Lausunto kauppa- ja teollisuusministeriön korontasausjärjestelmän ehtojen muuttamista koskevasta ehdotuksesta (Dnro 10/530/2007)

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa korontasausjärjestelmän ehtojen muuttamista koskevista ehdotuksista. Muutosesityksiä perustellaan sillä, että korontasausjärjestelmästä valtiolle aiheutuvat menot ovat viime aikoina merkittävästi kasvaneet, ja menojen arvioidaan lähivuosinakin olevan vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Näiden menojen rajoittamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö harkitsee korontasausjärjestelmän ehtojen muuttamista.

Korontasausjärjestelmän ehtojen muuttamiseksi ministeriö on esittänyt seuraavia vaihtoehtoja:

a) Korontasauksen käytön kytkeminen vientitakuun käyttämiseen
b) Korontasausluoton nostopakko luottosopimuksen solmimisen jälkeen
c) Korontasausluoton määrällinen rajoittaminen
d) Holdingperiod-ajan lyhentäminen 6+6 kuukaudesta esim. 4 kuukauteen
e) Muut mahdolliset muutokset.

Vientiluottojen korontasaukset ovat pitkäaikaisia ja korkojen nyt noustua aiempaa selvästi korkeammalle tasolle, on korontasauksesta aiheutuvat menopaineet jo nyt tehtyjen päätösten johdosta pitkälti olemassa tuleville vuosille. Ehtoihin nyt kaavailtavat muutokset tulevat vaikuttamaan siten vasta monien vuosien jälkeen merkittävämmin valtiolle järjestelmästä aiheutuvien menojen suuruuteen. Yritysten näkökulmasta kaikki esitetyt vaihtoehdot tarkoittavat nykyisten korontasausmahdollisuuksien heikentämistä ja siten suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikentymistä suhteessa kilpailijamaiden yrityksiin. Ehdotetuista vaihtoehdoista vaihtoehto b) poikkeaa muista vaihtoehdoista siinä suhteessa, että se antaisi valtiolle mahdollisuuden päästä pienemmillä kustannuksilla korkoriskiä tehokkaammin suojaamalla. Muissa vaihtoehdoissa pääasiallinen keino menojen keventämiseen on pelkästään korontasausehtojen heikentäminen asiakkaan näkökulmasta. Vaihtoehto b):hen sisältyvä korontasausluoton nostopakko heti luottosopimuksen solmimisen jälkeen on asiakkaan näkökulmasta luonnollisesti kankeampi menettely kuin nykyinen ja sisältää suurempia riskejä tulevaisuuden korkoarvion suhteen.

Korontasausluottojen rajoittaminen siten, että vientiluotoista vain osa oikeuttaa korontasaukseen, jakaisi ehtojen heikennystä tasaisesti kaikkien korontasausta hakeneiden asiakkaiden kesken. Tällainen menettely kohtelisi tasapuolisesti asiakkaita, eikä toisi uusia riskejä korontasauksen hakemiseen. Jos taloudellisista syistä ehtoja on heikennettävä, tämä olisi järkevin ja tasapuolisin vaihtoehto.

Kansainvälisellä tasolla Suomen tulee pyrkiä siihen, että julkisesti tuettujen vientiluottojen korontasauksesta päästään eroon. Näin eri maiden yritykset olisivat tasaveroisessa asemassa kansainvälisessä kilpailussa. Korontasausta yritykset voisivat hakea markkinoilla toimivilta rahoituslaitoksilta markkinaehtoiseen hintaan sitä halutessaan.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja