Lausunto Perttu Vartiaisen selvityksestä kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistarpeista

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa Perttu Vartiaisen selvityksestä kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistarpeista.

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Suomen Yrittäjät on yhtä mieltä selvityksen tarkoituksenmukaisuudesta tilanteessa, jossa alueiden elinkeinorakenteeseen kohdistuu voimistuva rakennemuutos. Samaan aikaan alueet eriytyvät toisistaan ja aluekehittämisen resurssit niukkenevat.

Kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan liittyvä vastakkainasettelu on vähenemässä kuntarakenteen muutoksen vuoksi. Esimerkiksi Oululla on laajat alueet maaseutua, ja Kuopio on Suomen suurimpia maidontuottaja-alueita. Perinteisten aluerajojen muutokset tuovat mukanaan uusia kehittämisen avaimia niin kaupunkeihin kuin maaseudullekin. Myös metropolipolitiikka on syytä nähdä tämän kokonaisuuden osana.

Mielestämme selvityksen ydinviesti on seuraava: Suomi tarvitsee uusia talouden kasvun moottoreita ja rohkeutta uudistaa yhteiskuntamme toimintatapoja. Tässä on tarpeen korostaa, että kasvavien kaupunkiseutujen ulkopuolisessa Suomessa on merkittäviä tuotannollisia keskittymiä. Myös maaseutuun liittyy kasvuodotuksia mm. biotalouteen, kaivannaistoimintaan ja matkailuun liittyen. Näistä näkökulmista tarkastellen on aivan oikein johdettu, että aluekehittäminen on välttämätöntä koko Suomen ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta niin, että koko maan erilaisia vahvuuksia hyödynnetään ja mobilisoidaan.

Näin ollen, Suomi tarvitsee uudenlaisen, hyvin fokusoidun alueellisen kasvu- ja innovaatiopoliittisen kokonaisnäkemyksen. Sen tulee toimia kaupunki- ja maaseutupolitiikan yleisenä strategisena suunnannäyttäjänä. Näkökulmana tulee olla koko maan voimavarojen ja painopistealueiden hyödyntäminen.

Tulevaisuudessa aluekehittämisen tulisi fokusoitua enemmän kansallisesti merkittäviin teemakokonaisuuksiin, joissa myös EU:n rakennerahastoja pystytään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin kasvua ja työtä edistävällä tavalla.

Suomen Yrittäjät uskoo, että yrittäjyys ja työn tekeminen ovat ratkaisu Suomen vaikeaan tilanteeseen. Pk-yritykset työllistävät Suomessa yli 900 000 ihmistä. Kymmenen viimeisen vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 kotimaista uutta työpaikkaa. Toisin sanoen, yrittämisen olosuhteita on pakko parantaa.

Olemme samaa mieltä myös siitä, että nykyisessä julkistalouden tilanteessa meidän on hyödynnettävä nykyistä enemmän julkisen, yksityisen ja ns. kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Uudistusta ohjaavaksi periaatteeksi on nostettava järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan. Järjestämisvastuuta kantavan tahon tulee olla tuottajista riippumaton. Suomen Yrittäjät on esittänyt monituottajamallia, jossa palveluita tuottavat julkinen sektori, yritykset ja järjestöt. Näin voidaan parantaa lähipalveluiden yksilöllisten, tarpeiden mukaisten palveluiden saatavuutta ja tuottavuutta.

On todennäköistä, että uudistuksen myötä järjestämisvastuu keskitetään nykyistä suuremmille tahoille. Palvelujen järjestämisvastuun keskittäminen on usein tarkoittanut palvelujen tuotannon keskittämistä. Tällä on selkeä vaikutus kuntien ja alueiden vetovoimaan. Kun palvelut kaikkoavat, vetovoima vähenee. Vetovoimalla taas on suora vaikutus alueen menestykseen.

On selvää, että erityyppisillä paikkakunnilla kriittiset kehitystekijät vaihtelevat merkittävästi. On siis tarpeen kantaa huolta kuntien kehittämiskapasiteetista ja sen vaikutuksista mm. investointipäätöksiin ja palveluratkaisuihin. Kuten selvityksessä on todettu, niin kuntien keskeinen tehtävä on huolehtia alueen elinvoimaisuudesta ja kehittämisestä sekä toimivasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä huolehtiminen. Hyvien toimintamallien levittäminen ja kumppanuuksien syntyminen verkottumisen myötä ovat avaintekijöitä aluekehittämisessä.
Suomen Yrittäjät on monilta osin samaa mieltä selvitysmiehen tekemistä ehdotuksista (19) ottamatta niihin kantaa yksityiskohtaisesti. Ehdotuksia täydentääksemme haluamme tuoda julki tuoreen aluekehittämisohjelmamme esittämät 10 päälinjaa, joiden avulla Suomen Yrittäjät uskoo alueiden menestyvän.

1. Yrittämisen olosuhteet kuntoon

Työpaikkojen turvaaminen. Yrittäjyyden yleisten toimintaedellytyksien parantaminen edellytys koko maan elinvoimalle on suurin muutosvoima. Erityisen merkityksellistä se on alueilla ja alueilla, joissa olosuhteet ovat muuta maata heikommat. Työpaikkojen turvaaminen on tärkeää siellä, missä työn kysyntä on muuta maata vähäisempää.

Kaikilla alueilla ei ole mahdollisuuksia yleisesti sovittuihin palkankorotuksiin. Siksi tarvitaan paikallista sopimista. Oman alueen elinvoiman ja työpaikkojen turvaamiseksi. Työvoimakustannusten nousua ei yhtä helposti pystytä siirtämään hintoihin kuten siellä, missä kysyntä on vahvaa. Oleellista on kuitenkin se, että yrittäjyyden toimintaedellytyksien parantaminen on nostettava kaikkien toimijoiden tekemän aluekehitystyön kärkiteemaksi.

2. Globalisaatio on mahdollisuus kasvuun

Maailma on pienempi kuin ennen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se mitä tapahtuu New Yorkissa vaikuttaa lopulta myös Helsingissä ja Kainuussa. Alueiden menestys pohjautuu globaalien trendien sovittamiseen omaan toimintaympäristöön. Osa yrityksistä syntyy suoraan kansainväliseksi – sijainnista riippumatta. Kansallisen aluepolitiikan ja aluekehitystyön pitää tukea alueita omien tulevaisuuden vahvuuksien löytämisessä, ei vanhan säilyttämisessä.

3. Metropolialueesta veturi globaaliin kilpailuun

Vastuuta koko maan puolesta. Metropolialueen rooli Suomen veturina on tunnustettava, ja sille on annettava tarvittava asema ja työkalut. Alueen on kilpailtava muiden metropolien–ei maan sisällä – kanssa Suomeen saatavista investoinneista, osaajista ja yrityksistä. Menestyvä metropolialue pystyy parhaimmillaan tukemaan koko Suomen kilpailukyvyn ja menestyksen parantamista.

4. Kasvukäytävät ovat väylä alueiden menestykseen

Valintoja yli rajojen. Suomesta on tunnistettava kasvukäytävät, joilla on merkitystä usean alueen, maaseudun ja kaupunkikeskusten menestymiseen. Alueiden on yhdessä nostettava rajat ylittävät kasvukäytävät aluekehityksen kärjiksi. Hallinnolliset rajat eivät määritä menestystä.

5. Julkisista hankinnoista voimaa aluetalouteen

Yli 20 miljardin euron kysymys. Julkisilla hankinnoilla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Julkisen sektorin tehtäväksi on annettava markkinoiden kehittäminen, innovaatioiden edistäminen sekä alueen yritysten elinvoimaisuuden vahvistaminen julkisten hankintojen avulla. Tavarahankintojen lisäksi yritykset tulee hyväksyä laajemmin mukaan julkisten palvelujentuotantoon.

6. Valtionhallinto yhdelle luukulle

Helppoa ja nykyaikaista palvelua. Valtion paikallis- ja aluehallintovirastojen määrää tulee vähentää. Päämääränä pitää olla mahdollisimman kevyt hallinto ja yksinkertaiset hallinnolliset menettelyt. Julkisen hallinnon tulee näyttäytyä alueilla yhden luukun periaatteen mukaisesti. Oleellista ei ole, missä palvelu sijaitsee, vaan että se on helposti saatavissa. Uudistuksen yhteydessä myös prosessit tulee läpivalaista ja järkiperäistää sekä hyödyntää digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet.

7. Liikenne yhdistää alueet ja sen toimijat

Saavutettavuus määrittää menestyksen. Lähivuosina tulee panostaa ensisijaisesti teiden ja rautateiden kunnonparantamiseen ja ylläpitoon. Etelän ja pohjoisen välisen liikenteen lisäksi myös poikittainen liikenne on otettava huomioon. Uudet suuret kehittämisinvestoinnit vaativat entistä tarkempaa arviointia. On priorisoitava niitä investointeja, joista on kansallista hyötyä. Liikennettä tulee kehittää palveluna, joka vahvistaa Suomen ja kasvukäytävien kilpailukykyä.

8. Toimivat yritysmarkkinat varmistavat alueellisen elinvoiman

Omistajia elinkelpoisille yrittäjille. Alueellisen yritystoiminnan kehittämisen ytimessä ovat aloittavat yritykset, omistajanvaihdokset sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset. Omistajanvaihdos tulee nähdä vaihtoehtona uudelle yritykselle tai se voi olla sysäys kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toimivat, dynaamiset omistajanvaihdos- eli yritysmarkkinat varmistavat sen, että osaamista ja omaisuutta ei hukata eikä alueellista vireyttä vaaranneta.

9. Yrittäjyys kasvaa osaamisesta

Enemmän uusia yrittäjiä koko maassa. Yrittäjyyskasvatuksessa ja -koulutuksessa painotus tulee keskittyä kolmeen asiaan: yrittäjyysstrategioita laadittaessa oppilaitostenyrittäjyystoiminnan tulee fokusoitua uuden yrittäjyyden synnyttämiseen, yrittäjien osaamisen kehittämiseen ja yritysten uudistumis- ja kilpailukyvyn lisäämiseen. Erityyppisten alueiden osaamisen vahvistamiseksi tulee luoda uusia oppimisen välineitä, kuten esimerkiksi Suomen Yrittäjien esittämä koulutussopimus.

10. Yritysvaikutusten arviointi automaattiseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa

Yritykset luovat elinvoiman. Jokaisessa kunnassa ja jokaisella alueella tehdään yritykseen vaikuttavia päätöksiä. Ne vaikuttavat joko suoraan tai epäsuorasti yritysten toimintaedellytyksiin eli mahdollisuuksiin menestyä. Yritysvaikutusten arviointi tulee ottaa automaattisesti kiinteäksi osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tämä
ei tarkoita, että päätöksiä tehtäisiin yritysten ehdoilla, vaan, että yhteiskunta tiedostaa yritysten merkityksen hyvinvoinnin rakentajina.

Suomen Yrittäjät

Jussi Järventaus Hannamari Heinonen
toimitusjohtaja elinkeinopoliittinen asiamies