Lausunto Jäteverotuksen kehittäminen -muistiosta

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli uudistaa jäteverotusta kartoittamalla jäteveron epäkohdat ja ratkaisumahdollisuudet epäkohtien poistamiseksi. Mallin tuli samanaikaisesti täyttää sekä kansalliset että yhteisöoikeudelliset vaatimukset, turvata tasavertaiset kilpailuolosuhteet eri toimijoiden välillä ja ottaa tasapainoisesti huomioon kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen osa-alue. Työryhmässä oli edustus työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Kilpailuvirastosta ja Tullihallituksesta.

Työryhmän muistiossa esitettyjen näkemysten pohjalta esitämme lausuntonamme seuraavaa:

Lausunto

Jäteverotuksen ohjaavuuden parantamiseksi ja jäteverojärjestelmän kehittämiseksi työryhmä on tarkastellut jäteveron korottamista, veron porrastusta, jätteenpolton verotusta ja verosta luopumista, sekä jäteveron laajentamista yksityisiin kaatopaikkoihin. Työryhmä päätyy esittämään jäteveron korottamista suunnitelmallisesti kahdessa vaiheessa. Porrastusta, laajennusta tai luopumista jäteverosta ei esitetä.

Jäteveron korottamisen osalta Suomen Yrittäjät toteaa, ettei ole esitetty riittävässä määrin perusteita sille, että veroa korottamalla sen ohjausvaikutus paranisi. Jätteiden hyödyntämistä voidaan edistää myös kaatopaikkojen ja jätteiden käsittelylaitosten ympäristöluvissa asetettavien vaatimusten avulla. Tämän tulisi olla ensisijainen ohjauskeino.

Jäteveron korottamista ei esitetä siksi, että veron tuottoa haluttaisiin lisätä, vaan ainoastaan ohjaavuuden parantamiseksi. Nykyisin jäteveron maksajina ovat suuressa määrin pk-yritykset. Veron korottaminen tarkoittaisi siis käytännössä pk-yritysten kustannusten tietoista kasvattamista. Tätä on syytä välttää tilanteessa, jossa pk-yrityksiin sekä suhdannesyistä että talouden rakennemuutoksen johdosta kohdistuu entistäkin enemmän odotuksia työllistämisen suhteen. Jos kuitenkin jäteveroa päätetään korottaa, on kustannusten nousu pk-yrityksille kompensoitava. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi alentamalla työn ja yrittämisen verotusta, tai työvoimakuluja, kuten työttömyysvakuutus- tai työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Porrastuksen, laajentamisen ja verosta luopumisen osalta SY:n näkemykset ovat yhteneväisiä työryhmän näkemysten kanssa.

Hylkyjäte ja kilpailuneutraliteetti

Nykyisin jätteiden esikäsittelyssä syntynyt hylkyjäte on jäteveron alaista, kun se sijoitetaan kunnan tai yksityisen ylläpitämälle yleiselle kaatopaikalle. Sen sijaan yksityisellä jätteenkäsittelylaitoksella esikäsittelyssä syntynyt hylkyjäte on laitoksen omassa toiminnassa syntyneenä jätteenä verotonta, kun se sijoitetaan laitoksen omalle tai samaan konserniin kuuluvalle kaatopaikalle.

Vaikka jäte olisi alun perin muiden tuottamaa, yksityisen laitoksen käsittelemänä ja sen omistamalle kaatopaikalle sijoitettuna se on verotonta. Kilpailuoikeudellinen ongelma koskee juuri tällaista jätettä, ja yksityisiä jätteenkäsittely-yrityksiä. Ratkaisuna ongelmaan on tarkasteltu hylkyjätteen säätämistä kokonaan verottomaksi, osittain verolliseksi tiettyjen jätelajien osalta, sekä toisen tuottamasta jätteestä syntyneen hylkyjätteen säätämisestä verolliseksi.

Työryhmä ei ole esittänyt yhtenevää näkemystä siitä, mikä esillä olleista malleista soveltuisi parhaiten parantamaan veron ohjausvaikutusta ja yhtenäistämään verokohtelun. Tämänhetkinen jäteveron ohjausvaikutus on todettu vaatimattomaksi. Emme kannata hylkyjätteen nykyistä laajempaa verottamista, sillä jätteen käsittely − jonka seurauksena hylkyjätettä syntyy − vähentää kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää, ja on siten ympäristön kannalta hyvä asia. Esillä olleet ratkaisumallit tasapuolistaisivat lähinnä jätteitä käsittelevien, eikä niitä tuottavien yritysten asemaa. Hylkyjätteen veron korottamisesta tai laajentamisesta aiheutunut jätteenkäsittelystä perittävän hinnan nousu jäisi lopulta pk-yritysten kustannukseksi. Tämä ei olisi kokonaistaloudellisesti järkevää.

Jos hylkyjätteen veronalaisuutta halutaan laajentaa, tulisi maksun olla aleneva siten, että mitä pienempi on hylkyjätteen määrä, sitä pienempi maksu hylkyjätteestä perittäisiin laskettuna hylkyjäteyksikköä kohti.

Pidämme hyvänä työryhmän linjausta siitä, että jätteenpoltolla tuotetun sähkön tukemisesta luovutaan. Tukemalla jätteenpolttolaitoksia edistetään kasvihuonepäästöjä ja heikennetään ympäristöyrittäjyyden syntymistä. Nykyisestä poltettavasta jätteestä suuri osa olisi kierrätyskelpoista. Jätteenpolttolaitosten tukeminen ei edistä myöskään tavoitetta jätteen synnyn ehkäisemisestä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Satu Grekin
veroasiantuntija