Lausunto luonnoksesta ammattikorkeakoulujen uudeksi rahoitusmalliksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö

1. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

1.1 Asetusluonnokseen 12 §:ssä esitetään, että ammattikorkeakoululain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 92 prosenttia määräytyisi toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 8 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus). Koulutuksen perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi esitetään 76 % ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyväksi rahoitusosuudeksi 16 %.

Pidättekö esitettyä rahoitusperusteiden keskinäistä painoarvoa tarkoituksenmukaisena?
Ei

Esitys ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen jakautumisesta on mielestämme yleispiirteissään hyvä. Se takaa ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) perusrahoituksen riittävän ennakoitavuuden ja pitkäjänteisyyden, mutta palkitsee myös koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Samalla se jättää tilaa ammattikorkeakoulujen omaan strategiaan sekä valtakunnallisiin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin perustuvalle kehittämiselle.

Pienet ja keskisuuret yritykset kokevat selvitystemme mukaan korkeakouluyhteistyölle kasvavan tarpeen oman toimintansa kehittämisessä. Yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa ilmoittaa kuitenkin tekevänsä tällä hetkellä vain 12 prosenttia pk-yrityksistä (Pk-yritysbarometri 1/2018).

Edelliseen vedoten ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan perusteella määräytyvän rahoitusosuuden suuruutta ja sen sisällä ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoituksen roolia on mielestämme kasvatettava nyt esitetystä, jotta ammattikorkeakoulut pystyvät paremmin vastaamaan lakisääteisestä tehtävästään alueensa elinkeinorakenteen uudistajina.

1.2 Koulutuksen rahoitusosuuteen (13 §) esitetään lisättäväksi uraseurantaan perustuva rahoitusosuus.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Uraseurannan lisääminen koulutuksen rahoitusosuuden perusteisiin ohjaa ammattikorkeakouluja kehittämään koulutusta työelämän laadullisista tarpeista käsin. Pidämme tätä kannatettavana uudistuksena.

1.3 Strategiaperustein rahoituksen (14 §) määräytymisperusteita esitetään tarkennettavaksi siten, että se jakaantuisi ammattikorkeakoulun strategiaa ja uudistumista tukevaan osuuteen sekä valtioneuvoston korkeakoulu- ja tiedepoliittisia tavoitteita tukevaan osuuteen.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Pidämme esitystä strategiarahoituksen määräytymisestä yhtäältä ammattikorkeakoulun oman strategian ja toisaalta valtakunnallisten koulutus- ja tiedepoliittisten tavoitteiden perusteella kannatettavana.

Vaikka rahoitusperusteen pääpaino on perustellusti kunkin ammattikorkeakoulun strategiaa ja sen mukaisen profiilin kehittymistä tukevissa toimenpiteissä, korkeakoulukentän yhteisen kehittämissuunnan varmistamiseksi myös valtioneuvoston poliittiselle ohjaukselle jätettävä riittävästi vipuvoimaa.

Myös ammattikorkeakoulujen strategiatyön ja sen valmistelun koordinoinnin vaiheistaminen sekä sidosryhmien laajempi osallistaminen sen yhteydessä ovat kannatettavia esityksiä.

Muistutamme, että myös pienet ja keskisuuret yritykset sekä näitä edustavat tahot on otettava niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti mukaan tähän työhön.

Kansainvälisyyden sisällyttäminen läpileikkaavasti ammattikorkeakoulujen oman strategian toimeenpanoa tukevaan rahoitusperusteeseen on kannatettavaa. Esitämme, että samaan tapaan myös digitalisaatio otettaisiin jokaista ammattikorkeakoulua niin koulutuksessa, TKI:n kuin hallinnossa läpileikkaavana kehittämisteemana osaksi strategiaperusteista rahoitusosuutta.

1.4 Muuta lausuttavaa valtioneuvoston asetusluonnokseen (esim. alakohtaisen rahoitusosuuden poistaminen ja huomioiminen jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen mukaisilla tutkintokohtaisilla kertoimilla)?

Pidämme ongelmallisena sitä, että rahoitusmalliehdotus ei puutu korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden yksilöiden taloudellisiin kannustimiin, jotka epätarkoituksenmukaisesti ohjaavat täydentämään ja päivittämään osaamista maksuttomassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa maksullisen tutkintoon johtamattoman avoimen korkeakoulutuksen tai täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen sijaan.

Tämän vuoksi esitämmekin, että korkeakoulujen sallittaisiin periä myös EU/ETA-maiden kansalaisuuden omaavilta tutkinto-opiskelijoilta kohtuullisia opintomaksuja, jotka henkilö maksaisi verotuksen yhteydessä opintojen päätyttyä ja riittävän tulotason varmistuttua ja joita huojennettaisiin stipendein (esim. tavoiteajassa valmistuminen, opintomenestys, tutkinnon loppuun saattaminen). Uutta samantasoista tutkintoa suorittavilta korkeakoulut saisivat periä astetta korkeampia opintomaksuja.

Kohtuulliset opintomaksut lyhentäisivät tutkintojen keskimääräisiä suoritusaikoja ja nopeuttaisivat siten tutkinto-opiskelijoiden läpivirtausta ja vapauttaisivat näin nykyistä nopeammin paikkoja uusille tutkinto-opiskelijoille. Lisäksi ne ohjaisivat tutkinnon jo omaavia täydentämään osaamistaan räätälöidympien tutkintoon johtamattomien koulutusten piiriin.

Kaikkiaan opintomaksut laajentaisivat korkeakoulujen resurssipohjaa sekä nostaisivat opintotarjonnan määrää ja laatua niin tutkintoon johtavassa kuin johtamattomassa koulutuksessa.

Tutkintoon johtavan koulutuksen opintomaksujen myötä myös avoimena korkeakoulutuksena tai täydennyskoulutuksena suoritettavat tutkintojen osat voitaisiin nykyistä vaivattomammin koostaa ja tunnustaa kokonaisiksi tutkinnoiksi. Avoimen korkeakoulun tai täydennyskoulutuksen väylän hyödyntäminen tutkinto-opiskelijoiden valitsemisessa oletettavasti myös helpottuisi nykyisestä.
Samalla myös avoimen korkeakoulutuksen maksukattoja olisi tarpeen tarkistaa. Maksukatto olisi poistettava avoimesti tarjottavilta ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisilta opinnoilta.

2. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä

2.1 Asetuksen 1 §:ssä ja liitteessä esitetään koulutuksen rahoitustekijöiksi ja niiden painoarvoiksi seuraavia:

1. Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 56 %
2. Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä 8 %
3. Ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä 2 %
4. Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden määrä 1 %
5. Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä 3 %
6. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä 3 %
7. Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä 3 %

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei

Esitetyt ammattikorkeakoulutuksen rahoitustekijät ja niiden väliset painotukset ovat yleispiirteissään kannatettavia.

Pidämme kuitenkin jatkuvan oppimisen tarpeisiin suunnattua rahoitusosuutta (sis. avoimen ammattikorkeakoulun opinnot, erillisopinnot, erikoistumiskoulutukset, yhteistyöopinnot ja maahanmuuttajien valmentavat koulutukset) riittämättömänä suhteessa työelämän nopeasti kasvaviin osaamisen täydentämisen ja muuntamisen tarpeisiin. Osuutta on kasvatettava nyt esitetystä, jotta ammattikorkeakoulut pystyvät erikseen ja ennen kaikkea yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa vastaamaan työelämän nopeasti lisääntyviin osaamisen täydentämisen ja muuntamisen tarpeisiin tutkintoa lyhyempiä ja työhön integroitavia opintokokonaisuuksia tuottamalla.

2.2 Asetuksen 1 §:n 1-4 momentissa ehdotetaan, että:

a) tutkintojen laskennassa huomioitaisiin alakohtaiset erot mm. infrastruktuuri- ja henkilöstöintensiivisyydessä kolmessa kategoriassa tutkintojen mukaan jaoteltuna (asetuksen liite),
b) toinen saman tasoinen tutkinto huomioitaisiin pienemmällä kertoimella ja
c) tutkinnon tavoiteajassa suorittaminen huomioitaisiin kolmessa kategoriassa.
Koulutusalaryhmittäin sovittu ammattikorkeakoulujen tutkintotavoite toimisi rahoitusrajana, jonka ylittävistä tutkinnoista ei myönnetä rahoitusta.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kannatamme sitä, että tutkinnon suoritusaika sekä aiemman samantasoisen tutkinnon suorittaminen huomioidaan rahoitustekijän kertoimissa. Tämä kannustaa ammattikorkeakouluja ohjaamaan opiskelijaa valmistumaan tavoiteajassa, tunnistamaan ja tunnustamaan täysimääräisesti aiemmin hankitun osaamisen sekä tarjoamaan samantasoisen tutkinnon omaaville osaamisen täydentäjille tutkintokoulutuksen sijaan räätälöidympiä ja lyhytkestoisempia koulutuspalveluita.

Myös koulutusalakohtaisten kustannuserojen huomioiminen laskentakriteerien kertoimissa on tervetullut uudistus. Tällä varmistetaan, että ammattikorkeakoulut kykenevät vastaamaan yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin myös niissä tilanteissa, joissa vaadittavan koulutuksen järjestäminen on astetta kalliimpaa.

2.3 Asetuksen 1 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdassa esitetään, että ns. jatkuvan oppimisen kokonaisuus muodostuisi

a) ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksessa sekä maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketusta määrästä ja
b) korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlasketusta määrästä.

Tekijät vastaisivat voimassa olevan rahoitusmallin tekijöitä, joista yhteistyöopinnot ehdotetaan erotettavaksi omaksi laskentakriteerikseen.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kuten edellä toteamme, on jatkuva oppiminen rahoitusmallissa tervetullut elementti, mutta siihen varattu rahoitusosuus on määrällisesti riittämätön.

Jatkuvan oppimisen palvelujen tarjonnan ja rahoituspohjan laajentamiseksi esitämme, että avoimen ammattikorkeakoulutuksen maksukatto poistettaisiin kokonaan avoimesti tarjottavilta ylemmän korkeakoulututkinnon tasoisilta opinnoilta. Tämä vahvistaisi osaamisen syventämiseen tähtäävien opintojen tarjontaa avoimena korkeakoulutuksena.

Seuraavalla hallituskaudella olisi myös avattava keskustelu korkeakoulujen jatkuvan oppimisen palveluiden kokonaisuudesta. Työelämään suunnatut oppimispalvelut ovat tällä hetkellä varsin kirjava paletti sisältäen avoimen korkeakoulutuksen, täydennys- ja tilauskoulutuksen, erikoistumiskoulutukset sekä osin myös tutkintoon johtavan koulutuksen.

Tähän liittyen esitämme, että korkeakouluja ohjattaisiin uudelleen muotoilemaan työelämään suunnattu koulutustarjontansa jatkuvan oppimisen palvelukokonaisuudeksi tai -väyläksi. Se voisi sisältää elementtejä edellä mainituista nykyisistä koulutusmuodoista, mutta olisi nykyistä yhtenäisempi ja paremmin yksilön ja yrityksen tai muun työyhteisen tarpeisiin vastaava.

2.4 Asetuksen 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa esitetään ammatillisen opettajankoulutuksen sekä 5 kohdassa esitetään opiskelijapalautteeseen liittyvän rahoitustekijöiden pysymistä mallissa nykyisellään.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kannatamme opiskelijapalautteeseen liittyvän rahoitustekijän säilyttämistä nykyisellään. Opiskelijapalautteen kytkeminen rahoitusohjaukseen kannustaa yliopistoja kehittämään koulutustaan opiskelija- ja osaamislähtöisesti.

2.5 Asetuksen 1 §:n 1 momentin 6 ja 7 kohdassa ehdotetaan työllistymisen ja työllistymisen laadun rahoitustekijöiden muodostumista

a) voimassa olevaa rahoitusmallia vastaavasti työllistymisestä vuosi valmistumisen jälkeen (yrittäjät painotettuna kahdella) sekä
b) lisäyksenä ehdotettavasta uraseurantakyselyn vastausten pisteiden yhteenlasketusta määrästä. Uraseurantakyselyyn liittyvät kysymykset ja niiden pisteytystaulukko ovat liitteessä.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kannatamme yrittäjinä toimivien huomioimista lisäkertoimella työllistymisen rahoitustekijässä. Yrittäjyys on entistä osaamisintensiivisempää, ja yhä useampi yrittäjä onkin korkeakoulutettu. Ammattikorkeakoulu on erinomainen kasvualusta uudelle korkean osaamisen ja uraauurtavien innovaatioiden yrittäjyydelle. Ammattikorkeakouluja on siten syytä palkita uuden yrittäjyyden edistämisestä.

Ehdotus on niin vanhan määrällisen (työelämään sijoittuminen) kuin uuden laadullisen (uraseurantakyselyn vastaukset) ulottuvuuden osalta mielestämme tarkoituksenmukainen eli ohjaa ammattikorkeakouluja kehittämään koulutustaan työelämälähtöisesti. Kiitämme uraseurantakyselyä erityisesti siitä, että se kartoittaa valmistuneiden kokemusta siitä, miten opinnot vaikuttivat yrittäjyystaitojen kehittymiseen.

2.6 Asetuksen 2 §:ssä ja liitteessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerien tekijöiksi ja painoarvoiksi esitetään:

1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus 9 %
2. Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä 5 %
3. Julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä 2 %

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Ei

Pidämme TKI-toiminnan rahoitusosuuden tekijöitä yleispiirteiltään kannatettavina.

Kuten edellä toteamme, pidämme kuitenkin tärkeänä, että TKI-toiminnan perusteella määräytyvän rahoitusosuuden suuruutta ja sen sisällä erityisesti ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoituksen roolia kasvatettaisiin vielä nykyisestä. Ammattikorkeakouluilla on oltava riittävät taloudelliset kannustimet toimia alueensa yritysten ja elinkeinorakenteen uudistajina.

2.7 Asetuksen 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa esitetään rahoitusperusteeksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolista rahoitusta ja 2 kohdassa esitetään rahoitusperusteeksi ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrää. Laskenta vastaisi voimassa olevan mallin laskentaa.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kuten edellä toteamme, pidämme tärkeänä, että TKI-toiminnan perusteella määräytyvän rahoitusosuuden suuruutta ja sen sisällä ulkopuolisen TKI-toiminnan rahoituksen roolia kasvatettaisiin vielä nyt esitetystä.

Pidämme suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) lukumäärän painoarvon kasvattamista 5 prosenttiin (nykyisin 4 prosenttia) oikeansuuntaisena ratkaisuna. YAMK-tutkinnot ovat luonteeltaan jo työkokemusta alalta omaaville suunnattuja, syvempää osaamista tuottavia tutkintoja, jotka toteutetaan työelämäyhteistyössä. Näin ne palvelevat työelämän jatkuvan oppimisen ja yritysten sekä muiden organisaatioiden jatkuvan kehittämisen tarpeita.

2.8 Asetuksen 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa esitetään voimassa olevan rahoitusmallin mukaisesti, että julkaisuperusteinen rahoitus muodostuu julkaisujen lukumäärästä tiedonkeruu- ja tasoluokittain kertoimella painotettuna momentin tarkennuksissa esitetyllä tavalla. Lisäksi esitetään julkaisutiedonkeruun luokkien A-E mukaisia avoimesti saatavilla olevia vertaisarvioituja julkaisuja painotettavan kertoimella 1,2.

Pidättekö ehdotusta tarkoituksenmukaisena?
Kyllä

Kiitämme esitystä siitä, että se kannustaa ammattikorkeakouluja tutkimustulosten avoimuuteen.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö