Lausunto luonnoksesta Verohallinnon kannanotoksi ”Laskutuspalveluyritysten matkakustannusten korvaukset ennakkoperinnässä ja tuloverotuksessa”

Verohallinto

Kannanotossa kerrotaan, miten laskutuspalveluyrityksen voivat erilaisissa tilanteissa käsitellä matkakustannusten korvauksia ja perimäänsä palkkiota ennakkoperinnässä. Kannanotossa selvitetään myös, miten matkakustannusten korvauksia ja laskutuspalveluyrityksen perimää palkkiota käsitellään työn suorittajan tuloverotuksessa.

Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä. Seuraavassa esitämme jotain huomioita luonnoksesta.

Taustaa

Otsikko: Yleistä laskutuspalveluyritysten toiminnasta

Kannanoton mukaan laskutuspalveluyritys maksaa asiakkaan maksaman laskun edelleen työn suorittajalle yleensä palkkana. Lisäksi kannanotossa todetaan, että laskutuspalveluyritys voi maksaa palkkion myös työkorvauksena.

Nähdäksemme kannanotossa olisi hyvä selkeyttää palkan ja työkorvauksen rajanvetoa ja vaikka viitata Verohallinnon ohjeeseen Palkka ja työkorvaus verotuksessa (diaarinro A4/200/2017), kohtaan 9, jossa käsitellään laskutuspalveluja. Laskutuspalvelujen toimintamallit voivat poiketa toisistaan ja toimijan tarkoitus voi esimerkiksi olla, että työn suorittaja on aina työkorvauksen saaja. Koska toimintamuoto muutoinkin on hieman tulkinnanvarainen ja arvioitava tapauskohtaisesti, olisi kannanotossa hyvä hieman taustoittaa tarkemmin toimintatavan verokohtelua.

Lisäksi olisi suositeltavaa todeta selvyyden vuoksi, että kustannusten korvaukset perustuvat yleensä työsuhteessa työsopimukseen tai työehtosopimukseen ja vastaavasti toimeksiantosuhteessa siihen, mitä osapuolten välillä on sovittu.

Otsikko: Ennakonpidätystä toimittamatta maksettavat matkakustannusten korvaukset

Toiseen kappaleeseen ehdotamme selvyyden vuoksi mainintaa, että maksetut korvaukset ovat työkorvauksen saajalle veronalaista tuloa.

Otsikko: Matkalasku ja maksajan selvitysvelvollisuus

Toisessa kappaleessa viitataan maksajan selvitysvelvollisuuteen sen osalta, työskenteleekö työn suorittaja varsinaisella työpaikalla vai erityisellä työntekemispaikalla ja onko hän ylipäänsä oikeutettu varovapaisiin matkakustannusten korvauksiin. Selvyyden vuoksi olisi hyvä viitata Verohallinnon ohjeeseen Työmatkakustannusten korvaukset verotuksessa (diaarinro A66/200/2017), jossa selvitetään muun muassa varsinaisen ja erityisen työntekemispaikan käsitteitä.

Kannanotto

Otsikko: Palkan lisäksi maksettavat verovapaat matkakustannusten korvaukset

Viimeiseen kappaleeseen olisi selvyyden vuoksi hyvä lisätä seuraava kursiivilla merkitty maininta: ”Jos laskutuspalveluyrityksen ja työn suorittajan välillä ei ole työsuhdetta ja laskutuspalveluyrityksen maksama palkkio on työkorvausta, se ei voi maksaa matkakustannusten korvauksia työnsuorittajalle verovapaasti.”

Muuta

Kannanoton luettavuutta helpottaisi, jos Taustaa-otsikon alla kirjaimin a-d listatut korvausten verokohtelun vaihtoehdot lisättäisiin myös kunkin kannanotossa esitetyn nimenomaisen otsikon kohdalle.

Laskutuspalveluyritysten toimintaan liittyy paljon tulkinnanvaraisuutta niin yritysten kuin työn suorittajankin osalta. Kannanotossa on yksinkertaisuuden vuoksi esimerkeissä rajattu ulkopuolelle työn suorittajan mahdollisesti laskuttama arvonlisävero ja palkkaan liittyvät työnantajasuoritukset. Näkemyksemme mukaan olisi kuitenkin hyvä saada kannanotto tai ohjeistusta myös näiden osalta. Tällöin toimijoilla olisi mahdollisuus saada yhden ohjeen perusteella kokonaiskuva toimintamalliin liittyvistä verokysymyksistä. Tällä hetkellä tietoa on saatavilla hajanaisesti eri lähteistä ja käsityksemme mukaan esimerkiksi laskutuspalvelutoiminnan arvonlisäverokysymyksistä ei ole Verohallinnon ohjeistusta tai kannanottoa.

Suomen Yrittäjät

Sanna Linna-Aro
veroasiantuntija