YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

22.4.2004 klo 10:55
Lausunto

Lausunto selvitysmies Riepulan ehdotuksista aluehallinnon vahvistamiseksi

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö on kirjeellään 3.3.2004 pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa selvitysmies Esko Riepulan ehdotuksista aluehallinnon tehostamiseksi. Kuultuamme asiasta aluekehitystyöryhmämme jäseniä sekä aluejärjestöjämme esitämme lausuntonamme seuraavan.

Yleistä

Olemme yhdessä muiden sosiaalipartnereita edustavien järjestöjen kanssa toimittaneet sisäasiainministeriölle kannanoton asiassa. Nyt esitettävä lausunto täydentää kannanotossa esitettyjä näkökohtia.

Selvitysmiehen ehdotukset ovat yleisesti ottaen oikeansuuntaisia. Tällaisia ehdotuksia ovat esimerkiksi aluekehittämisen voimavarojen kokoaminen yhteen valtion talousarviossa, EU-rakennerahastovarojen kokoaminen rahastokohtaisiksi kokonaisuuksiksi sekä yhteistyön lisääminen kaikilla tasoilla.

Suurin puute selvitysmiehen ehdotuksissa on, että niissä korostuu liikaa hallinnon näkökulma. Aluekehityksen ydinkysymys on, kuinka menestyviä yrityksiä maamme eri alueilla toimii. Hallinnolla on tärkeä merkityksensä yritysten menestymisedellytysten luojana. Hallinnon arvo on silti vain välineellinen.

Raportissa on vain yksi kappale (s. 28), jossa tarkastellaan aluehallinnon merkitystä alueiden yritystoiminnalle. Kappaleessa todetaan lakonisesti, että tehokkaasti organisoitu aluehallinto on tärkeä yritystoiminnalle, joka joutuu kohtaamaan alueilla globaalin kilpailun haasteen. Tämä toteamus on täysin oikea, mutta se on liian pinnallinen, eikä siitä ole seurannut tarpeellisia johtopäätöksiä ehdotuksia tehtäessä.

Yritystoiminnan kannalta aluehallinnon rooli on todellakin tärkeä. Raportin otsikko ”Kootuin voimin vaikuttavampaan aluehallintoon” lupaa tässä suhteessa paljon. Valtion aluehallinnon ja kuntien resurssien tehokas hyödyntäminen edellyttää voimavarojen nykyistä parempaa koordinoimista, päällekkäisyyksien purkamista ja toiminnan alue-, asiakas- ja yrityslähtöisyyden lisäämistä. Tästäkin näkökulmasta on tärkeätä, että kaikilla päätöksenteon tasoilla on toimiva ja tiivis dialogi hallinnon ja yritystoiminnan välillä.

Sosiaalipartnereiden asema järjestelmässä

Selvitysmiehen raportissa todetaan, että koska kolmikantainen järjestelmä (valtio-kunnat-järjestöt) muuttuu kuntien ja valtion yhteispäätösmenettelyyn perustuvaksi, sosiaalipartnereiden nykyiseltä asemalta putoaa pohja pois. Siksi selvitysmies ehdottaa, että sosiaalipartnerit otetaan mukaan aluekehittämiseen kumppanuushengessä siten, että maakuntaneuvostot itsenäisesti päättävät sosiaalipartnerien lukumäärän ja edustautumisen.

Suomen Yrittäjät katsoo, että sosiaalipartnereiden nykyinen asema järjestelmässä on turvattava. Sosiaalipartnereiden mukana olemista ei saa jättää maakuntien käytäntöjen varaan. Jo valtakunnallisten tavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen näkökulmasta on perusteltua, että sosiaalipartnereiden edustuksen perusraami on sama kaikissa maakunnissa. Maakunnallisille ratkaisuille yhteistyön yksityiskohtaisessa organisoinnissa ja toteuttamisessa on ollut sijansa nyt ja niin täytyy olla tulevaisuudessakin.

Perusteluna näkemyksellemme on se, että järjestelmän yrityslähtöisyys ja tehokkuus edellyttää yrittäjien, yritysten sekä aluekehityksen kannalta muiden keskeisten sidosryhmien kytkemistä tiiviisti mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon. Jo nyt, vaikka sosiaalipartnerit ovat laissa säädetty osa päätöksentekojärjestelmää, on esitetty paljon kritiikkiä järjestelmän liian vähäisestä yrityslähtöisyydestä. Katsomme, että yhteistyötä sosiaalipartnereiden kanssa tulee tiivistää ja aitoa kumppanuutta lisätä. Jos yhteistyön organisoiminen jää kunkin maakunnan oman päätöksenteon varaan, uhkana on, että päätöksenteko etääntyy nykyistäkin kauemmaksi alueiden menestymisen kannalta keskeisimmistä toimijoista.

Edellä sanotun vuoksi katsomme, että jatkovalmistelussa sosiaalipartnereiden asema on otettava uuden tarkastelun kohteeksi. Lähtökohdan on oltava toinen kuin selvitysmiehen raportissa. Selvää on, että järjestelmän muutos voi edellyttää muutoksia myös tapaan, jolla yhteistyö on organisoitu. Mahdollisesti tarvittavista muutoksista on tarpeen keskustella rakentavassa hengessä hallinnon ja sosiaalipartnereita edustavien järjestöjen välillä hyvän lopputuloksen takaamiseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Antti Neimala
johtaja