Lausunto koskien komission uudistettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla

Eduskunta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Euroopan parlamentti teki komission alkuperäiseen ehdotukseen palveludirektiiviksi suuren määrän muutosehdotuksia. Tämän käsittelyn jälkeen komissio on tehnyt uudistetun ehdotuksen palveludirektiiviksi ottaen huomioon Euroopan parlamentin tekemät muutosehdotukset. Asiasisällöltään merkittävin Euroopan parlamentin päätös koski alkuperämaaperiaatteesta luopumista ja tämän lisäksi merkittäviä olivat soveltamisalaan tehdyt kavennukset.

Taloudelliset vaikutukset

Komission alkuperäisen esityksen taloudellisiksi vaikutuksiksi Suomen osalta arvioitiin yksityisen kulutuksen lisääntyminen 0,8 % ja reaalipalkkojen nousu 0,5 %. Ehdotuksen arvioitiin tuovan Suomeen uusia työpaikkoja noin 5.000 ja lisäävän pääoman tuottoa 0,8 %.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemässä selvityksessä arvioidaan komission uudistetun ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvan noin 60 % maamme yrityksistä, 41 % yritysten henkilöstöstä ja 43 % yritysten liikevaihdosta. Komission alkuperäiseen ehdotukseen tehdyt soveltamisalan supistukset eivät siten ole merkittävästi pienentäneet soveltamiskohdetta. Vaikutusten arviointi, ja erityisesti sen arvioiminen, kuinka paljon direktiivin taloudellista merkitystä on pienentänyt alkuperäiseen komission esitykseen tehdyt sisällölliset muutokset, on erittäin vaikeaa. Näistä taloudelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävin on ollut alkuperämaaperiaatteesta luopuminen. Jossain määrin vaikuttavuutta on pienentänyt myös soveltamisalan rajaaminen alkuperäisestä esityksestä. Näin ollen Suomen kansantaloudelle tulevat positiiviset vaikutukset ovat aiempaa arviota vähäisempiä mutta edelleenkin positiivisia, koska esitykseen ei liity nykytilanteeseen verrattuna taloudellista toimintaa vaikeuttavia kohtia. Direktiivin käyttöönotto jäsenmaissa aiheuttaa siirtymäkauden menoja, kun jäsenmaiden tulee käydä läpi omia menettelytapojaan ja tarkistaa, että ne eivät ole syrjiviä ja direktiivin vastaisia. Tämän lisäksi jäsenmaiden tulee perustaa erityiset keskitetyt asiointipisteet, joiden perustaminen ja ylläpito tulee aiheuttamaan jonkin verran kustannuksia. Loppusaldo koko ehdotuksesta on kuitenkin positiivinen.

Peruskanta komission uudistettuun ehdotukseen palveludirektiiviksi

Suomen peruskantana uudistettuun palveludirektiiviin todetaan, että on perusteltua hyväksyä komission uudistettu esitys sellaisenaan tai vähäisin muutoksin. Lisäksi todetaan, että alkuperäistä suppeampikin esitys on kuitenkin merkittävä askel palvelumarkkinoiden avaamiseksi ja sillä on laajoja myönteisiä vaikutuksia myös Suomelle kansantaloudelle.

Esitys on tässä tilanteessa järkevä ja Suomen edun mukainen. Kuitenkin edelleenkin kannattaa eräissä pienemmissä yksityiskohdissa pyrkiä esityksen selkeyttämiseen ja sen parantamiseen.

Yksityiskohtaisia kommentteja

Sosiaalipalvelut

Terveyspalvelut ovat direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja sosiaalipalveluitakin direktiivi koskee vain osittain. Sosiaalipalveluista ulkopuolelle on rajattu asumis-, lastenhoito sekä perhetuki- ja henkilökohtaiset tukipalvelut, joiden tarjoamisesta huolehtii valtio tai valtion erityisesti valtuuttama palveluntarjoaja.

Palveludirektiivin voimaan saattamiseksi komission ehdotukset ja rajaukset myös sosiaalipalvelujen osalta ovat hyväksyttävissä.

KTM:n ehdotuksen sivulla 5 todetaan, että tekstiä tulisi selkeyttää soveltamisalaan kuuluvien sosiaalipalvelujen osalta. Tämä on varmasti perusteltua, koska jäsenmaiden välillä on suuria eroja sosiaalipalvelujärjestelmissä ja näin ollen on oletettavaa, että direktiivin käytäntöön soveltamisessa tulee syntymään maiden välisiä suuriakin eroja.

Tässä selkeyttämisessä tulee kuitenkin turvata nykyisin yksityisten yritysten tuottamien sosiaalipalveluiden asema. Selkeyttämistä ei toisin sanoen tule tehdä siten, että haetaan mahdollisimman suurta direktiivin ulkopuolelle jäävää julkisen sektorin itsensä tuottamaa tai rahoittamaa sosiaalipalveluiden määritelmää.

Arvonlisäverodirektiivissä on määritelty julkiset sosiaalipalvelut ja yksityiset, arvonlisäverovelvollisuuden piiriin kuuluvat, sosiaalipalvelut. Tätä samaa määritelmää tulisi noudattaa myös palveludirektiivissä direktiivien yhdenmukaisuuden turvaamiseksi.

Kunnioittaen

Ismo Partanen
Kehittämispäällikkö
Suomen Yrittäjät ry.