Lausunto oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskevan sääntelyn tarkistamista

Oikeusministeriölle

Oikeusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskevan sääntelyn tarkistamisesta. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan asiassa kohteliaimmin seuraavaa.

Suomen Yrittäjillä on jäsenyrityksinä 288 asianajotoimistoa ja 282 lakiasiain toimistoa.

Emme kannata työryhmän päälinjausta siitä, että muille oikeudenkäyntiavustajille kuin asianajajille ja julkisille oikeusavustajille luotaisiin uusi lupajärjestelmä. Ehdotuksen mukaan jatkossa ainoastaan luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat voisivat ajaa juttuja tuomioistuinlaitoksessa. Uudistuksella rajoitettaisiin elinkeinoharjoittamisen vapautta, eikä työryhmän päälinjauksissa tai asettamispäätöksessä ole esitetty perusteltuja syitä elinkeinonharjoittamisen vapauden rajoittamiseen. Lupajärjestelmä rajoittaisi erityisesti lakiasiantoimistoissa työskentelevien lakimiesten mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan. Sen vuoksi Suomen Yrittäjät pitää kohtuuttomana, että vuosikausia oikeudenkäyntiasioita hoitaneita lakimiehiä estettäisiin uudistuksella harjoittamasta ammattiaan entiseen tapaan.

Suomen Yrittäjät pitää nykyistä järjestelmää hyvänä ja yleistä lakimiestutkintoa riittävänä kelpoisuusvaatimuksena oikeudenkäyntiavustajan tehtäviin. Oikeustieteellistä tutkintoa tulisi kuitenkin kehittää siihen suuntaan, että se antaisi paremmat edellytykset toimia asiamiehenä tuomioistuimessa.

Korostamme, että liike-elämän ja järjestöjen palveluksessa on suuri joukko kokeneita lakimiehiä, jotka ovat erikoistuneet oman alansa juridiikkaan ja joilla on hyvät edellytykset ajaa erikoistumisalansa oikeudenkäyntiasioita tuomioistuimessa. Huomautamme, että päteväksi oikeudenkäyntiasiamieheksi kehittyy parhaiten kokemuksen kautta eikä erityisen tutkinnon suorittaminen sinänsä luo pätevyyttä toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä.

Lakimiestutkinnon jälkeinen oikeudenkäyntiasioihin liittyvä täydennyskoulutus on tärkeää, minkä vuoksi tällaista koulutusta tulisi olla riittävästi tarjolla. Oikeudenkäyntejä hoitavan juristin omassa intressissä on huolehtia asiantuntemuksensa ja tietotaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä, mutta jonkinlainen täydennyskoulutusvelvoite voisi olla perusteltu kaikille lakimiehille.

Työryhmän asettamispäätöksessä on esitetty, että työryhmän tulisi vaihtoehtona arvioida velvollisuutta noudattaa ammattieettisiä sääntöjä ja valvonnanalaisuutta ilman luvanvaraisuutta. Suomen Yrittäjät pitää hyvänä kyseistä vaihtoehtoa, mutta toteaa, että jos oikeudenkäyntiasioita hoitavat lakimiehet tulisivat valvonnan piiriin, tulisi ammattieettisiä sääntöjä tarkastaa siten, että ne soveltuisivat myös muihin lakimiehiin kuin asianajajiin. Toteamme, että Lakimiesliitto on laatinut eettiset ohjeet, joita kaikkien lakimiesten tulisi toiminnassaan noudattaa.

Jos vastustuksestamme huolimatta lupajärjestelmä otettaisiin käyttöön, olisi huolehdittava siitä, ettei luvan saaminen aiheuttaisi lakimiehille kohtuuttomia kustannuksia ja lupaan liittyviä koetilaisuuksia järjestettäisiin riittävän usein. Jos valvontaa hoitaisi jatkossa Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta, tulisi asianajajakunnan ulkopuolisten jäsenten määrää lisätä valvontalautakunnassa sekä huomioida liike-elämän ja työmarkkina-asioita hoitavien lakimiesten näkökulma valvontajärjestelmässä.

Haluamme vielä kiinnittää huomiota asiaa valmistelleen työryhmän kokoonpanoon. Yleisellä lakimieskunnalla eikä lakimiespalveluiden käyttäjillä ole työryhmässä edustusta, vaan työryhmä koostuu viranomaisista ja asianajajista. Hyvään säädösvalmisteluun kuuluu olennaisesti, että ne tahot, joihin suunniteltu sääntely vaikuttaa, ovat edustettuina valmisteluorganisaatiossa. Tällöin säädösten vaikutuksia voidaan paremmin ja perusteellisemmin selvittää ja ennakoida.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Elina Rimppi
lainopillinen asiamies