Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi työssä käytettäväksi tarkoitettujen teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö
VN/31005/2023

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjien lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi työssä käytettäväksi tarkoitettujen teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Suomen Yrittäjien huomiot

Pidämme perusteltuna, että lainsäädäntöä uudistetaan ja selkeytetään EU:n koneasetuksen voimaantulon yhteydessä.

Pidämme kuitenkin tärkeänä, että kansallinen lisäsääntely rajataan lähtökohtaisesti siihen, mitä EU:n koneasetus välttämättä edellyttää. EU:n koneasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, ja kansallinen liikkumavara koskee seuraamusten lajia sekä kielivaatimuksia. Esitysluonnos menee useissa kohdin tätä pidemmälle, mikä rasittaa erityisesti pk-yrityksiä. Jokaisen kansallisen lisäelementin tarpeellisuus on arvioitava erikseen ennen esityksen viimeistelyä, eikä sääntelyä tule laajentaa ilman selkeää kansallista hyötyä.

Korostamme, että vastuukysymysten selkeyteen on esityksessä kiinnitettävä erityistä huomiota. Esitysluonnoksessa jää epäselväksi, missä tilanteissa eri talouden toimijoihin voidaan kohdistaa seuraamuksia tilanteessa, jossa teknisessä laitteessa ilmenee turvallisuuspuute. Jakelijan, joka on asianmukaisesti varmistunut CE-merkinnän olemassaolosta ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta sekä muutoin noudattanut huolellisuusvelvoitettaan, ei tule joutua hallinnollisen seuraamusmaksun tai rikosoikeudellisten seuraamusten kohteeksi tilanteessa, jossa ongelma on laitteen valmistuksessa ja valmistajan vastuulla. Vastuuketju tulee kirjata esitykseen selkeästi ja yksiselitteisesti, jotta oikeusvarmuus toteutuu jakeluketjun eri portaissa.

Pk-yritysten näkökulmasta on keskeistä, että esityksessä ratkaistaan selkeästi, mihin vastuu pysähtyy toimitusketjuissa. Työnantaja tai tämän edustaja, joka on hankkinut laitteen asianmukaisesti ja luottanut CE-merkintään sekä valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutukseen, ei voi joutua työturvallisuuslain mukaiseen vastuuseen tilanteessa, jossa laitteen vaatimustenmukaisuus johtuu valmistajan laiminlyönneistä.

Suhtaudumme kriittisesti ehdotettuun hallinnollisten seuraamusmaksujen tasoon. Oikeushenkilölle ehdotettu enimmäismäärä on yksi prosentti liikevaihdosta, kuitenkin enintään 50 000 euroa. Seuraamusmaksun piirissä ovat pääosin muodolliset laiminlyönnit, kuten merkintä- tai asiakirjavaatimusten rikkominen, eivät välittömät turvallisuusuhat. Seuraamusmaksun taso on mitoitettava suhteessa rikkomusten tosiasialliseen vakavuuteen ja siihen on liitettävä asianmukainen perustelu.

Pidämme välttämättömänä, että hallinnollisen seuraamusmaksun tarpeellisuus arvioidaan muutoinkin huolellisesti ennen käyttöönottoa. Pienille yrityksille tällainen instrumentti merkitsee uutta taloudellista riskiä ja viranomaisella on jo käytettävissään laaja valikoima keinoja, joilla voidaan vaikuttaa toiminnan lainmukaisuuteen ilman rangaistusluonteista maksua. Valvonnan ensisijaisena tavoitteena tulee olla vaatimustenmukaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen, ei sanktiointi. Uuden seuraamusmaksun käyttöönotto ei saa kasvattaa yrityksiin kohdistuvaa kokonaisrasitusta. Hallinnollisella seuraamusmaksulla olisi välittömiä vaikutuksia yritysten talouteen ja maineeseen. Tämän vuoksi sääntelystä olisi käytävä selvästi ilmi maksuvelvollisuuden perusteet, suuruuden määräytyminen ja kohtuullistamisedellytykset. Yksittäisen toimijan vastuu tulee kytkeä kyseisen toimijan omaan laiminlyöntiin, ei ketjuvastuuseen muiden toimitusketjun osapuolten virheistä.

Kannatamme markkinavalvonnan keskittämistä Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastolle. Nykyinen kaksiportainen järjestelmä, jossa valvontaa suorittavat sekä Lupa- ja valvontavirasto että sosiaali- ja terveysministeriö, on omiaan aiheuttamaan päällekkäistä työtä, tulkintaeroja ja epäselvyyttä yritysten suuntaan. Yhden viranomaisen malli nopeuttaa tapausten käsittelyä ja selkeyttää prosessia.

Toteamme lisäksi, että kansainvälinen vertailu on esityksessä jäänyt huomattavan vajaaksi. Kahden maan tarkastelu ei riitä, jotta voitaisiin arvioida, miten Suomeen ehdotettu sääntelymalli sijoittuu laajempaan eurooppalaiseen kontekstiin. Vertailua on laajennettava ennen esityksen lopullista viimeistelyä. Myös esitysluonnoksen vaikutusarviointi jää pk-yritysten kannalta puutteelliseksi. Yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa on arvioitu liian yleisellä tasolla. Yrityksiin kohdistuva hallinnolliset taakka ja kustannukset tulee esityksen jatkovalmistelussa arvioida perusteellisemmin.

Lopuksi korostamme, että esityksen voimaantuloaikataulu (20.1.2027) on tiukka. On välttämätöntä, että yrityksille, erityisesti niille, joihin kohdistuu kokonaan uusia velvoitteita, taataan riittävä siirtymäaika sekä selkeät viranomaisohjeet. Ohjeistukseen ja tiedotukseen on panostettava, jotta sääntelyn vaatimukset tulevat ymmärretyksi ja noudatetuiksi myös käytännössä.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät