Lausunto lakiluonnoksesta ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annetun lain muuttamisesta

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Muutoksen tausta

Esityksessä ehdotetaan ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät pääasiallisesti sellaiset Euroopan talousalueelle sijoittautuneet yhteisöt, jotka ovat asettuneet todellisesti asuinvaltioonsa ja harjoittava siellä tosiasiallisesti taloudellista toimintaa. Väliyhteisön määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että matalan verorasituksen valtioon sijoittautunut ulkomaisen yhteisön kiinteä toimipaikka rinnastetaan tietyin edellytyksin ulkomaiseen väliyhteisöön. Valtiovarainministeriön asetuksella säädettäisiin niistä ETA-alueen ulkopuolisista verosopimusvaltioista, joissa yhteisöverotuksen taso ei vastaa Suomen yhteisöverotusta. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi veronalaista tuloa, tappion vähentämistä ja ulkomaisen veron hyvittämistä koskevia täsmennyksiä. Uudistuksia on tarkoitus soveltaa ensimmäisen kerran vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa.

Lausunto

Yleinen huomio

Suomen verotuksen kiertäminen hyödyntämällä matalan verorasituksen valtioihin perustettua väliyhteisöä on tarpeellista estää erityislainsäädännöllä. Suomessakin voimassa olevaa väliyhteisölakia uudistettaessa on kuitenkin otettava huomioon se tosiasia, että nykyisin sekä yksityisten että yritysten toiminta liikkuu joustavasti maantieteellisten rajojen yli. Sijoittautuminen maantieteellisesti eri valtioiden alueelle tapahtuu ensisijaisesti liiketoiminnan kokonaiskannattavuutta ja toiminnallisia edellytyksiä arvioiden. Tällaisen aidon sijoittautumisen yhteydessä saatavista veroeduista ei saisi aiheutua Suomessa ylimääräistä hallinnollista eikä taloudellista rasitetta. Suomen väliyhteisölaki on EY tuomioistuimen tekemien ratkaisujen vuoksi tilanteeseen, jossa muutokset ovat välttämättömiä. Voimassa olevaan lakiin nyt esitettävillä muutoksilla korjataan vain osittain lain puutteita. Valmistelun kestäessä on kuultu sekä etujärjestöjä että suuria yrityksiä mitä on pidettävä erittäin myönteisenä. Kun laki vielä muutosten jälkeenkin toimii jäykästi kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten kannalta, tulisi laajemman uudistuksen valmistelu käynnistää ja toteuttaa se työryhmätyönä.

Kiinteän toimipaikan kysymykset

Kiinteän toimipaikan osalta luonnoksessa esitetään, että kiinteä toimipaikka rinnastettaisiin ulkomaiseen väliyhteisöön tietyissä tilanteissa. Ehdotetun sääntelyn EY-oikeuden mukaisuutta tulisi selvittää tarkemmin eikä muutosta tulisi toteuttaa nyt käsillä olevan muutoksen yhteydessä. Jos kiinteän toimipaikan käsite lakiin päätettäisiin lisätä, tulisi ulkomaisen yhteisön asuinvaltion määrittelyä selkeyttää. Joka tapauksessa kiinteän toimipaikan verottaminen väliyhteisönä tulee olla mahdollista vain tilanteissa, joissa väliyhteisölain yhteisöille asettamat soveltamisedellytykset täyttyvät. Siten kiinteään toimipaikkaan tulisi soveltaa säännöksiä vapautetusta toimialasta sekä EYT:n ratkaisukäytännössä (C-169/04 Cadbury Schweppes) esitettyjä periaatteita. Väliyhteisötulona ei voida missään tilanteessa verottaa sellaista tuloa, joka on jo verotettu Suomessa olevan kiinteän toimipaikan tulona. Tämän viimeksi mainitun tilanteen osalta luonnoksen teksti kaipaa täydennystä.

Lain soveltamisesta vapautetut toimialat

Voimassa oleva laki sisältää luettelon niistä toimialoista, joita väliyhteisölaki ei koske. Yritysten toiminnan ja toimintaympäristön muutokset ovat kuitenkin johtaneet siihen, että erityisesti tuotanto ja siihen liittyvät tekniset palvelut (kuten huolto-, suunnittelu-, projektivalvonta, tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan) ovat eriytyneet eri yksiköissä toteuttaviksi ja osittain myös ulkoistamisen kautta alihankkijoille tuotettavaksi. Edellä mainitut tekniset palvelut sekä vähittäis- ja tukkukauppatoimintaan on lain sanamuodon mukaan voitu soveltaa väliyhteisölakia, jos toimintaa on harjoitettu alhaisen verotuksen valtiossa. Lain soveltamisesta vapautettujen toimialojen listaa tulisi laajentaa. Tällä turvattaisiin se, että näiden toimialojen osalta ei tarvitsisi erikseen tutkia lakiehdotuksessa olevan 2 a §:n edellytysten toteutumista. Muut kuin luettelossa mainitulla toimialalla alhaisen verorasituksen valtiossa toimivat yhteisöt voivat vapautua väliyhteisölain soveltamisesta vain, jos yhteisön kotipaikka on ETA-valtiossa ja lakiluonnoksen 2 a §:n edellytykset täyttyvät.
Huolto-, suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa sekä vähittäis- ja tukkukauppatoiminnassa yhteisön todellinen asettautuminen asuinvaltioonsa ja taloudellisen toiminnan tosiasiallinen harjoittaminen on toiminnan liiketaloudellinen edellytys. Kyseessä on näissä luetelluissa toiminnoissa selkeästi aidosta sijoittautumisesta. Sanottuja toimintoja ei voida toteuttaa ilman henkilöstä, toimitiloja ja muitakaan selkeästi mitä aidoimmasta sijoittautumisesta viestiviä olosuhteita. Luettelon täydentämisellä turvataan se, ettei ehdotetun 2 a §:n edellytysten selvittämiseen tarpeettomasti käytetä verovelvollisten tai veroviranomaisten aikaa. Ehdotettu toimialojen lisääminen luetteloon turvaa myös hallinnon tehokkuuden ja selkeyttää lain tulkintaa

Lista alhaisen verokannan maista

Luonnoksessa esitetään, että jatkossa valtiovarainministeriön asetuksessa julkaistaisiin kulloinkin noudatettava ns. musta lista niistä maista, joissa verokanta olennaisesti eroaa Suomen yhteisöverokannasta. Nykyinen Verohallituksen ylläpitämä lista on vain ohjeellinen, mikä ei anna riittävästi luottamuksensuojaa verovelvollisille. Lista ei ole myöskään ajan tasalla. Luonnoksessa esitetty tapa listan ylläpidosta ja säätämistavasta parantaa verovelvollisten oikeusturvaa ja on siten kannatettava. Listan asema tulisi kuitenkin selkeästi todeta esim. hallituksen esityksen perusteluissa. Yritysten toiminnan ennakoitavuuden vuoksi tulee kulloinkin noudatettavalle asetukselle säätää riittävän pitkä siirtymäaika. Siirtymäajan tulee olla vähintään voimaantulovuotta seuraavan vuoden alkuun kestävä (esim. asetuksen muutos vuonna 2009, muutos voimaan 2010, päivitetty lista sovellettavaksi vuoden 2011 alusta).

Asettumisen edellytykset

Yhteisön aidon asettumisen edellytyksien arvioinnista tulee tehdä täsmennyksiä hallituksen esityksen perusteluihin. Arvioinnissa tulee asettaa keskeiseen asemaan yhteisön toiminnan harjoittamiseksi tarpeelliset olosuhteet ja edellytykset. Erityisesti on hallituksen esityksen perusteluihin lisättävä maininta siitä, että konsernin sisäiset rahoitusyhtiöt ja holdingyhtiöt eivät yleensä edellytä merkittävää fyysistä läsnäoloa. Samoin tulee selkeästi hyväksyä se, että toiminnan hoitamiseksi voidaan palveluja ostaa myös ulkopuolisilta palvelun tarjoajilta.

Valtioita koskevasta rajauksesta

Luonnoksessa esitetään, ettei väliyhteisölakia sovelleta ETA-valtiossa asuvaan yhteisöön, joka täyttää tarkemmin säädellyt edellytykset asettautumisen ja tosiasiallisen toiminnan harjoittamisen osalta. Suomella on laaja verosopimusten verkosto, jota koko ajan aktiivisin neuvotteluin pyritään laajentamaan uusia valtioita koskevaksi. Kun väliyhteisölain tarkoituksena on veron kiertämisen estäminen keinotekoisilla järjestelyillä, ei liene perusteltua jättää huonompaan asemaan niitä sopimusvaltioita, jotka sijaitsevat ETA-alueen ulkopuolella. Jos tietojen vaihtaminen veroviranomaisten kesken on järjestetty sopimusmekanismein, tulee myös verosopimusvaltiot jättää väliyhteisölain soveltamisen ulkopuolelle VYL 2 a §:ssä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Leena Romppainen
varatuomari, veroasiantuntija