Lausunto selvitysmiehen raportista ehdotuksesta työeläkelaitosten kilpailusta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi selvitysmiehelle tehtäväksi:

– Tehdä ehdotus laskuperustekoron määrittämiseksi. Ehdotuksen tulisi perustua tarkasteluun, jossa laskuperustekorkoa, vakavaraisuutta, hyvityksiä ja maksun palautuksia tarkastellaan laajana kokonaisuutena.

– Tehdä ehdotus päättyneisiin vakuutuksiin liittyvien sijoitustuottojen käytöstä.

– Tehdä ehdotus lainsäädännön muutos- ja selkeyttämistarpeista keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön jakautumistilanteessa.

– Selvittää työeläkejärjestelmän kilpailutyöryhmän TEL-eläkesäätiöiden takaisinlainauksen alinta korkoa koskevien ehdotusten vaikutukset samoin kuin työryhmän työeläkevakuutusyhtiöiden takaisinlainausta koskevien ehdotusten vaikutukset.

– Tehdä muut tarpeelliseksi katsomansa työeläkelaitosten kilpailua edistävät ehdotukset.

Laskuperustekorko

Selvitysmies ehdottaa laskuperustekorkoa laskettavaksi siten, että rahastojen laskennassa käytettyyn diskonttauskorkoon (3 %) lisätään erityinen täydennyskerroin. Näiden kahden erän summana saadaan varsinainen laskuperustekorko. Täydennyskertoimen laskentakaava pohjautuu työeläkejärjestelmän keskimääräiseen vakavaraisuusprosenttiin, jota laskettaessa yksittäisen eläkelaitoksen paino rajoitetaan maksimissaan 20 %:iin. Näin ollen selvitysmiehen esittämä laskuperustekorko perustuu toisaalta kiinteään pohjaosaan (3 %) ja sitä täydentävään työeläkelaitosten vakavaraisuuteen perustuvaan muuttuvaan osaan. Muuttuvan osan kertoimet on siten valittu, että nykyisin päädytään noin 5 %:n suuruiseen laskuperustekorkoon.

Ehdotettu laskuperustekorko perustuu merkittävältä osin kiinteään osaan ja työeläkevakuutusyhtiöiden toimintapääoman suhteeseen vastuuvelkaan. Rahastoille vaadittavalla tuotolla ja markkinoilta saatavalla tuotolla ei siten tässä laskelmassa ole mitään selkeätä yhteyttä. Esitettyä mallia parempi vaihtoehto olisi markkinoilta todellisuudessa saatavilla oleva tuotto. Tällainen tuotto voisi olla jokin viitekorkotuotto lisättynä osakesijoitusten ja kiinteistösijoitusten tuottoa kuvaavalla osiolla, joka hyvin kuvaa markkinoiden todellista tilannetta. Tällaisia markkinoiden todellista tilannetta kuvaavia malleja ei kuitenkaan ole toistaiseksi riittävästi selvitetty, eikä selvitysmieskään ole ottanut kantaa tällaiseen malliin raportissaan.

Emme pidä perusteltuna selvitysmiehen kaavamaista ehdotusta laskuperustekoron määrittämiseksi. Selkeämpi vaihtoehto olisi kytkeä laskuperustekoron määrittäminen markkinoilta kulloinkin saatavissa olevaan tuottoon, jota parhaiten kuvaa viitekorko lisättynä osakesijoitusten ja kiinteistösijoitusten tuottoa kuvaavalla indeksillä. Työeläkelaitoskohtaisesti tietyissä rajoissa vaihteleva tuottotavoite olisi mielenkiintoinen vaihtoehto viitekorkomallista, jota pitäisi lähemmin tutkia.

Laskuperustekoron määräytymisen hallintoprosessi

Selvitysmies esittää, että täydennyskertoimen suuruus lasketaan puolivuosittain Eläketurvakeskuksessa, jolle eläkelaitokset toimittavat puolitoista kuukautta ennen uuden kertoimen voimaantulopäivää tarvittavat tiedot. Eläketurvakeskuksen hallitus käsittelisi laskennan tuloksen ja tekisi esityksen kertoimen arvon vahvistamisesta sosiaali- ja terveysministeriölle. Lisäksi Eläketurvakeskuksen tulisi huolehtia siitä, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjä kuullaan laskentaprosessin kuluessa niin, että niillä on mahdollisuus arvioida täydennyskertoimen maksutaso- ja muita vaikutuksia.

Selvitysmiehen ehdotusta laskuperustekoron määräytymistavasta ei voi pitää avoimen kilpailun olosuhteisiin soveltuvana. Laskuperustekoron suuruudella on olennainen merkitys markkinoiden kilpailutilanteeseen, eikä tällöin voi olla perusteltua se, että keskeiset markkinoilla toimivat osapuolet pääsevät vaikuttamaan koron määräytymiseen. Tätä periaatetta tiukasti noudattaen Eläketurvakeskuksen hallituksen käsitellessä esitystä laskuperustekoroksi tulisi palkansaajajärjestöjä, MTK:ta ja ministeriötä edustavia jäseniä lukuunottamatta muiden jäsenten jäävätä itsensä, samoin työmarkkinajärjestöistä työnantajia edustavien jäsenten työmarkkinajärjestöjä kuultaessa.

Esitettyjen tahojen sijasta koron määrääjänä tulee olla markkinoiden ulkopuolinen hallintotaho, joita tässä asiassa voivat olla sosiaali- ja terveysministeriö tai vakuutusvalvontaviranomainen. Vakuutusvalvontaviranomaisen tehtävät on syytä rajata koskemaan nimenomaisesti vakuutusvalvontaa, jolloin laskuperustekoron suuruuden määrittävänä ja vahvistavana viranomaisena tulisi toimia sosiaali- ja terveysministeriö.

Kilpailunäkökohtien vuoksi pidämme perusteltuna, että sosiaali- ja terveysministeriö määrittää laskuperustekoron suuruuden.

Päättyneisiin vakuutuksiin liittyvien sijoitustuottojen käyttö

Päättyneiden vakuutusten osuus työeläkeyhtiöiden vastuuvelasta on merkittävä, lähes 40 %. Selvitysmies esittää, että päättyneiden vakuutusten rahastot pysyvät edelleen kunkin eläkelaitoksen omalla vastuulla ja että eläkelaitoksesta toiseen siirtyvälle vakuutukselle annetaan vanhasta laitoksesta sinne jäävään rahasto-osuuteen perustuva asiakashyvitys kolmen vuoden ajan.

Päättyneiden vakuutusten suuresta määrästä johtuen on niiden laskuperustekoron ylittävällä tuotolla merkittävä vaikutus työeläkelaitosten keskinäiseen kilpailutilanteeseen. Tästä syystä on perusteltua tasata tämä laskuperustekoron ylittävä tuotto siirtämällä se tasausjärjestelmään tai vanhuuseläkerahastoihin. Tämä merkitsisi olennaista kilpailun tehostumista alalla, kun muita kilpailijoita enemmän päättyneitä vakuutuksia kannassaan omaavat yhtiöt eivät enää voisi käyttää niitä asiakashyvityksiin.

Päättyneiden vakuutusten laskuperustekoron ylittävä tuotto tulisi ohjata tasausjärjestelmään tai vanhuuseläkerahastoihin.

Muut ehdotukset

Selvitysmies ehdottaa, että tasoitusvastuun korkoon 3 % lisätään ehdotuksessa esitetty täydennyskerroin ja että asiakashyvitysten maksamisen muuttuessa mahdollisesti yhtenä eränä tapahtuvaksi hyvitetään ositetulle lisävakuutusvastuulle rahastokoron 3 % täydennyskertoimen summan suuruinen korko.

Selvitysmiehen ehdotukset tasoitusvastuun korosta ja ositetun lisävakuutusvastuun hyvityksestä ovat perusteltuja ja tasaavat erilaisten asiakasryhmien asiakashyvityksiä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja