Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi alustatyölaiksi

Työ- ja elinkeinoministeriö
VN/32290/2024

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi alustatyölaki. Lailla pantaisiin täytäntöön EU:n ns. alustatyödirektiivi 2024/2831. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonsa lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten mukaisesti.

Yleiset huomiot

Esitysluonnoksen mukaan alustatyölailla pantaisiin täytäntöön EU:n alustatyödirektiivi. Alustatyötä koskeva erillissääntely on kokonaan uutta. Työlainsäädännössä ei ole perinteisesti asetettu erityissääntelyä tietyn teknologian käytölle, vaan sääntely on koskenut työn teettämistilanteita yleisesti. Alustatyödirektiivi ja sen perusteella säädettävä alustatyölaki merkitsee poikkeusta tähän periaatteeseen.

Alustatyölakia sovellettaisiin kaikkeen alustatyöhön riippumatta siitä, tehdäänkö alustavälitteistä työtä työsuhteessa vai yrittäjänä. Myös tämä on periaatteellisesti merkittävä uusi sääntelyratkaisu. Vaikka alustatyölaissa on erikseen säännöksiä työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävälle alustatyölle, ei ole tavanomaista, että ne sisällytetään samaan säädökseen.

Suomen Yrittäjät toteaa, että alustatyöhön liittyvät työ- ja sosiaalioikeudelliset kysymykset voitaisiin ratkaista nykyisen työlainsäädännön mukaisesti. Suomen Yrittäjät ei pidä yleisesti ottaen myönteisenä kehityssuuntaa, jonka mukaan sääntely pirstaloituu käytetyn teknologian tai toimialan mukaan, taikka hämärtää työsuhteen ja yrittäjätyön välistä rajanvetoa. Alustatyödirektiivin implementoinnissa onkin kiinnitettävä tarkoin huomiota siihen, ettei direktiivi vaaranna Suomen oikeusjärjestyksen perusratkaisuja siitä, miten ja millaisessa oikeussuhteessa työtä voidaan tehdä tai teettää.

Edellä mainituista syistä Suomen Yrittäjät pitää erittäin tärkeänä, että direktiivi implementoidaan vähimmäistäytäntöönpanon periaatetta noudattaen. Sääntelyn ei pidä rajoittaa uusien liiketoimintamallien kehittämistä enempää, kuin on direktiivin kannalta aivan välttämätöntä. Esitysluonnoksessa on kuitenkin poikettu useassa kohdassa vähimmäistäytäntöönpanon periaatteesta. Suomen Yrittäjät viittaa tässä lausunnossa myös yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa työryhmän mietintöön jättämäänsä eriävään mielipiteeseen kokonaisuudessaan.

Soveltamisala ja määritelmät

Suomen Yrittäjät katsoo, että alustatyön määritelmää olisi täsmennettävä siten, että siinä on mainittu digitaalinen alusta, jonka kautta organisoituun työhön sääntelyä sovelletaan. Täsmentäminen on tarpeen, sillä sääntelyn ei ole tarkoitus kattaa sellaista yrityksessä tehtävää työtä, joka ei kuulu alustayrityksen määritelmän piiriin. Kaikki työ, jota organisoidaan automatisoidun seuranta- tai päätöksentekojärjestelmän avulla, ei kuulu sääntelyn piiriin. Direktiivin on tarkoitus kattaa sellainen työ, jota organisoidaan nimenomaan digitaaliseen alustaan sisältyvän automaattisen seuranta- tai päätöksentekojärjestelmän avulla. Erottelu on tärkeä, sillä työtä voidaan organisoida usein automatisoitujen seuranta- tai päätöksentekojärjestelmien avulla myös muissa tilanteissa kuin alustatyössä.

Nykytila ja vaikutusten arviointi

Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksen nykytilan kuvausta pääosin asianmukaisena. On tärkeä huomata, ettei alustatyölaki koskisi vain ruokalähettitoimintaa tai muita kuljetuspalveluita, vaan direktiivin määritelmään kuuluvia digitaalisia alustoja toimii useilla toimialoilla. On mahdollista, että tulevaisuudessa hyvin erityyppiset ja eri toimialoilla toimivat erikokoiset yritykset päätyvät sääntelyn piiriin.

Esitysluonnoksen vaikutusarvioiden osalta Suomen Yrittäjät toteaa, että yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan ja kustannusten osalta sääntelyn vaikutukset on aliarvioitu. Erityisesti algoritmijohtamista koskevien uusien velvoitteiden toimeenpano on omiaan aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia yrityksille. Erityisesti pienten alustojen osalta kustannukset on arvioitu varsin mataliksi. Kustannuksiin kuitenkin vaikuttaa monin paikoin se, miten ehdotettua lakia käytännössä sovelletaan. Esimerkiksi 5 §:n mukaisen tunnistamisen ja 22 §:n mukaisen viestintäkanavan osalta kustannuksiin vaikuttaa olennaisesti se, mitä alustalta konkreettisesti vaaditaan; merkitystä on etenkin sillä, voiko alusta käyttää kolmansien tahojen palveluita, vai onko sen laadittava itse kyseisten säännösten edellyttämät järjestelmät. Suomen Yrittäjät pitää tarpeellisena, että vaikutusarvioita täsmennetään vielä jatkovalmistelussa tehtävien lain säännöksiin tehtävien muutosten ja selkeytysten perusteella.

Suomen Yrittäjät toteaa myös, että vaikutusten arvioinnissa ei ole kuvattu sitä prosessia, miten työsuhdeolettama toimisi käytännössä. Tällaista kuvausta ei sisälly myöskään yksityiskohtaisiin perusteluihin. Esityksessä olisi tarpeen kuvata sitä, miten prosessi konkreettisesti toimii ja miten työnsuorittaja tai alusta voi käyttää oikeuksiaan prosessissa.

Työsuhdeolettama

Suomen Yrittäjät toteaa, että alustatyölailla ei ole tarkoitus muuttaa työsuhteen käsitettä eikä sitä, miten työsuhteen olemassaoloa arvioidaan. Tämä on oikea lähtökohta. Työsuhdeolettamaa koskeva sääntely pitää rakentaa olemassa olevan työsuhteen tunnusmerkistön varaan.

Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksen mukaista työsuhdeolettamaa rakenteeltaan sinänsä oikeana direktiivin 5 artiklan täytäntöönpanon kannalta. Työsuhdeolettamaa koskevaa alustatyölain 3 §:ää olisi kuitenkin täsmennettävä, jotta se vastaisi direktiivissä asetettuja edellytyksiä ja olisi yhteensopiva työsopimuslain 1 luvun 1 §:n kanssa.

Työsuhdeolettaman soveltuminen edellyttäisi esitysluonnoksen 3 §:n mukaan johtamista ja valvontaa osoittavien tosiseikkojen havaitsemista. Säännöstä on kattavasti pyritty avaamaan sen perusteluissa. Vaikka säännös vastaa pitkälti direktiivin tarkoitusta ja tavoitteita, olisi sitä tarpeen täsmentää siten, ettei työsuhdeolettama voisi syntyä yksittäisen johtoa ja valvontaa osoittavan tosiseikan perusteella, vaan kyse olisi johtoa ja valvontaa osoittavien tosiseikkojen arvioimisesta kokonaisuutena.

Kokonaisarviointi on tarpeen erityisesti siksi, että vaikka direktiivin tavoitteena on varmistaa alustatyötä tekevien henkilöiden oikean aseman määrittäminen, työsuhdeolettama ei saisi johtaa liian suoraviivaisesti osoittamaan työsuhteen olemassaoloa. Direktiivin tarkoituksena ei ole se, että kaikki alustatyö oletettaisiin työsuhteiseksi. On myös huomattava, että johtoa ja valvontaa osoittavat seikat eivät ole yksiselitteisiä. Myös yritysten välisissä suhteissa esiintyy usein eriasteista johtoa ja valvontaa, mikä voi toisinaan olla jopa työnantajan direktio-oikeutta pidemmälle menevää. Johtoa ja valvontaa ei siten voi arvioida kaavamaisesti, vaan sitä osoittavia tosiseikkoja on tarkasteltava tapauskohtaisesti, minkä vuoksi kokonaisarvio on tarpeen.

Erityisen tärkeää on huomata, ettei direktiivin tarkoituksena ole tehdä kaikesta alustatyöstä työsuhteista (ks. myös direktiivin resitaali 31). Suomen Yrittäjät huomauttaakin, että alustatyölaissa on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei työsuhdeolettaman soveltaminen ole niin laajaa ja/tai automaattista, että alustatyön tekeminen yrittäjänä hankaloituisi.

Välittäjät

Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksen sääntelyä välittäjistä tarpeellisena ja direktiivin kannalta riittävänä. Välittäjäsäännöksen ensisijainen tarkoitus on ehkäistä hyväksikäyttöä ja väärinkäytöksiä.

Alustatyötä tekevän tunnistaminen ja työnteon ehdoista varmistuminen

Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksen 5 §:ää tarpeellisena erityisesti työperäisen hyväksikäytön ja alustatyöhön liittyvän harmaan talouden torjunnan näkökulmasta. Suomen Yrittäjät kuitenkin huomauttaa, ettei säännös saisi kohtuuttomasti vaikeuttaa alustatyön tarjoamista tai tekemistä erityisesti yrittäjäsuhteissa.

Esitysluonnoksen 5 §:ää olisi tarpeen täsmentää. Säännöksen mukaan alustayrityksen on kohtuullisin toimenpitein varmistuttava siitä, että alustan kautta työtä tekevään ei sovelleta hyvän tavan vastaisia tai muutoin kohtuuttomia sopimusehtoja. Tältä osin esityksen perusteluissa on todettu, että kyse olisi erityissääntelystä suhteessa työsopimuslain 10 luvun 2 §:ään ja oikeustoimilain 36 §:ään. Suomen Yrittäjät ei pidä perusteltuna luoda uudenlaista kohtuuttomuuskäsitettä voimassa olevaan oikeusjärjestykseen vakiintuneesti sisältyvien kohtuuttomuuskäsitteiden lisäksi.

Sääntelyä olisi muutoinkin tarpeen täsmentää, jotta siitä kävisi selkeästi ilmi, millaisia velvollisuuksia eri toimijoilla konkreettisesti on. Esitysluonnoksen perusteella jää avoimeksi ja oikeudellisesti epävarmaksi, mitä ”kohtuullisilla toimenpiteillä” tarkoitetaan ja mikä on niiden vähimmäistaso. Sääntelyssä olisi tarpeen huomioida myös alustayritysten diversiteetti.

Algoritmijohtaminen

Suomen Yrittäjät toteaa, että esitysluonnoksen säännökset algoritmijohtamisesta ovat paikoin tulkinnanvaraisia ja ne sisältävät runsaasti yksityiskohtaisia velvoitteita, joiden noudattamisesta aiheutuu merkittävää hallinnollista ja taloudellista taakkaa. Algoritmijohtamista koskevat alustatyölain 6–18 §:t perustuvat sinänsä pitkälti direktiiviin, mutta jatkovalmistelussa olisi tarpeen arvioida mahdollisuutta selkeyttää säännöksiä. Erityisen tärkeää olisi huomioida alustayritysten diversiteetti ja toisaalta alustayrityksen määritelmä, sillä etenkin algoritmijohtamista koskevat velvoitteet voivat olla erittäin raskaita sellaiselle yritykselle, jonka pääasiallinen toiminta ei sinänsä kuulu alustatyölain soveltamisalaan, mutta joka voi uudenlaisen teknologian hyödyntämisen vuoksi osittain tulla lain soveltamisen piiriin.

Alustatyölain 19 §:ssä säädettäisiin esitysluonnoksen mukaan yrittäjäasemassa alustatyötä tekevien henkilöiden edustajien oikeuksista. Säännöksen mukaan alustatyötä yrittäjäasemassa tekevillä henkilöillä on oikeus valita edustaja käsittelemään henkilötietojen suojaa koskevia kysymyksiä alustayrityksen tai välittäjän kanssa.

Suomen Yrittäjät pitää edustajasääntelyä ongelmallisena, koska sillä luotaisiin uudenlainen – vaikkakin soveltamisalaltaan rajoitettu – kollektiivisen edustuksen malli yrittäjäasemassa oleville alustatyötä tekeville henkilöille. Suomen Yrittäjät toteaa, että kun alustatyössä työtä tehdään yrittäjänä, oikeusaseman pitää olla vastaava kuin muilla yrittäjillä, eikä yrittäjiä pidä kohdella eri tavalla sen mukaan, mitä teknologiaa yrittäjätyön tekemisessä hyödynnetään. Suomen Yrittäjät katsoo, että alustatyölain 19 §:n mukainen edustajasääntely loisi työsuhteiden kaltaisen edustusjärjestelmän yrittäjien ja yritysten välisiin suhteisiin. Vaikka säännös rajoittaisi edustajan toimivaltuudet koskemaan vain henkilötietojen suojaa koskevia kysymyksiä, kyse olisi merkittävästä muutoksesta suomalaiseen oikeusjärjestykseen, jossa yrittäjäasemassa olevilla henkilöillä ei ole kollektiivista edustusjärjestelmää.

On huomattava, ettei direktiivi edellytä säätämään edustusjärjestelmästä, ellei sellaista ole kansallisesti olemassa. Direktiivin 2(1) artiklan g kohdan englanninkielisessä versiossa todetaan nimenomaisesti, että yrittäjäasemassa olevien henkilöiden kohdalla edustajia on vain, jos heidän asemansa perustuu kansalliseen lainsäädäntöön tai käytäntöön (‘representatives of persons performing platform work’ means workers’ representatives and, insofar as provided for in national law and practice).

Suomen Yrittäjät toteaa, ettei Suomessa oikeusjärjestykseen sisälly lakisääteistä edustusjärjestelmää yrittäjille, jossa edustajan asemasta, kelpoisuudesta ja toimivaltuuksista olisi säädetty. Vaikka Suomen Yrittäjät pitää tarpeellisena, että yrittäjillä on mahdollista tulla edustetuksi, ei lakisääteisen kollektiivisen edustusjärjestelmän luominen ole tarkoituksenmukaista. Yrittäjäasemassa olevien henkilöiden edustaminen on alustatyötä laajempi kysymys, jossa lähtökohtana on oltava yrittäjän vapaus päättää toiminnastaan ja sopimussuhteistaan.

Suomen Yrittäjät toteaa lisäksi, että yrittäjäasemassa olevien henkilöiden edustus suhteessa alustaan on järjestettävissä valtuutusta koskevien oppien mukaan, kuten muissakin tilanteissa, joissa työtä tehdään yrittäjänä. Yrittäjänä alustatyötä tekevällä henkilöllä on mahdollisuus valtuuttaa toinen toimimaan puolestaan, ja tätä on pidettävä riittävänä myös direktiivin tarkoituksen kannalta. Valtuutus voidaan antaa valtuutetulle myös useamman yrittäjäasemassa olevan henkilön toimesta yhteisesti.

Edellä kuvattuun perustuen katsomme, että esitysluonnoksen 19 § tulisi poistaa esityksestä. Jos kuitenkin esitysluonnoksen 19 § aiotaan säilyttää, sitä on vähintään täsmennettävä edustajan valintamenettelyn, toimikauden ja kelpoisuuden osalta. Lisäksi olisi säädettävä siitä, miten määräytyy se yrittäjäryhmä, joita edustaja voi edustaa. Tässä yhteydessä on välttämätöntä turvata yrittäjäasemassa olevien henkilöiden oikeus edustaa itseään ja jättäytyä edustajan toiminnan ulkopuolelle. Kollektiivinen edustus yrittäjäasemassa oleville henkilöille ei voi tarkoittaa sitä, että yksittäisen yrittäjän tietoja tai asioita käsiteltäisiin alustayrityksen kanssa sellaisen edustajan toimesta, jolle yrittäjä ei ole antanut valtuutta toimia hänen edustajanaan.

Läpinäkyvyys, oikeussuojakeinot ja valvonta

Oikeussuojakeinojen osalta Suomen Yrittäjät toteaa, että esitysluonnos ylittää monin paikoin direktiivin edellytykset. Suomen Yrittäjät viittaa myös yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa jättämässään eriävässä mielipiteessä todettuun.

Erityisesti alustatyölain 29 §:n mukainen seuraamusmaksu on ongelmallinen. Kyseisen säännöksen mukainen seuraamusmaksu liittyisi lain 10 §:n mukaisten automaattisten seuranta- ja päätöksentekojärjestelmien toiminnan tarkkailu- ja arviointivelvoitteen laiminlyönteihin. Suomen Yrittäjät huomauttaa, että 10 §:n mukaiset velvoitteet ovat sisällöllisesti erittäin epämääräisiä. Säännöksestä ei ilmene täsmällisesti, miten yrityksen on toimittava, jotta velvoitteet tulevat täysimääräisesti noudatetuksi. Esitysluonnoksen perusteella jää siten epäselväksi, milloin seuraamusmaksu voitaisiin konkreettisesti määrätä.

Seuraamusmaksu ei ylipäänsä sovellu tilanteisiin, jotka eivät ole yksiselitteisiä ja joissa voi olla tulkinnanvaraista, onko lakiin perustuvaa velvoitetta noudatettu. Kun kyse on sanktioluonteisesta säännöksestä, sääntelyn on täytettävä vastaavat täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden edellytykset kuin mitä rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää. Esitysluonnoksen mukainen seuraamusmaksu olisi myös määrältään varsin suuri suhteutettuna siihen velvollisuuteen, jonka laiminlyönnistä se voitaisiin määrätä.

Suomen Yrittäjät pitää myös alustatyölain 30 §:ssä esitettyä hyvitysseuraamusta direktiivin vähimmäisvaatimukset ylittävänä. Direktiivi ei velvoita säätämään hyvityksestä vastatoimen kiellon rikkomistilanteisiin, vaan direktiivin kannalta riittävää on säätää vahingonkorvausvelvollisuudesta. Tältä osin on huomattava, että lähetettyjä työntekijöitä koskevassa sääntelyssä, jonka taustalla on EU-direktiivi ja vastaavan tyyppinen velvoite säätää seuraamuksista, on säädetty vastatoimien kiellon rikkomisen seuraamukseksi vahingonkorvaus.

Hyvitystä koskevaa säännöstä olisi vähintään muutettava siten, että se vastaisi rakenteeltaan ja myös hyvityksen enimmäismäärän osalta muita oikeusjärjestykseen sisältyviä hyvityssäännöksiä. Säännöksessä olisi siten mahdollistettava hyvityksen kohtuullistaminen tai määräämättä jättäminen, jos hyvitys muodostuisi kohtuuttomaksi ottaen erityisesti huomioon kieltoa rikkoneen pyrkimykset estää tai poistaa menettelyn vaikutukset ja kiellon rikkojan taloudellinen asema. Lisäksi hyvitystä määrättäessä olisi oltava mahdollista otettava huomioon mahdollinen samasta teosta alustatyölain tai muun lain nojalla henkilöön kohdistuvan loukkauksen vuoksi tuomittu tai maksettavaksi määrätty korvaus tai hyvitys.

Esitysluonnos muilta osin / muut huomiot

Ei huomioita.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät