, mikä puolestaan saattaa johtaa säännöksen tavoitteen vastaiseen tilanteeseen markkinoilla. Ehdotettu kirjaus on ongelmallinen myös kilpailuneutraliteetin näkökulmasta, ja se antaa väärän signaalin markkinoiden toimivuudesta.

Työryhmän esityksen mukaan pakkausten osittainen tuottajavastuu olisi poistumassa uudesta jätelaista. Myös voimassa olevan lain mukaista tuotteen viimeisen haltijan oikeutta luovuttaa jäte tuottajavastuujärjestelmään ollaan uudistuksella muuttamassa haltijan velvollisuudeksi toimittaa jäte ensisijaisesti tuottajan järjestelmään. Kirjauksella ei oteta huomioon jätteen kohoavaa arvoa jätteen tuottajalle. Tuottajavastuun laajentamista ei voida pitää perusteltuna ja sen kustannusvaikutus voi nousta huomattavaksi.

Kuljetusjärjestelmäkysymys

Suomen Yrittäjien tavoitteena on säilyttää jätelainsäädännössä mahdollisuus nykyisenkaltaiseen toimivaan sopimusperusteiseen kuljetusjärjestelmään. Asiakkaan tekemään tuottajan valintaan perustuva järjestelmä mahdollistaa yritysten joustavan markkinoille pääsyn. Toisaalta laadultaan ja kustannustasoltaan heikommat toimijat karsiutuvat asiakasvalintaan perustuen markkinoilta yhtä helposti. Voidaan siis kuitenkin puhua uskottavasti toimivasta ja asiakasohjautuvasta markkinasta.

Kuljetusjärjestelmäkysymys on ollut järjestössämme esillä jo pitkään. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien työvaliokunta on ottanut kantaa 12.6.2008 ja 9.6.2009 sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän säilyttämisen puolesta. Sopimusperusteista kuljetusjärjestelmää on puolustettu muun muassa seuraavilla perusteilla:
– asiakkaiden valinnanmahdollisuus on hyvin markkinalähtöistä ja varmistaa markkinoiden toimivuuden
– kilpailutukset suosivat suurempia yrityksiä, koska kilpailutettavat kokonaisuudet ovat usein liian suuria pienille yrityksille ja mahdollistavat epäterveen hinnoittelun markkinoilla
– kiinnostus ja taloudelliset edellytykset teknologian kehittämiseen loppuisivat kunnan kilpailuttamassa mallissa, koska investointeja on vaikea tehdä lyhyiden sopimuskausien perusteella
– työntekijöiden pitkät työsuhteet, koska sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa ei olla riippuvaisia siitä, voitetaanko kausittaiset yksittäiset kilpailutukset ja työntekijöille voidaan tehdä määräaikaisuuksien sijaan toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia

-kunnan kilpailuttaman mallin käyttöönotto on heikentänyt yritysten toimintamahdollisuuksia ja jotkut yritykset ovat joutuneet luopumaan kokonaan yritystoiminnasta

Sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän vaihtoehtona olevan kunnan kilpailuttaman mallin selkeästi huonoin puoli on markkinoiden toimimattomuus. Markkinoille pääsy ei ole avointa ja markkinoiden epäterveelliselle kehittymiselle on kunnan järjestämässä mallissa sopimusperusteista järjestelmää suotuisammat edellytykset. Kaikkein huonoimmassa asemassa kunnan kilpailuttamassa järjestelmässä ovat pienet yritykset, joilla ei ole isoihin verrattavaa kilpailuvoimaa hinnoittelussa eikä mahdollisuutta ottaa urakoita ensimmäisille sopimuskausille mahdollisesti jopa alikatteisina. Ongelmana on myös kuntien vaihteleva kilpailutusosaaminen. Kilpailutettavat kokonaisuudet ovat usein liian laajoja pienemmille yrityksille, mikä johtaa kilpailutuksen hävinneiden yritysten toiminnan loppumiseen ja markkinoiden keskittymiseen (Kuntaliitto: Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta. Helsinki 2006. s. 21). Markkinoiden keskittymisellä on pitkällä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia kunnan talouteen ja palvelun laatuun.

Suomen Yrittäjät edellyttää edellä mainituin perustein, että lakiesityksen 24 § kirjataan voimassa olevan jätelain 10 § 2 momentin sisältöisenä. Kunnilla tulee jatkossakin olla kunnan itsemääräämisoikeuteen perustuva mahdollisuus ja vapaus määritellä, mitkä jätehuollon palvelutehtävät ulkoistetaan ja annetaan yksityisten yritysten suoritettavaksi. Tämä koskee niin jätteen keräys- ja kuljetustyötä, jätteen käsittelytehtäviä kuin jätteiden hyödyntämistäkin.

Tällä hetkellä yli puolet kunnista on valinnut sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän ja esimerkiksi Kuntaliiton kanta on, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus on toimiessaan kunnan kannalta hyvä vaihtoehto, koska se vaatii kunnalta vain vähän omaa panostusta (Kuntaliitto: Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta. Helsinki 2006. s. 33). Palvelun on selvitysten perusteella katsottu olevan toimivampaa sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän valinneissa kunnissa, ja myös jätteenhaltijat sekä esimerkiksi Suomen Omakotiliitto ry haluavat säilyttää kunnilla päätösvallan kuljetusjärjestelmästä päätettäessä.

Jätehuoltoon liittyvä merkittävä julkisen vallan käyttö tulee säätää jätelaissa kunnan valtuuston tehtäväksi. Kuljetusjärjestelmäkysymyksen lisäksi tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi jätehuoltomääräyksistä päättäminen sekä jätetaksan hyväksyminen. Voidaan kuitenkin pitää tarpeellisena, että laissa säädetään niistä seikoista, jotka kunnan tulisi ottaa huomioon esimerkiksi kuljetusjärjestelmästä päättäessään.

Lopuksi

Kuntasektorin perinteisesti tuottamia palveluita avataan nykyisin enenevissä määrin kilpailulle ja markkinaperusteisesti tuotettaviksi. Kehitys pohjautuu kuntien pyrkimykseen järjestämisvastuullisen toimintansa tehostamisesta. Tässä valossa olisi takaperoista siirtyä ympäristötoimialalla enenevässä määrin takaisin kuntasektorille monopolisoituun toimintamalliin, etenkin kun nykyisestä vastuun- ja tehtävänjaosta on saatu hyviä kokemuksia. Ehdotetulla lakiuudistuksella on suoria vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin. Todellisena uhkana on, että ehdotettujen uudistusten myötä nykyiset avoimet ja toimivat jätehuoltoalan markkinat ajetaan alas ja siten erityisesti nykyisten markkinoilla toimivien yritysten asema hankaloituu merkittävästi. VATT:n lakiuudistusta valmistelleen työryhmän käyttöön tekemän selvityksen perusteella laki esitetyssä muodossaan lopettaisi maasta satoja jätealan yrityksiä. Kehitys olisi myös nykyisen hallitusohjelman yrittäjyyden toimintaympäristöä parantavien tavoitteiden näkökulmasta ristiriitaista.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY.

Janne Pesonen
kehittämispäällikkö

Tiina Toivonen
lainopillinen asiamies