Lausunto koskien HE 50/2006, laki julkisista hankinnoista

Eduskunta
Liikenne- ja viestintävaliokunta

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisista hankinnoista. Hankintalaissa säädetään julkisten hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja turvata kaikille tarjoajille tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu julkisissa hankinnoissa.

Hankintalakiehdotus on perusteiltaan ja tavoitteiltaan kannatettava. Lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin säädösten selkeyttämisen lisäksi julkisten hankintayksiköiden hankintaosaamisen kehittämistä.

Muutamia huomioita hankintalain yksityiskohdista

Lain soveltamisen rajat

Nykyisen hankintalain mukaan kaikki vähäistä suuremmat hankinnat tulee kilpailuttaa. Oikeuskäytännössä vähäiseksi hankinnaksi on katsottu noin 2 500 euroa. Lakiuudistuksen myötä kilpailuttamisvelvollisuus supistuu voimassa olevan lain mukaisesta oleellisesti. Hankintalailla asetetaan julkisille hankinnoille ns. kansalliset kynnysarvot, jotka määrittelevät lain soveltamisen rajat.

Tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvoksi lakiesityksessä on määritelty 15 000 euroa, sosiaali-, terveys- ja eräiden koulutuspalvelujen 50 000 euroa ja urakoiden 100 000 euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen oma kynnysarvo on keinotekoinen ja tulee vain aiheuttamaan tulkintaongelmia siitä, mikä hankinta kuuluu sosiaalipalveluihin esimerkiksi tukipalvelujen osalta.

Esitetyt kynnysarvot, etenkin rakennusurakoita koskeva kynnysarvo, jäävät korkealle Suomen markkinoiden ja julkisten hankintojen nykyinen koko huomioiden. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi kauppa- ja teollisuusministeriön tekemän lain vaikuttavuusarvion mukaan kappalemääräisesti yli 90 prosenttia julkisten hankintayksiköiden hankinnoista. Yhteensä yli miljoonasta hankinnasta vain 42 000 olisi kilpailutettava hankintalain mukaisesti.

Hankintamenettelymuotojen lisääntyminen

Lakiesitys sisältää uusia hankintamenettelymuotoja, joilla tavoitellaan joustavuutta hankintojen toteuttamiseen. On kuitenkin tärkeää huomioida, että uusilla menettelyillä ei ole tarkoitus vähentää avoimuutta ja kilpailua hankintojen toteuttamisessa. Uudet menettelymuodot ovat vaativia ja edellyttävät hankintayksiköiltä hyvää osaamista. Osaamisen puute voi johtaa kilpailuttamatta jättämiseen ja suorahankintaan tai hankinnan pilkkomiseen siinä tarkoituksessa, että lain soveltamiselta vältyttäisiin.

Jatkossa on tärkeää vaikuttaa siihen, että myös kynnysarvojen alapuolisissa hankinnoissa noudatetaan riittävää avoimuutta ja tehokkuutta Näiden hankintojen oheistuksen tulisi noudattaa hankintalain menettelymuotoja, jolloin hankintaosaamista saataisiin lisättyä.

Kansallista neuvottelumenettelyä koskeva kynnysarvo

Lakiehdotuksen 66 §:ään on kirjattu uusi kansallinen neuvottelumenettely, joka on mielestämme hyvin ongelmallinen. Sitä voitaisiin käyttää alle 50 000 euron tavara- ja palveluhankinnoissa ja alle 500 000 euron rakennusurakoissa. Kumpikin raja on sangen korkea pk-yrityksen näkökulmasta. Varsinkin rakennusurakoita koskeva rajaa tulee alentaa huomattavasti.

Kansallisen neuvottelumenettelyn säännökset on laadittu niin avoimiksi , että menettelyssä olisi lain hengen avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden noudattamista vaikea todeta. Tämän menettelyn tärkein ero varsinaiseen neuvottelumenettelyyn on se, ettei siinä tarvitsisi laatia kirjallista tarjouspyyntöä ennen neuvottelujen alkamista tai neuvottelujen kulun kertovia pöytäkirjoja. Epäselviä tilanteita syntyy silloin helposti ja kynnys valittaa markkinaoikeuteen olisi sen vuoksi alempi kuin muissa menettelymuodoissa. Päätöksen oikeellisuuden tutkiminen tulisi myös markkinaoikeudessa olemaan vaikeata. Mikäli tämä neuvottelumuoto jää lakiin, tulee siinä edellyttää kirjallista tarjouspyyntöä ja neuvottelujen kirjaamista.

Ilmoitusvelvollisuus

Julkisten hankintayksiköiden on uuden lain mukaisesti ilmoitettava hankinnoistaan laajemmin ja avoimemmin kuin tähän asti. Ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen koskemaan kaikkia lain mukaisesti tehtäviä hankintoja edistää lain edellyttämää avoimuutta ja sitä kautta kilpailun toteutumista hankinnoissa.

Vertailuperusteiden ilmoittaminen

Lakiesitys velvoittaa hankintayksikön ilmoittamaan ennakolta vertailuperusteiden järjestyksen EU:n kynnysarvot alittavissa ja niiden painotukset EU:n kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa. Esitys yhtenäistää tarjouspyyntökäytäntöjä ja tuo avoimuutta valintaperusteisiin. Tarjoajan kannalta painoarvot myös auttavat tekemään parempia tarjouksia silloin, kun hankintaviranomaisen hankinnalle asettamat tavoitteet ja painotukset selviävät tarjouspyynnöstä.

Julkisten hankintojen valvonta

Lakiesitys ei sisällä ehdotusta hankintojen valvonnan järjestämisestä eikä sanktioita kilpailuttamatta jättämisestä. Tämä johtaa lainsäädännön uskottavuuden näkökulmasta kestämättömiin tilanteisiin. Käytännössä hankintayksikkö, joka ei kilpailuta lainkaan ja siis ei noudata lakia, selviää sanktiotta. Ja toisaalta hankintayksikkö, joka yrittää noudattaa lakia ja tekee virheen, voi joutua korvausvelvolliseksi. Hankintalakia tulee täydentää julkisten hankintojen valvonnan organisoimista ja kilpailuttamatta jättämisen sanktioimista käsittelevillä säädöksillä.

Suomen Yrittäjät

Martti Pallari
johtaja

Anja Tuomola
lainopillinen asiamies