YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta vuosille 2009 – 2013
Maa- ja metsätalousministeriö/ YTR
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) on pyytänyt 12.1.2009 mennessä lausuntoa valmistelemastaan maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta vuosille 2009 – 2013.
Suomen Yrittäjät pitää maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa tavoitteiltaan hyvänä. Ohjelma esittää kattavan joukon toimenpiteitä, joiden voi etukäteen arvioituna odottaa aidosti edistävän ohjelmalle asetettuja tavoitteita maaseudun elinvoimaisuuden ja kilpailukykyisyyden lisäämiseksi. Useat maaseudun yleiseen elämänlaatuun vaikuttavat seikat vaikuttavat suoraan myös maaseudulla sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Ohjelmaa voi tästä syystä pitää jossain määrin jopa yrityslähtöisenä.
Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää huomiota muutamiin toimenpidekokonaisuuksiin.
Toimenpiteet 1-14 pitävät sisällään yleisesti ottaen hyviä kehittämisideoita harvaan asuttujen alueiden kilpailukyvyn parantamiseksi. Infrastruktuurihankkeet luovat lisää työpaikkoja ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen kehittää yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä. Yksittäisistä toimenpiteistä esimerkiksi toimenpide 8, jossa esitetään alueellisen kuljetustuen kaksinkertaistamista 10 miljoonaan euroon, on ollut esillä myös Suomen Yrittäjien aluepoliittisissa tavoitteissa.
Toimenpiteet 15-23 keskittyvät maaseudun asuinympäristöjen kehittämiseen. Toimenpide 17 on hyvä, mutta kotitalousvähennysjärjestelmässä on myös esitettyä laajempia kehittämistarpeita. Toimenpide 23 on niin ikään tärkeä työvoiman ja työn saatavuuden näkökulmasta.
Toimenpiteet 24-38 keskittyvät maaseudun palvelujen saatavuuteen ja tulevat hyvin perustelluiksi toimenpiteitä edeltävässä tekstiosassa. Toimenpide 26 on välttämätön lähtökohta palvelujen saatavuuden parantamiselle. Suomen Yrittäjien mielestä toimenpiteessä kuvatut kuntien palvelustrategiaprosessit tulee sitoa laajempaan kunnissa tapahtuvaan elinkeinopoliittiseen suunnittelutyöhön. Samassa yhteydessä tulee määritellä myös, kenen vastuulla palvelumarkkinan johdonmukainen kehittäminen kunnissa on. Palvelumarkkinan syntyminen voi olla erityisen haastavaa harvaan asutuilla alueilla.
Toimenpiteet 28 ja 29 liittyvät kolmannen sektorin toimijoiden asemaan julkisten palveluiden tuottajana. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan paras tapa turvata palveluiden riittävä saatavuus harvaan asutuilla alueilla on huolehtia palvelumarkkinan toimivuudesta ja monipuolisuudesta. Markkinoiden toimivuus edellyttää kilpailuneutraliteetin toteutumista. Järjestöjen tuottamia palveluita tulee tarkastella tästä näkökulmasta erityisesti silloin kun tarjolla on myös yksityistä palvelutarjontaa.
Toimenpiteessä 29 esitetään selvitettäväksi tulisiko joidenkin maaseudun palveluiden tuottaminen sallia vain voittoa tuottamattomille organisaatioille. Suomen Yrittäjät vastustaa keinotekoisesti luotuja julkisen-, yksityisen- ja kolmannen sektorin tuotantomonopoleja missään julkisissa palveluissa eikä näin ollen hyväksy esitettyä toimenpidettä.
Suomen Yrittäjät tukee toimenpide-esitystä 40 valtion vastuulla olevien maanteiden ylläpidon ja rakentamisen lisäresursoinneista sekä toimenpide-esitystä 42 nopeiden laajakaistayhteyksien saamisesta myös syrjäseuduille vuoteen 2015 mennessä.
Toimenpide-esitykset 53–58 keskittyvät elinkeinoihin ja yrittäjyyteen. Suomen Yrittäjät pitää tehtyjä toimenpide-esityksiä hyvinä ja asetettuja tavoitteita edistävinä.
Toimenpide-esitys 59 liittyen Green Care –tyyppisiin yrityshankkeisiin hyvinvointipalveluissa on hyvä. Kokonaisuutena maaseudun hoiva- ja hyvinvointipalveluyrittäjyys sivuutetaan kuitenkin kasvavaan markkinapotentiaaliin ja jo olemassa olevaan kysyntään nähden varsin kevyesti.
Toimenpide-esitykset 60-63 liittyvät pienten yritysten toimintaedellytysten ja aseman parantamiseen elintarviketuotannossa. Suomen Yrittäjät pitää tehtyjä esityksiä hyvinä ja perusteltuina.
Toimenpide-esitykset 82-86 keskittyvät innovaatioihin, tutkimukseen ja eri toimijoiden verkostomaisempaan toimintatapaan. On perusteltua olettaa, että verkostomainen toimintatapa ja sen julkinenkin koordinointi ovat avainasemassa erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Toimenpide-esityksen 85 osalta on kuitenkin todettava, että myös yksityisiä kehittämispalvelujen tarjoajia tulee hyödyntää aluekehitystyössä nykyistä paremmin. Sikäli kuin kehittämispalveluita tarjotaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimesta, on huolehdittava, että ainakin elinkeinoelämän kehittämishankkeet ovat aidosti yrityslähtöisiä ja toteuttavalla taholla on riittävä yritysmaailman ja elinkeinoelämän tuntemus.
SUOMEN YRITTÄJÄT
Jussi Järventaus
Toimitusjohtaja
Janne Pesonen
Kehittämispäällikkö