Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi

Valtiovarainministeriö
VN/35084/2025-VM-157

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi matkailijaverolaki. Lailla annettaisiin kunnille mahdollisuus ottaa käyttöön kunnan alueella tapahtuvaan vastikkeelliseen majoittumiseen kohdistuva vero eli matkailijavero.

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Yrittäjät ei kannata matkailijaveroa eikä sitä koskevan esityksen antamista eduskunnalle.
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa kunnille matkailijaveron käyttöönotto, jotta kunnat voisivat sen kautta kerätä matkailusta yleiskatteellisia verotuloja. Esityksen nykytilaa koskevassa arviossa matkailutoimintaa ei kuitenkaan pidetä sellaisena taloudellisena toimintana, että siitä aiheutuvia kustannuksia tulisi kompensoida kunnille erillisellä, yhteen toimialaan kohdennetulla verolla [1]. Kun edes esityksen perusteluista ei käy ilmi muutakaan sellaista erityistä syytä, jonka vuoksi matkailu- ja majoitustoimintaan olisi perusteltua kohdistaa uusi erillinen vero yleiskatteellisten verotulojen lisäämiseksi, voidaan aiheellisesti kyseenalaistaa, onko tähän tarkoitukseen tarkoitetun uuden veron säätämistä koskevan esityksen antaminen ylipäätään tarkoituksenmukaista.

Talouskasvua ja työllisyyden lisäystä tavoiteltaessa uuden, hintoja korottavan ja kysyntää lähtökohtaisesti heikentävän veron säätämistä voidaan lähtökohtaisesti pitää epätarkoituksenmukaisena. Lisäksi matkailijavero lisäisi matkailun kustannuksia ja voisi heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisessä kilpailussa erityisesti verrattuna kohteisiin, joissa matkailuun kohdistuva verorasitus on kevyempi.

Yksi keskeinen huolenaihe liittyy yritysten hallinnolliseen taakkaan, jota pitäisi keventää, eikä lisätä. Vähäinenkin hallinnollisen taakan ja kustannusten kasvu on ongelmallista erityisesti mikro- ja pk-yrityksille, joiden resurssit ovat rajalliset ja jotka toimivat jo valmiiksi kireässä sääntely- ja kustannusympäristössä. Esityksessä veron fiskaaliseksi vaikutukseksi koko maan tasolla on arvioitu todennäköisesti muutamasta miljoonasta enintään pariin kymmeneen miljoonaan, mitä voidaan pitää varsin vähäisenä suhteessa verosta aiheutuvaan yritysten, Verohallinnon ja veron käyttöön ottavien kuntien hallinnollisen taakan ja kustannusten lisäykseen.

Esityksessä ehdotetaan, että kunnille annettaisiin mahdollisuus ottaa käyttöön kunnan alueella tapahtuvaan vastikkeelliseen majoittumiseen kohdistuva vero. Matkailijaveron käyttöönotto olisi siis kunnille vapaaehtoista, ja sen soveltaminen perustuisi jokaisen kunnan omaan päätökseen. Veroa sovellettaisiin vain veron käyttöön ottamisesta päättäneissä kunnissa kyseisten kuntien alueella tapahtuviin majoituksiin. Voidaan pitää uskottavana, että matkailijavero olisi käytössä yksittäisissä kunnissa, mutta ei koko maan kattavasti. Koska matkailijavero olisi pistemäisesti yhteen toimialaan kohdistuva vero, joka olisi alueellisesti hajanaisesti ja eri tavoin käytössä, vaikuttaisi vero yritysten väliseen kilpailuasetelmaan, eikä kilpailuneutraliteetin toteutumisen näkökulmasta matkailijaveron käyttöönottoa voida pitää perusteltuna.

Esityksessä ehdotetaan, että matkailijaveron soveltamisala kattaisi kaiken tilapäisen ja vastikkeellisen majoittamisen riippumatta majoitusmuodosta tai toiminnan laajuudesta. Esityksen mukaan veron piirissä olisivat elinkeinotoimintana tai sen osana harjoitettava majoitustoiminta ja yksityisten henkilöiden tai muiden toimijoiden harjoittama satunnainen majoitustoiminta. Verovelvollinen olisi majoittaja eli se taho, joka luovuttaa majoitusyksikön käyttöoikeuden majoittujalle. Veroon sovellettaisiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyä. Matkailijaveroon ei ehdoteta säädettäväksi rekisteröitymisvelvollisuutta, mikä on sinänsä hallinnollisen taakan minimoimisen näkökulmasta perusteltua, mutta se voi toisaalta lisätä valvonnan haastavuutta. Esityksessä ehdotettava veron piiri on laaja eikä verovelvolliset ole määriteltävissä selkeänä kohderyhmänä. Näistä syistä osa verovelvollisista voi jäädä veron ilmoittamis- ja maksamisvelvollisuuden ulkopuolelle ja pystyvät siten tarjoamaan halvempaa majoitusta. Tällaisessa tilanteessa kilpailuasetelma vääristyy, ja siitä aiheutuvat haitat kohdistuvat velvoitteensa asianmukaisesti hoitaville majoituspalveluita tarjoaville yrityksille.

Esityksessä veron oletetaan pitkälti siirtyvän hintoihin. Pidämme kuitenkin uskottavana, että osa ehdotetusta matkailijaverosta jäisi majoituspalveluita tarjoavien yritysten kannettavaksi, jolloin vero lisää yritysten kustannuksia ja heikentää niiden kannattavuutta. On uskottavaa, että erityisesti tilanteissa, joissa matkailijaveron käyttöönottaneen kunnan naapurikunnat eivät ole ottaneet veroa käyttöön, verosta aiheutuvia kysynnänmuutoksia ja hintaeroa kompensoidakseen majoituspalveluiden tarjoajat reagoivat kantamalla suuremman osan matkailijaveron verotaakasta. Ilmiön voidaan odottaa korostuvan erityisesti kuntien raja-alueilla.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

[1] Hallituksen esitysluonnos, s. 11: ”On siten vaikea perustella, miksi matkailutoiminta olisi sellaista taloudellista toimintaa, että siitä aiheutuvia kustannuksia tulisi kompensoida kunnille erillisellä, yhteen toimialaan kohdennetulla verolla.”