Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle verotililaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta

Valtiovarainministeriö
Vero-osasto

Verotilijärjestelmän käyttöönotto

Luonnoksessa esitetään säädettäväksi uusia verojen maksamista, ilmoittamista ja palauttamista koskeva verotililaki. Ensimmäisessä vaiheessa menettelyn piiriin siirtyisivät oma-aloitteiset verot. Verotililain nojalla Verohallinto ylläpitäisi verotilijärjestelmää, joka koostuisi verovelvolliskohtaisista verotileistä, joille koottaisiin verojen ilmoitus- ja maksutiedot sekä muut verotuksen toimittamiseen ja verojen perintään tarvittavat tiedot. Verot ilmoitettaisiin verohallinnolle kausiveroilmoituksella. Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä verolajikohtaiset ilmoittamisajat yhtenäistyisivät ja kaikkien ilmoitusten tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään yleisenä eräpäivänä eli kuukauden 12 päivänä. Ilmoituksen myöhästymisen perusteella määrättäisiin viivästyneenä ilmoitetulle määrällä 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan laskettava myöhästymismaksu viivekoron (11,5 prosenttia vuonna 2008) lisäksi. Myöhästymismaksun määrä voisi olla kuitenkin enintään 15 000,00 euroa ja vähintään 5 euroa. Verotilillä käsiteltäisiin verojen lisäksi myös verovelvollista koskevat verojen palautukset, hyvityskorot ja muut verovelvollisen hyväksi luettavat erät. Verotilillä käsiteltäisiin myös laiminlyönneistä aiheutuvat seuraamukset. Palautettava arvonlisävero tulisi myös käsiteltäväksi verotilillä ja palautus tulisi verovelvollisen verotilillä käsiteltäväksi kunkin verokauden yhteydessä. Palautuksen saaminen ei enää edellyttäisi erillisen hakemuksen tekemistä, vaan sitä koskevat tiedot ilmoitettaisiin kausiveroilmoituksella. Maksamatta oleville veroille perittäisiin viivästyskorko ja verotilillä olevalle määrälle hyvityskorko. Pienyritykset voisivat halutessaan ilmoittaa ja maksaa verotilijärjestelmään kuuluvat verot kalenterivuosittain tai neljännesvuosittain.

Lausunto

Yleistä

Verotilijärjestelmän käyttöönoton voidaan odottaa helpottavan verovelvollisten verojen maksuun ja ilmoituksiin liittyviä hallinnollisia velvoitteita. Verotilin välityksin verovelvollinen pystyy myös joustavasti hallinnoimaan ja seuraamaan paitsi verojen maksua, myös arvonlisäveron palautuksiin liittyvää rahaliikennettään. Järjestelmä on kokonaisuudessaan erittäin kannatettava ja valmistelussa tulisikin edetä siten, että verotili voitaisiin ottaa käyttöön nyt ilmoitetulla tavalla vuonna 2010. Verohallinnon ja verotuksen automatisoituminen on haasteellista verovelvollisten oikeusturvan kannalta. Verohallinnon järjestelmiin ja jatkossa siis myös verotilille tulisi kirjautua keskeisiä tietoja mahdollisimman oikean sisältöisenä. Veronsaajan intressissä tulisi tästä syystä olla myös se, että järjestelmä rohkaisisi verovelvollisia oma-aloitteisesti oikaisemaan annettuja tietoja, kun virheen havaitsevat. Tämä tavoite ei toteudu, jos oma-aloitteisista oikaisuistakin seuraa taloudellinen sanktio. Verotilijärjestelmään liittyy haasteita, joista tarkemmin jäljempänä.

Yhden yhteisen eräpäivän säätäminen

Verotilijärjestelmässä on tarkoitus siirtyä yhteen määräpäivään kaikkien niiden verojen ja maksujen osalta, jotka verotilin kautta tultaisiin raportoimaan ja käsittelemään. Määräpäiväksi esitetään kuukauden 12. päivää. Keskustelu- ja tiedotustilaisuudessa (20.5.2008) saadun tiedon mukaan päivä on määritelty sen aikataulun pohjalta, jonka mukaan verohallinnon on tilitettävä kerättyjä veroja edelleen esimerkiksi kunnille.

Yritysten kannalta kyse on arvonlisäverojen tilitysten aikaistumisesta ja toisaalta toimitetun ennakonpidätyksen myöhentymisestä. Verohallinto vastaanottaa arvonlisäverotilityksiä noin 300.000 arvonlisäverovelvolliselta. Vastaavasti tahoja, joille kerättyjä veroja tilitetään edelleen, lienee enintään 500. Näissä oloissa tilityspäivän asettaminen juuri kuukauden 12. päiväksi ei vaikuta perustellulta. Verovelvollisten kannalta olisi myönteistä, jos tilityspäivä voitaisiin myöhentää esimerkiksi kuukauden 15. päivään. Tällöin kausi-ilmoituksen pohjana olevien tietojen keräämiselle ja tilitysten suorittamiselle olisi enemmän joustoa. Riittävä aika tukisi myös sitä, että ilmoituksiin saataisiin mahdollisimman oikeat tiedot – tämä on nähtävä myönteisenä ennen muuta nähtävä veronsaajien kannalta. Kausi-ilmoitusten laatimiselle erityisen haasteen asettaa myös verotilin käyttöönoton yhteydessä tehtävä aikataulujen kiristäminen ilmoitusten lähettämiseen liittyen (ks. jäljempänä).

Kausi-ilmoitusten toimittaminen

Nykyisin verovelvollisen tulee lähettää valvontailmoitukset viimeistään kunkin kuukauden 15. päivä. Luonnoksen mukaan on tarkoitus, että sähköisessä muodossa annettavat kausiveroilmoitukset tulisi toimittaa verohallinnolle siten, että ne ovat perillä 12. päivä. Paperi-ilmoitusten on oltava perillä verohallinnossa jo 7. päivä. Yritysten taloushallinnolle tämä aiheuttaa aikataulupaineita. Erityisen haastavaa tämä on tilitoimistoille, joita käyttävät nimenomaan pienet yritykset. Verohallinnon intressissä on, että erityisesti pienten, hallinnollisilta resursseiltaan rajallisten yritysten yhteydenpito verohallintoon tapahtuu asiantuntijan palveluja käyttäen. Tilitoimistojen yksittäisillä kirjanpitäjillä on hoidettavanaan lukuisa määrä tällaisia yrityksiä, jolloin pienikin aikataulujen kiristys ei voi olla vaikuttamatta työn laatuun. Tällaiset todelliset syyt tulee ottaa huomioon uutta järjestelmää kehitettäessä.

Harvennettu ilmoittaminen ja maksaminen

Mahdollisuus antaa kausiveroilmoitus harvennetussa aikataulussa on perusteltu. Verovelvollinen voi tällöin oman tilanteensa ja toimintatapojensa mukaan valita joko tehdä ilmoitukset ja suorittaa maksut ja tilitykset kuukausikohtaisesti tai asetettujen rajojen niin salliessa harvemmin tai jopa kerran vuodessa. Luonnoksessa esitetään, että harvennettu ilmoittaminen olisi mahdollista toteuttaa kerran vuodessa (liikevaihto enintään 25.000 euroa) tai neljä kertaa vuodessa (liikevaihto enintään 50.000 euroa). Neljännesvuosittain tapahtuva ilmoittaminen aiheuttaa käytännössä erittäin vaikean ongelman yrityksille. Toiselta vuosineljännekseltä annettavaa ilmoitusta varten tiedot tulee kerätä heinäkuun aikana. Tämä johtaa siis suomalaisten suosituimman kesälomakuukauden vaihtumiseen toimistossa työskentelyyn ja erittäin vaikeisiin työnjakokysymyksiin erityisesti tilitoimistoissa. Tällainen yksinomaan käytännön työaikajärjestelyihin liittyvä ongelma voidaan ratkaista siten, että ilmoitusjakso on neljä kuukautta ja ilmoituksia annettaisiin siten kolme vuodessa. Kirjanpitolaki sallii neljän kuukauden jaksoissa tehtävät kirjaukset. Aikataulu ei käytännössä heikentäisi verohallinnon valvontatehtävää.

Myöhästymismaksu

Myöhässä ilmoitetulle verolle määrätään 20 prosentin suuruinen myöhästymismaksu. Tämän lisäksi viivästyksen keston mukaan tulee suoritettavaksi viivästyskorko. Myöhästymismaksu korvaa verotilijärjestelmässä veronkorotuksen. Myöhästymismaksun etuna veronkorotukseen verrattuna voidaan pitää sitä, että myöhästymismaksu on kaavamainen, läpinäkyvä eikä sisällä harkintaa. Verovelvollinen voi ennakoida laiminlyönnistä ja viivästyksestä aiheutuvan maksun suuruuden. On perusteltua, että maksulla on hyvin pieni minimi ja kohtuullinen maksimi. Ongelmana tässä kaavamaisuudessa on kuitenkin se, ettei se ota huomioon sitä perustetta, joka ilmoituksen, maksun tai näiden muutoksen aiheuttaa. Myöhästymismaksu on samansuuruinen tilanteessa, jossa verovelvollinen toimii oma-aloitteisesti ja tilanteessa, jossa jälkikäteisesti verotarkastuksen yhteydessä todetaan tilitys tai raportointi virheelliseksi. Verotusprosessit perustuvat nykyisin laajasti yritysten verohallinnolle toimittamiin tietoihin. Näiden tietojen oikea sisältö on mitä suurimmassa määrin verohallinnon etu. Järjestelmän tulisi olla sellainen, että verovelvollista kannustettaisiin paitsi tietojen oikea-aikaiseen antamiseen, myös annettujen tietojen korjaamiseen, kun virhe on havaittu. Kaavamainen myöhästymismaksu yhdessä viivästysseuraamuksen kanssa johtaa niin merkittävään taloudelliseen seuraamukseen, että verovelvollinen voi mahdollisesti jättää oma-aloitteisen oikaisun tekemättä ja jättää oikaisun mahdollisessa verotarkastuksessa tehtäväksi. Esitämme, ettei myöhästymismaksua määrätä silloin, kun verovelvollinen oma-aloitteisesti oikaisee aiempaa verotilijärjestelmään kuuluvan tietoa. Oma-aloitteisen oikaisun yhteydessä määrättäisiin ainoastaan korko (11,5 prosenttia vuonna 2008) viivästyksen pituuden mukaan laskettuna. Korko ja myöhästymismaksu nostaisivat seuraamukset myös näissä tapauksissa yli 30 prosenttiin.

Tiedonkulku ja yhteydenpito

Kausiveroilmoituksen myöhästymisestä ei anneta erillistä päätöstä, vaan päätös merkitään verotiliotteelle. Verovelvollisen tulee siis seurata verotiliotteen tapahtumia ja tietoja, jotta pystyy varautumaan riittävällä maksulla seuraavassa kuussa. Tiliotteeseen perustuvassa järjestelmässä tulee varmistaa, ettei perintään siirretä pieniä tilinsaldoja ilman, että verovelvolliselle selkeästi ilmoitetaan perinnän uhasta. Tilanne on ongelmallisin sellaisilla verotiliä käyttävillä verovelvollisilla, joilla on satunnaisesti pieniä suorituksia. Tällaisten vajeiden siirtyminen perintään aiheuttaa usein tarpeettomasti ja tahattomasti merkinnän luottotietoihin.

Verovelvollisen asiamiehet

Verotilijärjestelmässä tulee varmistaa, että erityisesti useiden verovelvollisten asioita hoitavat tahot voivat joustavasti hoitaa asiakkaidensa verotilejä. Erityisesti tämä koskee tilitoimistoja. On myös verohallinnon työkuorman kannalta keskeistä, ettei yksittäisiä valtuutuksia tai muuta hallinnollista taakkaa vaativaa prosessia edellytetä asiointia hoidettaessa. KATSO-järjestelmä tai sitä vastaava joustavasti toimiva menettely tulee varmistaa myös verotilin käyttöönoton yhteydessä.

Arvonlisäveron palautukset

Verotilin yksi suuri etu on erillisen hakemuskäsittelyn poistuminen arvonlisäverojen palauttamisen yhteydessä. Verohallinto kuitenkin varmistaa palautettavan määrän esimerkiksi pyytämällä lisätietoja. Jos palautettavan arvonlisäveron määrä poikkeaa siitä määrästä, jonka verovelvollinen on kausiveroilmoitukselleen merkinnyt, ei tällaisessa tilanteessa tule periä myöhästymismaksua, ellei kyse ole tarkoituksellisesti virheellisestä ilmoituksesta.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja
Leena Romppainen
varatuomari, veroasiantuntija