Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi ulkomaalaislain ja ns. kausityölain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
VN/2321/2026

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia (ns. kausityölaki). Muutokset koskevat työntekoon perustuvan oleskeluluvan uutta lupaedellytystä sekä päätöstä, jolla Maahanmuuttovirasto voi päättää pidättäytyä oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella. Esitysluonnos on osa hallituksen työperäisen hyväksikäytön vastaista toimenpideohjelmaa. Lisäksi kausityölakiin ehdotetaan tehtävän teknisiä muutoksia Euroopan komission Suomeen kohdistaman rikkomusmenettelyn vuoksi.

Esityksen tavoitteena on parantaa Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia torjua työperäistä hyväksikäyttöä asettamalla työantajille enemmän seurauksia väärin toimimisesta.

Esitysluonnoksen mukaan työnteon perusteella myönnettäviin oleskelulupiin säädettäisiin uusi lupaedellytys ulkomaalaislain 71 ja 71 b §:iin. Jatkossa työnantajan tulisi antaessaan työsuhdetta koskevia tietoja myös vakuuttaa, ettei ole perinyt työntekijältä maksuja työsuhteen solmimisesta. Tällaisia maksuja olisivat esimerkiksi niin sanotut kynnysrahat tai muut maksut, jolla työnantaja pyrkii myymään työpaikkoja. Maksujen periminen tarkoittaisi työnantajavelvoitteiden rikkomista, mikä voisi johtaa ulkomaalaislain 187 §:ssä tarkoitettuun pidättäytymispäätökseen.

Pidättäytymispäätöksen määräämistä muutettaisiin siten, että työnantajan mahdollisuus korjata antamansa virheelliset tiedot korvattaisiin sillä, että työnantajalle olisi varattava mahdollisuus kertoa, onko hänen toiminnalleen hyväksyttävää syytä. Pidättäytymispäätöstä koskeva muutos säädettäisiin myös kausityölakiin. Pidättäytymispäätöksen käyttöalaa ulkomaalaislain mukaisissa tilanteissa laajennettaisiin siten, että virheellisten tietojen antamisen lisäksi myös ulkomaalaislain mukaisten velvollisuuksien laiminlyönti voisi johtaa pidättäytymispäätökseen. Lisäksi laajennettaisiin sitä rikosluetteloa, joiden perustella pidättäytymispäätös voidaan määrätä.

Suomen Yrittäjät pitää esitysluonnoksen tavoitetta työperäisen hyväksikäytön torjumisesta kannatettavana. Työperäinen hyväksikäyttö haittaa vakavasti työmarkkinoiden toimintaa ja on myös inhimillisesti väärin. Erityisesti pienet yritykset voivat kärsiä siitä, jos kilpailu markkinoilla vääristyy työperäisen hyväksikäytön myötä. Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen on lisäksi tärkeää paitsi yksittäisten työntekijöiden, myös sääntöperusteisen yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Suomen Yrittäjät pitää ulkomaalaislain 71 ja 71 b §:ään tehtäviä muutoksia kannatettavina. Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin tärkeänä, että kynnysrahan perimiseen olisi mahdollista puuttua myös silloin, kun kynnysrahaa tai vastaavia maksuja peritään muiden kuin välittömän työnantajan toimesta. Suomen Yrittäjät toteaa myös, että kynnysrahan tai muun vastaavan maksun perimiseen voi usein liittyä myös muita toimia, joilla työnantajavastuita pyritään kiertämään. Muutoksiin liittyvä työnantajan hallinnollinen taakka on maltillinen.

On tärkeää, että ulkomaalaislain lupaharkintaa koskevat säännökset toimivat kokonaisuutena niin, että jo lupavaiheessa on mahdollista pyrkiä ehkäisemään hyväksikäyttöä. Ulkomaalaislain 71 ja 71 b §:n muutosten varsinainen merkitys on kuitenkin siinä, että kynnysrahan tai muun vastaavan maksun periminen voisi johtaa 187 §:n mukaiseen pidättäytymispäätökseen.

Suomen Yrittäjät pitää myös pidättäytymispäätöstä koskevia muutoksia tarkoituksenmukaisina. Suomen Yrittäjät yhtyy esitysluonnoksessa esitettyihin arvioihin siitä, että pidättäytymispäätöksen riski voi johtaa kynnysrahailmiön vähentymiseen, ja tällä voi olla yritysten välisen kilpailun ja työmarkkinoiden kannalta myönteisiä vaikutuksia. Pidättäytymispäätös on ankara seuraamus, joten se voi vaikuttaa etenkin sellaisiin yrityksiin, joiden toiminta perustuu laajamittaisesti ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoimiseen. Siksi on tärkeää huolehtia sääntelyn oikeasuhtaisuudesta ja työnantajayrityksen oikeusturvasta.

Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin tärkeänä, että pidättäytymispäätöksen edellytyksenä on ulkomaalaislain mukaan työnantajan antamien tietojen merkittävä virheellisyys tai harhaanjohtavuus. Puutteet yksittäisissä annetuissa tiedoissa voivat johtua myös lievästä huolimattomuudesta ja tietämättömyydestä, jolloin pidättäytymispäätös olisi selvästi suhteettoman ankara seuraamus. Vastaavasti perusteltua on, että työnantajan laiminlyöntien on oltava luonteeltaan merkittäviä (tai kausityölain kohdalla vakavia). On tärkeää, etteivät vähäiset laiminlyönnit voi johtaa pidättäytymispäätökseen, etenkin kun esitysluonnoksen mukaan myös pidättäytymispäätöksen antamisen menettelyä suoraviivaistettaisiin.

Suomen Yrittäjät pitääkin välttämättömänä, että pidättäytymispäätöstä ei määrättäisi, jos työnantaja osoittaisi menettelylleen olleen hyväksyttävä syy. Vaikka nykyisestä korjauskehotuksesta luopuminen on pidättäytymispäätöksen tehokkuuden kannalta perusteltua, on tärkeää, että työnantajalla on mahdollisuus osoittaa toimineensa vilpittömässä mielessä. Esityksessä tulisi kuitenkin eritellä tarkemmin sitä, millainen työnantajan menettely on luonteeltaan ei-merkittävää, jonka perusteella pidättäytymispäätöstä ei edes harkittaisi, ja mikä puolestaan voisi olla hyväksyttävä syy menettelylle, joka on sinänsä työnantajan laiminlyönti tai puutteellinen tieto.

Suomen Yrittäjät pitää erityisen tärkeänä, etteivät esimerkiksi työehtosopimuksen muuttumiseen liittyvät puutteet palkanmaksussa johtaisi pidättäytymispäätökseen. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavat työnantajat eivät välttämättä saa tietoa työehtosopimuksen muuttumisesta siten, että palkkaa olisi mahdollista maksaa kaikilta osin muuttuneen työehtosopimuksen mukaan oikea-aikaisesti. Yleissitovien työehtosopimusten julkaisussa on usein merkittävää viivettä. Erityisen haastavia tilanteita voi syntyä myös silloin, kun työehtosopimus, joka ei aiemmin ole ollut yleissitova, vahvistetaan yleissitovaksi. Tällaisessa tilanteessa työnantajan ei pidä katsoa laiminlyöneen velvollisuuksiaan, jos työnantaja ei ole noudattanut työehtosopimusta ennen kuin työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi.

Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että ulkomaalaislain 187 §:n ja kausityölain 20 §:n perusteluja täydennettäisiin, ja esitysluonnoksessa käsiteltäisiin myös muita tilanteita, joissa kyse voi olla ei-merkittävästä tilanteesta tai hyväksyttävä syy voi olla käsillä. Näitä kriteereitä voitaisiin arvioida myös sen perusteella, onko työntekijälle aiheutunut työntekijälle vahinkoa. Siten vaikka työnantajan menettelyssä olisi sinänsä kyse laiminlyönnistä, voisi laiminlyöntiä olla aiheellista pitää hyväksyttävänä, jos esimerkiksi työntekijälle ei ole aiheutunut menettelystä vahinkoa. Tällaisia tilanteita voi liittyä esimerkiksi työvuoroluettelon laatimiseen.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät