Lausunto lukiouudistukseen liittyvistä asetuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Suomen Yrittäjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä lukiouudistuksen hyvin sujuneesta valmistelusta sekä mahdollisuudesta osallistua uudistuksen seurantaryhmän työhön.

Pidämme käsillä olevia uutta lukiolakia täydentäviä valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetusehdotuksia pääkohdiltaan oikeansuuntaisina ja kannatettavina.

Tiukkarajaiselle oppiainejaolle perustuva kurssimuotoinen lukio on tullut ainakin osin tiensä päähän. Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä lukiolaki vie lukiota ilmiökeskeisempään ja opiskelijalle ja koulutuksen järjestäjälle joustavampaan suuntaan. Laissa päätetty opintopisteistä ja yhden tai useamman oppiaineen muodostavista opintojaksoista koostuvasta rakenne on mielestämme kannatettava kehittämissuunta.

Lukion oppimäärään sisältyvät opinnot jaettaisiin pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin. Osa valinnaisista opinnoista määriteltäisiin asetuksessa, ja koulutuksen järjestäjän olisi niitä opiskelijalle tarjottava. Muut kuin asetuksessa määritellyt valinnaiset opinnot olisivat järjestäjän paikallisesti päätettävissä, joskin niiden olisi oltava laissa määriteltyyn lukion tehtävään soveltuvia. Myös muualla suoritettuja opintoja tai muuta esimerkiksi harrastus- ja järjestötoiminnassa hankittua osaamista voidaan tunnustaa ja lukea hyväksi oppimäärään.

Lukiouudistuksen tavoitteena on edistää nykyistä laajempien opintojaksojen järjestämistä ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä. Yksittäisten opintojaksojen laajuutta ei siksi säänneltäisi, vaan koulutuksen järjestäjä päättäisi, minkä laajuisina opintojaksoina opinnot tarjotaan opiskelijoille. Poikkeuksena tästä olisi se, että opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus suorittaa asetuksen mukaisia valinnaisia opintoja nykyistä kurssia laajuudeltaan vastaavina kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina. Näin varmistettaisiin, että opiskelijan valinnanmahdollisuudet eivät heikkenisi nykytilaan nähden. Tämä ei estäisi kyseisten opintojen järjestämistä myös laajempina opintojaksoina, mutta opiskelijalle olisi siis tällaisessa tilanteessa tarjottava mahdollisuus suorittaa vain osa laajemmasta opintojaksosta.

Pidämme edellä kuvattuja asetusehdotuksen täsmennyksiä lain määrittämiin opintojen rakenteeseen ja laajuuteen hyvin perusteltuina ja kannatettavina. Toivomme, että uusi dynaamisempi rakenne vahvistaa oppiainerajat ylittävää eheämpää ja temaattisempaa oppimista, notkeuttaa opetuksen järjestämistä ja luovempaa toteuttamista, lisää opettajien yhteistyötä ja koko oppilaitoksen yhteisöllisempää kulttuuria sekä edistää lukioiden yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden oppilaitosten kanssa.

Haluamme kuitenkin muistuttaa, että vaikka opintojen uusi rakenne tuo lukio-opintojen toteutukseen kaivattua joustoa ja eheyttä, uusi laki ja asetusehdotus säilyttäisivät lukion oppiainejaon sekä kutakin ainetta pakollisina opintoina opiskeltavan määrän nykyisellään. Lukion tuntijakoon ei siis tulisi tältä osin muutoksia, eikä opiskelijan mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin, esimerkiksi oppiaineryhmien sisällä, vahvistuisi. Pidämme tätä harmillisena, vaikka ymmärrämme, että lukiouudistuksen valmistelun tiukan aikataulun tähden valinnaisuutta koskevat kysymykset on haluttu tietoisesti sivuuttaa.

Lukion uudistaminen on nähtävä pidempänä projektina, jossa myös oppiainerakennetta ja valinnaisuutta koskevat kehittämistarpeet on nostettava lähivuosien aikana pöydälle. Näin varmistetaan, että nyt käynnistetyn uudistumisprosessin tavoitteena olleet lukiokoulutuksen ketteröittäminen ja yksilöllistäminen oikeasti toteutuvat. Lukioiden ja lukiolaisten kehityshakuista yrittäjyyshenkeä ei pidä suitsia.

Asetusehdotuksessa ei esitettäisi muutoksia lukiokoulutuksessa käytettävään arvosana-asteikkoon 4—10. Ammatillisessa koulutuksessa on asetettu käytettäväksi asteikkoa 1—5, joka on yleisesti käytössä myös korkeakouluissa. Esitämme, että koulutusmuotojen yhteistyön edistämiseksi myös lukiot siirtyisivät käyttämään samaa asteikkoa.

Koulutusmuotoja ja -palveluita sekä niistä kansalliseen Koski-tietovarantoon kerättävää oppimisdataa kehitetään määrätietoisesti osaamisperusteiseen suuntaan. Lukiokoulutus ei voi olla tässä poikkeus. Esitämmekin, että kunkin opintojakson päätteeksi opiskelija saisi yksityiskohtaisen kuvauksen näyttämästään osaamisesta. Kuvauksien ohjeet voitaisiin laatia Opetushallituksen johtaman lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhteydessä.

Lausunnon keskeinen sisältö

Pidämme uutta lukiolakia täydentäviä valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetusehdotuksia pääkohdiltaan oikeansuuntaisina ja kannatettavina.
Pidämme lukioasetusehdotuksen täsmennyksiä lain määrittämiin opintojen rakenteeseen ja laajuuteen hyvin perusteltuina ja kannatettavina.
Toivomme, että uusi dynaamisempi opintojen rakenne vahvistaa oppiainerajat ylittävää eheämpää ja temaattisempaa oppimista, notkeuttaa opetuksen järjestämistä ja luovempaa toteuttamista, lisää opettajien yhteistyötä ja koko oppilaitoksen yhteisöllisempää kulttuuria sekä edistää lukioiden yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän sekä muiden oppilaitosten kanssa.
Pidämme harmillisena, että opiskelijan mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin, esimerkiksi oppiaineryhmien sisällä, ei ehdotuksen puitteissa vahvistuisi.
Korostamme, että oppiainerakennetta ja opintojen valinnaisuutta koskevat kehittämistarpeet on nostettava lähivuosien aikana pöydälle, vaikka niihin ei tässä uudistuspaketissa puututakaan.
Lukiodiplomeiden soveltamisalan laajentuessa esitämme, että sellainen voitaisiin uuden lain hengessä suorittaa myös työelämään ja yrittäjyyteen liittyen.
Esitämme, että koulutusmuotojen yhteistyön edistämiseksi myös lukiot siirtyisivät käyttämään arvosana-asteikkoa 1—5.
Lisäksi esitämme, että kunkin opintojakson päätteeksi opiskelija saisi yksityiskohtaisen kuvauksen näyttämästään osaamisesta.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö