Lausunto luonnoksesta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö
VN/20427/2024

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjien lausuntoa luonnoksesta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Toimintasuunnitelman on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön asettama poikkihallinnollinen työryhmä.

Suunnitelmassa esitetään hellevarautumisen nykytila ja kehittämistarpeet sekä annetaan toimenpidesuosituksia valtionhallinnon viranomaisille ja asiantuntijalaitoksille, hyvinvointialueille ja kunnille hellejaksoihin varautumisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta keskeisillä osa-alueilla, joita ovat 1) riskienhallinta sekä varautumisen ja sopeutumisen koordinointi, 2) hellevaroitusjärjestelmä, 3) viestintä, 4) hellejaksoihin liittyvä valmius ja varautuminen, 5) pidemmän aikavälin toimet, 6) työterveys ja työsuojelu sekä 7) seuranta ja arviointi.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja lausuu yksinomaan toimintasuunnitelmaluonnoksen luvusta koskien työterveyttä ja työsuojelua sekä niihin liittyviä toimenpidesuosituksia.

Työterveys ja työsuojelu

Toimintasuunnitelmaluonnoksen mukaan pitkistä hellejaksoista aiheutuu Suomessa merkittävä määrä vakavia terveyshaittoja jo nykyisin, ja riskit lisääntyvät tulevaisuudessa huomattavasti ilmaston lämpenemisen ja väestön ikääntymisen myötä. Helleaaltojen vaikutuksia suomalaisessa työelämässä ei ole juurikaan tutkittu tai arvioitu, mikä heijastuu myös hellevarautumiseen työpaikoilla. Suomessa hellevarautuminen työpaikoilla voi vaihdella merkittävästi riippuen toimialasta, organisaation koosta ja työpaikan resursseista. Korkeille lämpötiloille työssä altistuminen on keskimääräistä suurempaa maataloudessa, rakennusalalla, teollisuudessa ja liikenteessä, jotka ovat toimialoja, joilla pk-yritykset ovat vahvasti edustettuina.

Katsomme, että voimassa oleva lainsäädäntö tarjoaa riittävän oikeudellisen perustan helteen terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Työntekijän altistuminen lämpöolosuhteille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle.

Toimintasuunnitelmaluonnoksessa ehdotetaan, että laaditaan ja päivitetään työpaikan lämpöolojen ja työntekijöiden lämpökuormituksen riskien tunnistamiseen ja hallintaan liittyviä kansallisia ohjeistuksia. Ehdotus on kannatettava. Pk-yritykset tarvitsevat selkeitä, ilmaisia ja käytännönläheisiä ohjeita, ilman hallinnollisesti raskaita järjestelmiä tai monimutkaisia prosesseja. Ohjeistuksista on tärkeää viestiä aktiivisesti työnantajille, työntekijöille, työsuojeluorganisaatiolle ja työterveyshuolloille. Toimintasuunnitelman ehdotus kansallisesta tietopankista on hyvä lähtökohta.

Toimintasuunnitelmaluonnoksessa ehdotetaan lisäksi, että kehitetään työkalu lämpöolojen ja työntekijöiden lämpökuormituksen riskinarviointiin työpaikoilla. Ehdotus kehittää Työterveyslaitokselle yksinkertainen, digitaalisesti saatavilla oleva työkalu lämpöolojen riskinarviointiin työpaikoilla on kannatettava. Kyseisen työkalun on kuitenkin oltava riittävän yksinkertainen ja käytännönläheinen sekä pk-yritysten käytettävissä maksuttomasti.

Toimintasuunnitelmaluonnoksessa ehdotetaan myös, että selvitetään ja kehitetään työntekijöiden korkeille lämpötiloille altistumisen tilastointia sekä selvitetään ja kehitetään äkillisten lämpösairauksien raportointia työssä. Suhtaudumme varauksellisesti seuranta- ja tilastointitavoitteisiin, ja huomautamme, että mahdolliset uudet raportointivelvoitteet eivät saa merkitä lisää hallinnollista taakkaa pienille yrityksille. Mahdollisen raportoinnin tulee tapahtua ensisijaisesti jo olemassa olevien järjestelmien kautta ilman erillisiä, työnantajaan kohdistuvia tiedonkeruuvelvoitteita.

Suomen Yrittäjät pitää toimintasuunnitelman työterveys- ja työsuojeluosion tavoitteita pääosin perusteltuina. Katsomme, että uusien sitovien velvoitteiden sijaan tulee ensisijaisesti panostaa käytännönläheiseen informaatio-ohjaukseen, vapaaehtoisiin toimintamalleihin sekä Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen maksuttomiin digitaalisiin työkaluihin. Ohjeiden on oltava selkeitä ja saavutettavia. Materiaalien on oltava ilmaiseksi saatavilla esimerkiksi Työterveyslaitoksen verkkosivuilla.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät