Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kone- ja laiteinvestointien korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023

Valtiovarainministeriö

1. Taustaa

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kone- ja laiteinvestointien korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023. Lain mukaan uusien elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä sekä maatilatalouden tuloverolain 8 §:ssä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2020 alusta. Lakia sovellettaisiin verovuosilta 2020-2023 toimitettavissa verotuksissa.

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa.

2. Lausunto

2.1. Yleistä

Talouskasvu on hidastunut Suomessa, ja kehitys on ollut samansuuntainen myös Suomen keskeisillä markkina-alueilla. Suomen Yrittäjien teettämän tuoreen pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat jatkaneet laskuaan. Kaikkien muiden toimialojen paitsi teollisuuden investointien saldoluku on painunut negatiiviseksi. Kaupassa odotukset investointien lähiajan kehityksestä ovat heikoimmat. Pk-barometrin mukaan teollisuutta lukuun ottamatta kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

Huomioiden yleisen taloudellisen epävarmuuden, Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana, että hallitus on esittänyt erilaisia toimia yritysten investointien edistämiseksi. Suomen Yrittäjät kannattaa hallituksen esitysluonnosta poisto-oikeuden kasvattamiseksi, joka voi kannustaa investointien lisäämiseen toivotulla tavalla.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana sitä, että ehdotettu veronhuojennus ei olisi kohdistettu aiempien veronhuojennuslakien tapaan ainoastaan tuotannollisessa toiminnassa käytettävään käyttöomaisuuteen, vaan se koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Lisäksi korotetut poistot voisi tehdä enintään neljänä verovuonna aiempien veronhuojennuslakien kahden vuoden rajoituksen sijaan.

2.2. Huojennuksen soveltamisala

Luonnoksen sivulla kuusi esitettyjen lain soveltamisala

a koskevan 1 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan laajennettu poisto-oikeus koskisi koneita, kalustoa ja laitteita, jotka otetaan käyttöön kalenterivuosien 2020-2023 aikana. Luonnoksen 2 §:n perusteluissa todetaan huojennuksen koskevan verovuosia 2020-2023. Verovuosikohtainen soveltamisala johtaa eri verovelvollisten kohdalla erilaiseen soveltamisalaan riippuen verovelvollisen tilikauden ajankohdasta.

Näkemyksemme mukaan huojennusta tulee soveltaa siten, että myös verovelvolliset, joilla on murrettu tilikausi, pääsevät hyödyntämään huojennusta samoin edellytyksin kuin yritykset, joiden tilikausi on kalenterivuosi. Esimerkiksi, jos yrityksen tilikausi päättyy 31.1.2023, tulisi huojennusta voida soveltaa myös 1.2.2013 alkavalta tilikaudelta 2023 kalenterivuoden ajan.

2.3. Laitteen hankinta- ja käyttöönottoajankohta

Luonnoksen pääasiallista sisältöä kuvaavassa tekstissä todetaan, että enimmäismäärän korotus koskisi uusia vuosina 2020-2023 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Jäljempänä esityksessä todetaan, että huojennuksen edellytyksenä on, että kone tai laite on otettu käyttöön huojennuksen soveltamisalan aikana.

Näkemyksemme mukaan riittävää on, että kone tai laite on otettu käyttöön kalenterivuosina 2020-2023 ja hankinta on voitu tehdä vuoden 2019 puolella. Lisäksi esitämme harkittavaksi, että soveltamisala koskisi koneita tai laitteita, jotka on joko hankittu tai otettu käyttöön kalenterivuosina 2020-2023. Tällöin tulisi paremmin huomioiduksi myös verovelvolliset, joilla on murrettu tilikausi.

2.4. Korotettu poisto-oikeus myös käytettynä hankittuihin koneisiin tai laitteisiin

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan koneista ja laitteista tehtävän korotetun poiston edellytyksenä olisi, että kone tai laite on uusi. Rajaukselle ei ole esitetty esitysluonnoksessa erityisiä perusteita. Luonnoksessa todetaan, että käytettyjen laitteiden tai koneiden osuus investoinneista arvioidaan olevan noin 10%. Myös tämä arvio huomioiden rajaus vaikuttaa keinotekoiselta.

Pk-yritystoiminnassa tehdään taloudellisesti perusteltuja investointipäätöksiä myös jo toisella verovelvollisella käytössä olleen koneen tai laitteen hankinnasta. Näin ollen uutuusvaatimus aiheuttaa tarpeetonta rajanvetoa, ja toisaalta voi heikentää yritysten käyttöomaisuuden jälkimarkkinoita sekä kiertotalouden edistämistä.

Hankittaessa käytetty kone tai laite Suomessa verovelvolliselta toimijalta, luovutus vastaavasti tuloutuu myyjän verotuksessa. Lisäksi käytetyn laitteen hankinta voi edellyttää lisätyötä laitteen siirto- ja uudelleenasennuksen osalta. Myyntitulot ja lisätyö tyypillisesti tuottavat verotuloja.

Esityksen mukaan korotetut poistot koskisivat kaikkea elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 30 §:ssä tarkoitettua omaisuutta. Kyseisen säännöksen mukaan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoksi katsotaan myös ”irtaimen käyttöomaisuuden laajennus-, muutos-, uudistus- ja muut vastaavat perusparannusmenot sekä, verovelvollisen vaatiessa, suurehkot korjausmenot.” Käsityksemme mukaan on ristiriitaista, että käytetyn koneen hankintamenot eivät olisi huojennuksen piirissä, mutta kyseisen koneen edellä mainitut uudistusmenot kuuluisivat soveltamisalan piiriin.

Korotetut poistot vaikuttavat verotuloihin lykkäävästi. Kyseessä ei siten ole verotulojen pysyvä pieneneminen. Yritysten kannalta kysymys on korkosäästöstä, jonka syntyy korotettujen poistojen verotusta lykkäävästä vaikutuksesta.

Säännöksen tavoitteena on houkutella yrityksiä investoimaan. Käsityksemme mukaan poistamalla vaatimus siitä, että investoinnin tulee olla uusi, voitaisiin hallituksen esityksestä saadut hyödyt saada paremmin yhteiskunnan käyttöön.

Esitämme, että kaksinkertainen poisto-oikeus ulotettaisiin myös käytettynä hankittuihin koneisiin tai laitteisiin.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Sanna Linna-Aro
pääekonomisti veroasioiden päällikkö