Lausunto maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä koskevasta selvitysmiehen raportista

Sisäasiainministeriö
Maahanmuutto-osasto

Sisäasiainministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa maahanmuuttohallinnon ja maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä koskevasta selvitysmies Ole Norrbackin raportista, minkä johdosta Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiassa kohteliaimmin seuraavaa.

Selvityshankkeen tavoitteena oli luoda edellytykset aktiiviselle, kokonaisvaltaiselle ja johdonmukaiselle maahanmuuttopolitiikalle siten, että painopiste on Maahanmuuttoviraston palvelun, toiminnan laadun ja rakenteiden kehittämisessä.

Suomen Yrittäjät pitää raportin peruslinjauksia kannatettavina ja pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen maahanmuuttopoliittisten kirjausten mukaisina. Myönteistä on myös se, että maahanmuuttopolitiikan ja hallinnon kehittämisen keskeisenä lähtökohtana on työvoiman maahanmuuton lisääminen ja kotouttamisen tehostaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetut muutokset maahanmuuttoviraston toiminnan uudistamisesta, maahanmuuton hallinnon kehittämisestä, ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän käyttöönotosta sekä maahanmuuttoviraston keskusviraston roolista ovat perusteltuja.

Työntekijän oleskelulupajärjestelmän kehittämisessä pidämme tärkeimpänä uudistuksena saatavuusharkinnasta luopumista sekä oleskelulupahakemuksen nopeaa käsittelyä. Tästä syystä raportin ehdotuksen 11 mukainen oleskelulupahakemuksen yhden viikon maksimikäsittelyaika on kannatettava. Edelleen pidämme tarpeellisena sitä, että työsuhteen ehtojen ja työnantajaedellytysten jälkivalvonta järjestetään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa siten, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat ja markkinoilla väärintoimivat yritykset eivät saa perusteetonta kilpailuetua (ehdotus 10). Samoin maahanmuuttoviraston toimeentuloedellytysten arviointiin ehdotettu joustavuus ja alueellisten elinkustannuserojen huomioiminen on kannatettavaa (ehdotus 12).

Pidämme myönteisenä myös sitä, että edustustojen toimintaa yhdenmukaistetaan (ehdotus 24) ja edustustojen roolia työntekijöiden informoinnissa ja rekrytointiin osallistumisessa selkeytetään ja lisätään (ehdotus 25). Erityisesti pienemmät työnantajayritykset tarvitsevat edustustojen tukea lähtömaassa. Edelleen valtionhallinnon ja työmarkkinaosapuolten tiedottamisen yhdistäminen yhteiseen portaaliin on kannatettavaa (ehdotus 26).

Raportissa ehdotetaan kotouttamispalvelujen monipuolistamista siten, että vastuu kotouttamisesta on yhdessä työnantajilla ja kunnilla. Raportin mukaan tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työntekijöillä olisi osin työaikana mahdollisuus kehittää kielitaitoaan ja että työnantaja tukisi työntekijöiden omaehtoista kielikoulutusta vapaa-aikana kurssimaksujen osalta. Pidämme lähtökohtaisesti oikeana sitä, että kotouttamisvastuu on jaettu työnantajien ja kunnan kesken. Haluamme kuitenkin korostaa, että työnantajan vastuu työntekijän kielikoulutuksesta ei saa muodostua liian suureksi siten, että kielikoulutus haittaisi merkittävästi työnantajayrityksen toimintaa tai aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia. Työnantajan vastuuta kotouttamisesta määriteltäessä tuleekin ottaa huomioon työnantajayrityksen koko niin, etteivät kotouttamisesta aiheutuvat kustannukset muodostu liian suuriksi pienemmille työnantajayrityksille ja estä käytännössä ulkomaisen työvoiman rekrytointia. Tämän vuoksi katsomme, että kotouttamisen vastuun tulisi olla kuitenkin ensisijaisesti kunnilla (ehdotus 30).

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Outi Tähtinen
lainopillinen asiamies