Lausunto sähkönjakeluhäiriöiden ehkäisemisestä ja jakelun toiminnallisia tavoitteita selvittäneen työryhmän raportista

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa asettamansa sähkön jakeluhäiriöiden ehkäisemistä ja jakelun toiminnallisia tavoitteita selvittäneen työryhmän raportista. Työryhmä ehdotti yleisiä tavoitteita jakeluverkkojen toimitusvarmuuden parantamiseksi. Toimitusvarmuuden tason mitoittamiseksi edellytetään työryhmän mukaan kattavaa näkemystä saavutettavista hyödyistä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Näiden selvittämiseksi työryhmä ehdotti työryhmän asettamista laatimaan kriteeristöt ja tavoitetasot sekä selvittämään näihin liittyvät hyöty- ja kustannusvaikutukset.

Työryhmän asettaminen

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna työryhmän ehdotusta erillisen työryhmän asettamisesta nopealla aikataululla selvittämään sähkönjakelun toimitusvarmuuden kriteeristöt ja tavoitetason sekä näihin liittyvät hyöty- ja kustannusvaikutukset. Koska asia olennaisesti liittyy tienpitoon, tulee työryhmässä olla edustettuna myös tiehallinnon sekä pk-yritysten edustajan, koska asialla on merkittävää vaikutusta myös pk-yrityksiin.

Toimenpide- ja varautumissuunnitelmat

Selvitysmies Forsten ehdotti vuonna 2002 antamassaan raportissa, että sähkönjakelussa pisimmät keskeytykset olisivat enimmillään kuusi tuntia hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Työryhmä ei selvästi ota kantaa tähän, vaan esittää, että sähkömarkkinalakiin lisättäisiin säännös, joka edellyttää verkonhaltijoiden laativan erillisen varautumissuunnitelman suurhäiriöiden varalta. Suomen Yrittäjät katsoo, että selvitysmies Forstenin tekemä ehdotus tulisi toteuttaa asiakkaiden sähkönsaannin toimitusvarmuuden parantamiseksi. Toimitusvarmuuden tason nostamisesta todennäköisesti olisi seurauksena siirtohintojen jonkinasteinen kohoaminen, mutta katsomme, että kustannuspaineet eivät kuitenkaan ole merkittäviä.

Toimitusvarmuuden seuranta

Työryhmä katsoo, että keskimääräisten yhtiökohtaisten keskeytystunnuslukujen keräämisen ohella asiakaskohtaisten keskeytystunnuslukujen kerääminen antaisi parempaa kuvaa sähköverkkojen toimitusvarmuudesta. Työryhmä esittääkin, että Energiamarkkinavirasto käynnistää asiakaskohtaisten toimitusvarmuutta kuvaavien kriteerien seurannan. Tätä esitystä voidaan pitää perusteltuna ja hyvänä.

Reunametsien käsittelyoikeus

Työryhmä ehdottaa myös muutoksia johtokatujen reunametsien käsittelyoikeuksiin ja reunametsän hoitosuosituksiin. Työryhmä esittää, että johdon omistajan oikeuksia keskijännitteisten ilmajohtojen reunametsien käsittelyssä täsmennetään nykyisestä. Tämä edellyttäisi voimassa olevien käyttöoikeussopimusten läpikäyntiä ja laatimista sopimuspohjalle, jossa johdon omistajan oikeuksia olisi laajennettu nykyisin käytössä olevasta käyttöoikeussopimuksesta. Työryhmä ehdottaa myös, että jos verkonhaltija ja maanomistaja eivät pääse sopimukseen keskenään johtojen sijoittamisesta sekä sitä koskevasta korvauksesta, voidaan erimielisyys saattaa kunnan rakennusvalvontaviranomaisten ratkaistavaksi. Näitä molempia esityksiä voidaan pitää hyvinä ja perusteltuina. On hyvä, että erimielisyysasiat ratkaistaan paikallisesti, jolloin paikallisten olosuhteiden tuntemus on paremmin varmistettavissa.

Johtojen sijoittelu tienvarsiin

Työryhmän näkemyksen mukaan sähköjohtojen sijoittamista tienvarsille tulee helpottaa. Työryhmä katsoo, että tätä ei ole mahdollista tehdä sopimuspohjaisesti, vaan tarvitaan muutos nykyiseen lakiin. Työryhmän näkemyksen mukaan muutos tulisi tehdä maantielain 42 §:ään. Suomen Yrittäjät katsoo, että asiaa tulisi tarkastella perusteellisemmin kuin työryhmä on tehnyt ennen kuin voidaan ottaa kantaa asiaan. Sähköjohtojen sijoittaminen maanteiden varsiin tulee haittaamaan tienpitoa ja näin ollen tulee ottaa huomioon tästä haitasta aiheutuvat kustannukset asian arvioinnissa.

Varavoimakapasiteetin hankinta

Työryhmä suosittaa huoltovarmuuden kannalta haavoittuvimmille kohteille riittävän varavoimakapasiteetin hankintaa. Tällaisiksi kohteiksi määritellään kotieläintalous, teollisuus sekä terveydenhoitoon liittyvät toiminnot. Näistä kotieläintaloudessa noin puolella on varauduttu varavoimakapasiteettiin, ja se on suhteellisen helppo järjestää. Terveydenhoidossa on myös varauduttu keskeytyksiin omalla varavoimakapasiteetilla, eikä olennaista laajennustarvetta ole olemassa. Teollisuus on myös jossain määrin varautunut omalla varavoimakapasiteetillaan häiriöihin. Jos teollisuutta edellytetään edelleen lisäämään varavoimakapasiteettia, aiheutuu tästä merkittäviä lisäkustannuksia. Näiden vastapainoksi tulisi saada mahdollisuus tämän varavoimakapasiteetin syöttöoikeuteen verkkoon. Tällä tavoin voitaisiin madaltaa varavoimakapasiteetin hankkimisesta aiheutuvia lisäkustannuksia.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja