Lausunto koskien osakeyhtiölain muutostarpeita

Oikeusministeriö

Osakeyhtiölaki (OYL) on ollut voimassa lähes kymmenen vuotta ja sitä pidetään yleisesti ottaen toimivana. Lakia on muutettu useita kertoja lähinnä uudemman EU-sääntelyn voimaansaattamiseksi. Yhtiöiden toimintaympäristö ja muu yhteiskunta ovat kuitenkin muuttuneet olennaisesti lain voimassaoloaikana.

Oikeusministeriössä on laadittu arviomuistio osakeyhtiölain muutostarpeesta ja ministeriö on pyytänyt lausuntoa lain muutostarpeista. Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Tässä lausunnossa on keskitytty muistiossa esitettyihin osakeyhtiön muutostarpeisiin ja se on laadittu arviomuistiossa esitetyn otsikoinnin pohjalta.

Osakeyhtiölain muutostarpeet

Suomen 260 000 osakeyhtiöistä suurin osa on muutaman osakkeenomistajan pienyhtiöitä. Tämä on syytä pitää mielessä sääntelyä ja käytäntöjä kehitettäessä. Muutosten valmistelussa tuleekin huomioida niin sanottu ”pienet ensin”-periaate. On tärkeää, että osakeyhtiölain muutostarpeita tarkastellaan nimenomaisesti siitä näkökulmasta, että tehtävät muutokset helpottavat pienten yritysten käytännön toimintaa.

Tässä yhteydessä ei ole kuitenkaan tarpeen lähteä kirjoittamaan koko osakeyhtiölakia uudelleen. Kuten muistiossa on todettu, muutoksesta aiheutuvat omaksumiskustannukset olisivat todennäköisesti erityisesti lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna sillä saavutettavia hyötyjä suuremmat. Lisäksi SY:n näkemyksen mukaan on perusteltua, että osakeyhtiöihin sovelletaan pääsääntöisesti samaa yhtiöoikeudellista sääntelyä niiden koosta riippumatta. Mikäli hallinnolliset velvoitteet olisivat riippuvaisia yrityksen koosta tai osakkeenomistajien lukumäärästä, voisi tämä vähentää innokkuutta/kannusteita yrityksen kasvattamiseen. Pääsääntöisesti yrityskoosta riippumaton lainsäädäntö takaa sen, että yrityskoon kasvattamiselle ei synny ylimääräisiä pullonkauloja.

Yleisesti SY pitää muistiossa esitettyä lähestymistapaa ja alustavia muutosesityksiä osakeyhtiölain uudistamisen osalta tarkoituksenmukaisina ja perusteltuina. Korostamme kuitenkin, että jatkotyössä tulee huolellisesti arvioida, mitä vaikutuksia muutoksilla olisi käytännön yritystoimintaan käytännön tasolla ja millaisia vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla olisi vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön sekä lain tulkintaan.

Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla

Osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimuksesta luopuminen tai sen alentaminen

Ehdotus vähimmäispääomavaatimuksesta luopumisesta tai minimiosakepääoman alentamisesta yhteen euroon on kannatettava. Kuten muistiossa on todettu, käytännössä pääomavaatimuksella ei ole merkitystä velkojiensuojan kannalta. Velkojiensuojan kannalta merkitystä on vähimmäispääomavaatimuksen sijasta esimerkiksi tilinpäätösvaatimuksilla ja muilla avoimuusvaatimuksilla, varojenjaon edellytyksillä (tase- tai maksukykytesti) sekä johdon ja osakkaiden vastuulla. On huomattava, että nämä ovat velkojiensuojan näkökulmasta Suomen osakeyhtiölaissa Euroopan kärkitasoa.

Lisäksi on huomattava, että vähimmäispääomavaatimus voi joissain tilanteissa rajoittaa ja viivästyttää uusien yritysten perustamista, erityisesti niissä tilanteissa, joissa yritystoiminta perustuu osakkaiden palveluiden tarjontaan. Vähimmäispääomavaatimuksesta luopuminen myös yksinkertaistaisi osakeyhtiön sähköistä rekisteröintiä. Tässä yhteydessä tulisi myös luopua vaatimuksista toimittaa liitteitä osakepääoman maksusta kaupparekisteriin sekä tehdä tarvittavat muutokset oman pääoman menettämisen rekisteröintiä koskeviin säännöksiin.

Osakkaan tiedonsaantioikeus

Muistiossa on esitetty, että jatkossa uuden yksityisen osakeyhtiön kaikilla osakkailla tulisi olla oikeus tutustua yhtiön kirjanpitoon ja asiakirjoihin, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. SY ei pidä tarpeellisena muuttaa nykyistä lainsäädäntöä tältä osin ja vastustaa esitettyä ehdotusta.

Muistiossa esitetty näkemys siitä, että yhtiön omistajien välisen tiedonkulun ja luottamuksen heikentyessä vähemmistöosakkaiden tiedonsaanti voi muuttua hankalaksi, on sinänsä perusteltu. Mahdollinen tiedonsaantioikeuden laajentaminen saattaisi kuitenkin aiheuttaa sekä runsaita väärinkäytösten mahdollisuuksia kuin myös taloudellisia lisäkustannuksia ja hallinnollisen taakan lisääntymistä yritykselle. Lisäksi on huomioitava, että voi olla nimenomaisesti yhtiön edun kannalta jopa välttämätöntä, että yhtiön johto ei paljasta vähemmistöosakkaille liikesalaisuuksia tai kirjanpidon yksittäisiä tositteita, esimerkiksi silloin, mikäli pienosakas harjoittaa yhtiön kanssa kilpailevaa toimintaa.

Kuten todettua, mahdollisissa osakkaiden riitatilanteissa vähemmistöosakkaan tiedonsaantimahdollisuudet voivat käytännössä pienentyä huomattavasti. Katsomme, että jatkotyössä tulee tältä osin selvittää mahdollisuudet vähemmistöosakkaiden tiedonsaantimahdollisuuksien lisäämiseen muilla keinoilla, esimerkiksi osakkaiden kyselyoikeutta ja johdon vastausvelvollisuutta kehittämällä. Lisäksi on huomioitava, että yhtiön osakkailla on jo nykyään mahdollisuus sopia erilaisista tiedonsaantiin liittyvistä järjestelyistä joko yhtiöjärjestyksellä tai osakassopimuksella.

Varojenjako, omien osakkaiden rahoitus, velkojiensuojamenettely ja rakennejärjestelyt

Muistiossa esitetyn, varojenjaon edellytyksenä olevan maksukykytestin selventämisestä ja maksukyvyn arvioinnista toteamme, että SY:n näkemyksen mukaan nykyinen käytäntö ei ole aiheuttanut ongelmia. Kuten muistiossa on todettu, tärkeää olisi, että yhtiöillä olisi käytössä selkeä, yksinkertainen ja helposti saatavilla oleva malli maksukyvyn arviointiin. Jatkotyössä onkin syytä selvittää ja arvioida, miten voidaan digitalisaatiota ja sähköisiä raportointimahdollisuuksia hyväksikäyttäen luoda malli, jota kaikki yritykset pystyisivät helposti ja kustannustehokkaasti käyttämään. Tärkeää on kuitenkin huolehtia, ettei maksukykytesti kuitenkaan ole julkinen. Julkisuus voisi esimerkiksi liikesalaisuuksien suojelun vuoksi aiheuttaa sen, että testi toteutettaisiin ylimalkaisesti ja suurpiirteisesti, eikä testin tulokset todellisuudessa antaisi oikeaa kuvaa yrityksen maksukyvystä. Eri vaihtoehdot on jatkotyön yhteydessä syytä selvittää.

Esitystä väliosingon sallimista koskevan selkeyttävän säännöksen ottamisesta lakiin pidämme kannatettavana. Vaikka nykyinen oikeustila ei käsityksemme mukaan ole sinällään aiheuttanut ongelmia, on asian selkeyttäminen lain tasolla tarkoituksenmukaista. SY:n näkemyksen mukaan väliosingon jakaminen on jo nykyisellään laillista ja sen tulee olla laillista myös jatkossa. Myös verokohtelu väliosingon osalta on vakiintunutta.

Siltä osin kun muistiossa on otettu kantaa mahdollisiin yrityssaneerauslain muutostarpeisiin, katsomme, että kyseiset asiat tulee käsitellä erikseen mahdollisesti myöhemmin käynnistettävän yrityssaneerauslain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Muistiossa on todettu, että mm. osakeyhtiömuotoisten yritysten velkarahoituksen uudelleenjärjestelykeinoja tulisi kehittää sen suuntaisesti, että velkarahoitusta voitaisiin nykyistä joustavammin ja nopeammin konvertoida oman pääomanehtoiseksi rahoitukseksi. Toteamme, että mahdollisia lainsäädäntömuutoksia tulee kuitenkin arvioida erityisesti siitä näkökulmasta, että yrityssaneerausmenettely sopisi nykyistä paremmin erityisesti pienille yhtiömuotoisille yrityksille. Tältä osin on huomioitava, että suurin osa Suomessa vireille tulevista yrityssaneerauksista koskee pieniä yrityksiä. Näille yrittäjävetoisille yrityksille muistiossakin esitetyn kaltainen velka-omistajuudeksi -ajatus ei ole mielekäs vaihtoehto. Tämä näkökulma on syytä huomioida jatkossa myös mahdollisesta velkakonversiosta keskusteltaessa.

Yksityisen osakeyhtiön purkaminen

Muistiossa on esitetty, että jatkossa säädettäisiin yksityisille osakeyhtiöille vaihtoehtoisesta, kevennetystä purkamismenettelystä. SY:n näkemyksen mukaan ehdotus on perusteltu, mutta edellyttää lisäselvitystä ja vaikutusten arviointia. Kevennetty purkumenettely voisi omalta osaltaan joustavoittaa osakeyhtiön käyttämistä yritystoiminnassa ja helpottaisi poistamaan tosiasiassa toimimattomia yhtiöitä rekisteristä. Kuten muistiossa on todettu, yritystoiminnan aloittamiseen vaikuttaa myös se, kuinka helppoa yritysmuodon muuttaminen sekä toisaalta myös yritystoiminnan lopettaminen on. Osakeyhtiön purkamisen helpottamisella olisi todennäköisesti positiivisia vaikutuksia myös siihen, että PRH:n ylläpitämän kaupparekisterin tiedot pysyvät ajantasaisina.

Toisaalta tässä yhteydessä on huomioitava, että osakeyhtiön purkaminen nykyisen selvitystilamenettelyn kautta perustuu osakeyhtiömuotoon liittyvään osakkeenomistajan rajoitettuun vastuuseen. Mikäli nykyisen lain määrämuotoisista menettelyistä luovutaan, tulee valmistelussa huomioida se, että myös velkojainsuoja tulee turvatuksi näissä menettelyissä. Tilanteissa, jossa osakas ottaa vastatakseen yhtiön velat, tulee säätelyn vastuiden siirtymisen osalta olla selkeää. Tältä osin jatkovalmistelussa tulee laajasti selvittää muutosten mahdolliset vaikutukset, esimerkiksi useamman omistajan tilanteissa sekä tilanteissa, joissa purkamishetken jälkeen tulee esiin uusia, yhtiön toimintaan liittyviä ja realisoituvia vastuita.

Vastuun samastus

SY:n näkemyksen mukaan muistiossa esitetty ajatus vastuun samastuksesta säätämisestä osakeyhtiölaissa ei ole tarpeellinen eikä kannatettava. Erityisesti pienten, harvainyhtiöiden näkökulmasta ajatus olisi ongelmallinen. Vastuun samastuksen tulee myös jatkossa olla poikkeuksellista ja perustua siihen, että osakeyhtiön toiminnasta on tapahtunut väärinkäytöksiä, joiden perusteella vastuun samastus on perusteltua. Toisaalta ei ole perusteltua säätää laissa myöskään nimenomaisesti siitä, että vastuun samastus kokonaan kiellettäisiin.

Muilta osin SY:llä ei ole huomautettavaa muistion luvussa 3.1 esitettyihin esityksiin. Siltä osin kun muistiossa on käsitelty osakemerkinnän rekisteröinnin edellytyksiä ja osakkaiden maksamista (3.1.4), osakkeiden luovutus- ja hankintaehtoja koskevien rajoitusten poistamista tai vähentämistä (3.1.5), Mahdollisuuksia yhtiön omaisuuden panttauskiellon merkitsemisestä yhtiöjärjestykseen (3.1.6) sekä yhtiön edustajan nimenkirjoitusoikeuksien selventämistä (3.1.8), tulee esitykset ottaa huomioon ja käsitellä käynnissä olevassa kaupparekisterilainsäädännön uudistamista käsittelevässä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä.

Digitalisoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen

Osakeyhtiön rekisteröinnin helpottaminen

SY:n näkemyksen mukaan sähköisten palveluiden kehittäminen on tärkeää ja osakeyhtiön sähköisen perustamisen nopeuttaminen on lähtökohtaisesti kannatettava idea. Harkittaessa osakeyhtiön tai toiminimen perustamisen nopeuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten toiminimiesteiden ennakkotutkinnasta luopuminen tai sen yksinkertaistaminen, tulee kuitenkin tarkasti ja huolellisesti arvioida mahdollisten toimenpiteiden hyötyjen suhdetta niistä aiheutuviin riskeihin.

Käsityksemme mukaan esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen suorittama nimiesteiden tutkinta suoritetaan verrattain nopeasti verrattuna esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevaan järjestelmään. Samalla viranomaisen suorittama etukäteisvalvonta tuo oikeusvarmuutta ja turvaa aloittaville perustettaville yrityksille. Erityisesti aloittaville yrittäjille viranomaisen ylläpitämällä valvonnalla on suuri merkitys.

Toiminimitarkastukseen liittyen esitys siitä, että yrityksille annettaisiin sähköisesti mahdollisuus vapaiden toiminimien selvittämiseen ennakkoon, on ehdottomasti kannatettava. PRH:ssa on käsittääksemme valmisteilla sovellus, joka on tarkoitus saattaa yleisön käyttöön siten, että yhtiön perustajat voivat jatkossa etukäteen itse selvittää suunnitellun toiminimen rekisteröintikelpoisuutta.

Muistiossa ja aiemmin valmistelun yhteydessä järjestetyssä verkkokeskustelussa esitettyjen ajatusten osalta toteamme, että SY:n pitää mm. esitystä osakeyhtiön perustamisilmoituksen maksun alentamisesta /poistamisesta lähtökohtaisesti kannatettavana. Perustamisilmoitusta, kuten myös muita PRH:n perimiä, kaupparekisterin hallinnointiin liittyviä maksuja ja niitä koskevia vaihtoehtoisia menettelytapoja on kuitenkin syytä käsitellä käynnissä olevan kaupparekisterilainsäädännön uudistuksen yhteydessä.

Kaupparekisterin ajantasaisuuden parantaminen

Muistiossa käsiteltyjen esitysten osalta toteamme ensinnäkin, että SY:n näkemyksen mukaan hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan, hallintoneuvoston tai muiden yhtiön edustamiseen oikeutettujen toimikauden ei tule olla sidottu rekisteröintiin. Tehtävään valittu henkilö voi joutua tekemään jotain toimenpiteitä nopeasti valinnan jälkeen, mahdollisesti jo ennen valinnan rekisteröintiä. Mahdollinen rekisteröintivaatimus vaatisi sen, että yhtiöillä olisi itsellään suora sähköinen yhteys kaupparekisteriin ja yhtiön itse tekemällä ilmoituksella reaaliaikaisesti kirjattaisiin muutos toimielimiin. Toistaiseksi tällaista ajatusta ei kuitenkaan voida pitää tarkoituksenmukaisena. Jatkovalmistelussa voi kuitenkin olla paikallaan pohtia, mitä mahdollisia vaihtoehtoisia ratkaisuja olisi sen toteuttamiseen, että ”toimikausi olisi sidottu rekisteröintiin”.

Muistiossa viitattujen, PRH:n mahdollisten valvontakeinojen tehostamisen osalta toteamme, että ennen minkäänlaisten mahdollisten uusien sanktioiden asettamista tulisi selvittää, millä tavalla meneillään olevalla sähköisten tilinpäätöstietojen käyttöönotolla voidaan parantaa esimerkiksi tilinpäätöstietojen toimittamisen ajantasaisuutta. Lisäksi jatkossa tulee kehittää viranomaisten (verohallinnon sekä PRH:n) välistä yhteistyötä siten, että PRH saisi jatkossa yritysten tilinpäätöstiedot suoraan verohallinnolta, eikä yritysten tarvitsisi itse toimittaa niitä PRH:lle.

Lisäksi näkemyksemme mukaan PRH:n valvontakeinojen kehittäminen tulee arvioida kaupparekisterilainsäädäntötyöryhmän työn yhteydessä.

Yhtiön sisäinen sähköinen viestintä ja asiakirjat

SY: suhtautuu sähköisen viestinnän mahdollisuuksien lisäämiseen myönteisesti ja pitää muistiossa esitettyjä näkemyksiä kannatettavana. On selvää, että digitalisoituvassa maailmassa asioiden sähköistämistä ja sähköiseen viestintään perustuvia ratkaisua tulee edistää ja kehittää.

Monissa yrityksissä jo tällä hetkellä yhtiön ja osakkaiden välistä viestintää hoidetaan sähköisesti. Asian selkeyttämiseksi olisi kuitenkin syytä harkita osakeyhtiölain muuttamista esimerkiksi siten, että yhtiöjärjestyksessä voitaisiin määrätä mm. sähköisten yhteystietojen ja pankkiyhteystietojen ilmoittamisvelvollisuudesta ja tallentamisesta osake- ja osakasluetteloon, kuitenkin niin, että tiedot eivät olisi julkisia. Tärkeää on, että sääntelyä tältä osin kehitetään vapaaehtoisuuteen perustuen.

Sähköisten asiakirjojen osalta voinee todeta, että ainakin tulkinnallisesti osakeyhtiölaki jo nykyisellään sallii sekä paperimuotoisen että sähköisen asiakirjahallinnon. Tulkinnanvaraisuuden poistamiseksi säännöksen selkeyttäminen on kuitenkin suotavaa.

Tämäkin asia on syytä huomioida meneillään olevassa kaupparekisterilainsäädännön valmistelutyöryhmän työssä ja selvittää ne mahdollisuudet ja erilaisten vaihtoehtojen vaikutukset, joilla yritysten hallinnollista taakkaa voidaan vähentää ja sähköisten palveluiden sekä toimintamallien käyttöä lisätä.

Siltä osin kun muistiossa on viitattu ehdotuksiin tilinpäätöksen vahvistamisen määräajan lyhentämisestä, SY ei muutoksia tarpeellisena. Määräajan lyhentämisellä yhtenäistettäisiin tällä hetkellä käytössä olevia erilaisia määräaikoja (tilinpäätöksen laatiminen vs. tilinpäätöksen vahvistaminen), mutta toisi todennäköisesti mukanaan kustannuksia yrityksille ja aiheuttaisi ruuhkaa yritysten taloushallinnolle. Huolimatta siitä, että tulevaisuudessa tilinpäätökset voidaan sähköisten järjestelmien kehittyessä ja yleistyessä laatia mahdollisesti nopeammin, ei esitetystä muutoksesta aiheutuvat hyödyt ole niin konkreettisia, että tällä voitaisiin perustella esitettyä muutosta.

Säädösten sujuvoittaminen ja norminpurku

Jälkiapporttia koskevien tietovaatimusten keventäminen

SY kannattaa ehdotusta nykysääntelyn rajaamisesta / kaventamisesta. Tilanteissa, joissa jälkiapportin tekijä on ulkopuolinen, ei nykyisenkaltaisista hallintovelvoitteista voida katsoa olevan erityistä hyötyä. Kuten muistiossa on todettu, uudistus tulee toteuttaa yhdessä vähimmäispääomavaatimusten ja yhtiön rekisteröinnin edellytyksiä koskevien muutosten kanssa.

Tilintarkastusvelvollisuuden raja-arvot

Osakeyhtiön perustamisen helpottaminen ja siihen liittyvien kustannusten alentaminen on tärkeää, mutta tämän lisäksi tulee huolehtia myös siitä, että yritysten toiminnan harjoittamista ja siihen liittyvää turhaa byrokratiaa puretaan ja sääntelyn järkeistämistä tarkastellaan erityisesti pienten yritysten näkökulmasta. Tältä osin ehdotus tilintarkastusvelvollisuusrajojen nostamista on SY:n näkemyksen kannatettava. Tällä hetkellä Suomessa rajat ovat verrattain matalat ja myös pienet yhtiön lain nojalla tilintarkastusvelvollisuuden piirissä.

Muistiossa mainitussa työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivassa työryhmän työssä tulee arvioida, olisiko rajoja mahdollisuus nostaa niin, että pienet yritykset voisivat oman päätöksensä mukaisesti joko jättää tilinpäätöksen tilintarkastamatta tai vaihtoehtoisesti kehittää nykyisen menetelmän rinnalla vaihtoehtoisia, kevyempiä menettelyjä. Tältä osin on syytä tehdä kansainvälistä vertailua ja pyrkiä löytämään mahdollisia toimivia ratkaisuja, jotka olisivat implementoitavissa Suomen sääntelyjärjestelmään, myös riittävä velkojainsuoja huomioiden.

Suomen Yrittäjät ry

Mikael Pentikäinen Atte Rytkönen
toimitusjohtaja lainopillinen asiamies