Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi hyödyllisyysmallilain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
Lausuntopyyntö VN/35662/2025

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla muutettaisiin hyödyllisyysmallioikeudesta annettua lakia. Hyödyllisyysmalli (ns. pikkupatentti) on kansallinen aineettoman oikeuden suojamuoto, jolla voidaan suojata keksintöjä nopeammin ja patentointia yksinkertaisemmalla menettelyllä. Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnosta tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna. Hyödyllisyysmalli on erityisesti pk-yritysten ja itsenäisten keksijöiden kannalta tärkeä suojamuoto. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että aineettomien oikeuksien suojajärjestelmä on kattava ja ajantasainen. Vaikka hyödyllisyysmalli on suunnattu etenkin pienten yritysten suojamuodoksi, sitä käytetään kaikenkokoisissa yrityksissä. Suomalaisten yritysten kannalta on tärkeää, että niiden käytettävissä on erilaisia keinoja aineettoman omaisuuden suojaamiseen. Hyödyllisyysmalli on käyttökelpoinen myös täydentämään muita aineettoman omaisuuden suojamuotoja.

Esitysluonnoksen mukaan hyödyllisyysmallilla suojattavalta keksinnöltä edellytettäisiin jatkossa samaa keksinnöllisyyden tasoa kuin patentilla suojattavalta keksinnöltä. Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettavaa yksinoikeutta rajattaisiin lisäksi siten, että se ei enää sisältäisi tuotteen ammattimaista valmistamista Suomessa, jos tuote saatetaan vaihdantaan ainoastaan Suomen ulkopuolisilla markkinoilla.

Suomen Yrittäjät pitää esityksen tavoitteita myönteisinä ja kannattaa esitettäviä muutoksia pääosin. Hyödyllisyysmallilaki on tarpeen päivittää teknisesti vastaamaan kokonaan uudistettua patenttilakia, jotta keksintöjen suojaamista koskeva sääntely on yhteensopivaa ja ajantasaista.

Suomen Yrittäjät toteaa, että lähtökohtaisesti hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyden taso, joka on matalampi kuin mitä patentoitavalta keksinnöltä vaaditaan, olisi syytä säilyttää. Toisaalta hyödyllisyysmallin ja patentin keksinnöllisyysvaatimuksen yhdenmukaistamista voidaan pitää perusteltuna. Vaikka hyödyllisyysmallilain alkuperäisenä tarkoituksena onkin ollut suojata myös sellaisia keksintöjä, joissa parannus tunnettuun tekniikkaan on patenttia vähäisempi, oikeuskäytännössä hyödyllisyysmallin ja patentin keksinnöllisyysvaatimukset eivät juuri eroa toisistaan.

Kuten esitysluonnoksessa on todettu, keksinnöllisyysvaatimuksen yhdenmukaistaminen ei todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi hyödyllisyysmallin hakemusmääriin tai suojan saaminen edellytyksiin käytännössä. Keksinnöllisyysvaatimuksen yhdenmukaistaminen on omiaan parantamaan oikeusvarmuutta, erityisesti tilanteissa, joissa hyödyllisyysmallia vaadittaisiin julistettavan mitättömäksi. Ottaen huomioon hyödyllisyysmallilain ja patenttilain nykyisen soveltamiskäytännön, Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna, että molemmissa sovellettaisiin samaa tasoa keksinnöllisyyden arvioinnissa.

Esitysluonnoksessa esitetään lisäksi, että hyödyllisyysmallioikeuden tuottama yksinoikeus ei käsittäisi sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suojatun tuotteen valmistamista Suomessa, joka saatetaan vaihdantaan Suomen ulkopuolisilla markkinoilla. Muutosta perustellaan tarpeella varmistaa suomalaisten vientiä harjoittavien yritysten toimintaedellytykset tilanteessa, jossa ulkomainen yritys voisi hakea Suomessa hyödyllisyysmallia ja siten estää suomalaista yritystä käyttämästä keksintöä, vaikka ulkomaalaisella yrityksellä ei olisi toimintaa Suomessa.

Koska hyödyllisyysmalli kansallinen suojamuoto ja myönnetty hyödyllisyysmalli on voimassa vain Suomessa, on mahdollista, että hyödyllisyysmallia käytettäisiin sikaaninomaisesti ilman tarkoitusta hyödyntää hyödyllisyysmallia suomalaisilla markkinoilla. Suomen Yrittäjät pitää esitettävää muutosta perusteltuna. Hyödyllisyysmallia tarvitaan juuri kotimarkkinoilla toimivien suomalaisten yritysten suojaksi.

Esitysluonnoksen mukaan ehdotettu poikkeus koskisi ainoastaan Suomen ulkopuolelle vietävien tuotteiden valmistamista Suomessa. Suomen Yrittäjät toteaa, että esitystä olisi syytä täsmentää siltä osin, mitä ”tuotteiden valmistaminen” pitää sisällään. Ehdotetun poikkeuksen soveltamisalan on oltava riittävän kattava, jotta myös valmistamisprosessissa relevantit vaiheet ja niissä käytettävät tuotteiden osat ovat poikkeuksen piirissä. Toisaalta poikkeuksen liian lavea tulkinta voisi haitata myös puhtaasti kotimarkkinoilla toimivien yritysten asemaa. Säännöksen käytännön soveltamisessa voi aiheutua näyttöongelmia siitä, milloin tuotteen voidaan katsoa olevan tarkoitettu vietäväksi yksinomaan Suomen ulkopuolelle.

Säännöksen perusteluja olisi siten tarpeen täsmentää, jotta ”tuotteen valmistamisen” käsitettä ei tulkittaisi ja sovellettaisi liian suppeasti. Kuitenkin on tarpeen varmistaa myös se, että ”tuotteen valmistaminen” ei tosiasiallisesti estäisi kotimarkkinoilla tapahtuvaa legitiimiä hyödyllisyysmallin hyödyntämistä.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät