Lausunto sidosryhmille korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lausuntopalvelu.fi

Suomen Yrittäjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksemme korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian luonnoksesta. Se on valmisteltu laajassa sidosryhmätyössä, jossa olemme itsekin olleet mukana. Luonnos on kattava ja vastaa työryhmän esittämiä näkemyksiä, joten kannatamme laaditun luonnoksen hyväksymistä muutamilla täydennyksillä ja täsmennyksillä.

Kommentit lukuun 1

Luvussa kuvataan tällä hetkellä olevaa tarjontaa, mm. erikoistumisopintoja ja avointa korkeakoulutusta. Johtopäätöksissä todetaan näin: ”korkeakoulujen täydennyskoulutuksen tarjonta ja osallistujamäärät näyttäytyvät volyymiltään pienenä suhteessa työelämässä tunnistettuihin ja ennakoituihin osaamisen täydennystarpeisiin. Mahdollisuutta tarjota räätälöityä täydennyskoulutusta tai tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta on toistaiseksi hyödynnetty vähän. Työnantajien ja koulutukseen osallistuvien yksilöiden mahdollisuudet kustannusten kattamiseen vaihtelevat. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonnan kokonaisuus on vaikeasti hahmottuva ja koulutustuotteiltaan heikosti tunnettu ja vetovoimailtaan heikko. Tunnettavuudeltaan vahvaa maksutonta tutkintokoulutusta päädytään käyttämään jatkuvan oppimisen tarpeisiin.”

Tähän lukuun olisi hyvä lisätä kohderyhmäkohtaisia tietoja koulutukseen osallistumisesta; miten esimerkiksi pk-yritysten yrittäjät ja henkilöstö osallistuvat korkeakoulujen tarjoamiin erikoistumisopintoihin, avoimen korkeakoulun tarjontaan ja täydennyskoulutuksiin.

Kommentit lukuun 2

Luvussa kuvataan korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian tarvetta ja sitä taustoitetaan mm. seuraavilla huomioilla:

• Koulutustaustaltaan ja työmarkkina-asemaltaan erilaisten ryhmien väliset erot osallistumisessa ovat edelleen suuria.
• Osaajapula on Suomessa laajaa ja erityisesti puutetta on osaajista, jotka pystyvät toimimaan korkeatasoista osaamista vaativissa ammateissa.
• Suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisesti vertaillen vahvoja julkisia resursseja ei käytetä optimaalisesti.
• Tällä hetkellä maahanmuuttajataustaiset ja muut korkeakoulutuksessa epätyypilliset ryhmät eivät kouluttaudu potentiaaliaan vastaavasti.

Nämä ovat keskeisiä huomioita ja niitä on luonnoksessa jo jossain määrin avattukin, mutta niitä voisi olla tarpeen edelleen terävöittää mm. tarkemmilla kohderyhmäkuvauksilla.

Kommentit lukuun 3

Vastaako strategiassa esitetty visio tulevaisuuden tarpeisiin? Mitä muuttaisitte?

Lisäisimme yhden kohdan: ”Jatkuvan oppimisen toteuttamisessa vahvistetaan työn ja opintojen yhteensovittamista ”

Muodostuuko tavoitealueista 3+1 korkeakoulujen jatkuvaa oppimista strategisesti oikean suuntaisesti ohjaava kokonaisuus?
Kokonaisuus on kattava. On kuitenkin hyvä pohtia vielä, olisiko selkeämpää esittää tavoitealueiksi neljä nyt esitetyn 3+1 tavoitealueen sijaan. Nyt esitetty +1-tavoitealue “Digitaalinen palveluympäristö kohtaamispaikaksi” kytkeytyy kyllä luontevasti kolmeen muuhun tavoitealueeseen, mutta on itsessäänkin edelleen merkittävä kehittämiskohde.

Kommentit tavoitteeseen 1. Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku: (vaihtoehtoisesti tavoitteeseen 2. Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta):

Yhdeksi alakohdaksi esitämme seuraavaa lisäystä:

Työn opinnollistamisen puitemallin valmistelu

• Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistäisi hankkeen, joka valmistelisi esityksen korkeakoulujen työn opinnollistamisen puitemallista.

• Valmisteluhanke mallintaisi jo käytössä olevien työn opinnollistamisen muotojen pohjalta korkeakoulutukseen soveltuvan oppisopimustyyppisen ratkaisun ja vastaisi samalla sen edellyttämiin hallinnollisiin, rahoituksellisiin ja toiminnallisiin kysymyksiin.

• Valmisteluhanke tekisi myös tarvittaessa esitykset puitemallin vaatimasta lainsäädännöstä ja/tai korkeakoulujen keskinäiseen sopimukseen perustuvasta käyttöönotosta sekä muista tavoista ohjata korkeakouluja mallin omaksumiseen.

• Malli vastaisi parlamentaarisen uudistuksen tavoitteeseen ”Osaamisen kehittämisen tavat ja koulutustarjonta”, jonka yhtenä painopisteenä on työn ja oppimisen nykyistä parempi yhdistäminen. Ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta näiden polkujen kehittäminen edellyttää työelämäläheisempiä, tarvelähtöisempiä ja osaamisperusteisempia pedagogisia ratkaisuja.

• Työelämän osaamistarpeiden muutokset ovat usein nopeita ja vaikeasti ennakoitavia. Osaavan työvoiman saatavuuden kannalta on oleellista kytkeä työuran aikainen osaamisen kehittäminen ja uuden osaamisen hankkiminen tiiviimmin osaksi työtä.

• Yhtenäisemmästä työn opinnollistamisen mallista hyötyisivät työelämässä jo olevat työntekijät ja yrittäjät, jotka pystyisivät päivittämään tietojaan ja taitojaan korkeakoulutasoisesti työhön tai yritystoimintaan sidotusti.

• Erityisen hyvin malli palvelisi henkilöitä, joilla uuteen työtehtävään siirtyminen ja perehtyminen edellyttää korkeakoulutasoisen osaamisen hankkimista työhön sidotusti.

• Mallia voitaisiin soveltaa tutkintoon tai sen osaan johtavassa koulutuksessa, avoimessa korkeakoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa, tilauskoulutuksessa sekä erikoistumiskoulutuksessa kunkin koulutusalan erityispiirteet huomioiden.

• Malli antaisi myös työnantajille nykyistä paremmat instrumentit, joilla vahvistaa työyhteisön korkean osaamisen kehittämisen kulttuuria ja toimintatapoja.

• Mallista hyötyisivät myös monet ensimmäistä korkeakoulututkintoa tai sen osaa tekevät nuoret – erityisesti se kasvava joukko, joiden tausta on ammatillisessa koulutuksessa ja joiden olisi jo urapolkunsa alkupuolella syvennettävä osaamistaan.

• Oletettavasti samaiset muodot palvelisivat lisäksi ulkomaisten opiskelijoiden kiinnittymistä suomalaiseen työelämään.

• Työtä opinnollistavia korkeakoulutuksen pedagogisia malleja on kehitetty 2000-luvun aikana erilaisissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Ne muistuttavat toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta tuttuja työssä oppimisen muotoja, erityisesti työsuhteessa tai omassa yrityksessä yrittäjänä suoritettavaa oppisopimusta. Osa korkeakouluista ja niiden koulutusaloista käyttää niitä osana opetustaan, mutta laajemmin tai yhteismitallisemmin ne eivät ole korkeakoulukentälle jalkautuneet, mikä asettaa korkeakoulujen opiskelijat ja työyhteisökumppanit eri puolella maata eriarvoiseen asemaan ja heikentää korkeakoulukentän kykyä vastata erityisesti jatkuvan oppimisen kasvavaan tarpeeseen.

Kommentit tavoitteeseen 2. Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta

Saavutettavuuteen vaikuttaa myös koulutusten rahoitusjärjestelmä. Rahoituksesta on luonnoksessa oma lukunsa (luku 4), joka vielä täydentyy.

Jatkoa varten tarvitaan selvitystyötä muun muassa seuraavista asioista:

• Oppimistili-/koulutussetelikokeilut
• Tutkintokoulutuksen maksullisuus
• Lukukausimaksujen käyttöönotto toista samantasoista tutkintoa suoritettaessa.

Strategian avaintulosmittarit: Ovatko esitetyt seurantatiedot mielestänne oikeat ja riittävät?

Seurannassa on huomioitava kohderyhmäkohtaisia tietoja erityisesti ns. aliedustettujen ryhmien jatkuvaan oppimiseen osallistumisesta: miten esimerkiksi pk-yritysten yrittäjät ja henkilöstö osallistuvat korkeakoulujen jatkuvan oppimisen eri muotojen tarjontaan, millaisilla toimintamalleilla ja kustannusrakenteella.

Muut mahdolliset kommentit:
Kommentit lukuun 4. Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen rahoitusmahdollisuuksia

Luvussa kerrotaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa korkeakoulujen ohjauksen- ja rahoitusmallien kansainvälisen arvioinnin, jonka tulokset valmistuvat kesäkuuhun 2023 mennessä. Tämän arvioinnin yhteydessä analysoidaan nykyisten korkeakoulujen rahoitusmallien vahvuudet ja kehittämistarpeet myös jatkuvan oppimisen näkökulmasta. Korkeakoulujen rahoitusmallien mahdollisen uudistustyön yhteydessä valmistellaan myös esitykset siitä, miten rahoitusmallit voisivat tukea tässä strategiassa esitettyjä tavoitteita ja saada aikaan ne strategiset toimenpiteet, joita edellä on kuvattu. Mahdolliset muutokset tulevat voimaan aikaisintaan 2025 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö teettää selvityksen kilpailullisen ja valtion tuella rahoitetun jatkuvan oppimisen markkinan rajoista, tarkoituksena tuottaa kaikille yhtenäinen tilannekuva siitä, mitä koulutuksia on mahdollista toteuttaa korkeakoulujen perusrahoituksella, ja minkä tarjoamisen edellytyksenä on se, että hinnoittelu ei ole markkinoita vääristävää eikä sisällä kiellettyä valtiontukea. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvityttää myös tarjottavan julkisesti rahoitetun digitaalisen alustan mahdolliset kilpailuoikeudelliset rajoitteet tarjota koulutusta kilpailullisilla markkinoilla.

Suomen Yrittäjät esittää kokeiluja/selvitystyötä seuraavista rahoitusratkaisuista:

• Oppimistili-/koulutussetelikokeilut aliedustettujen ryhmien jatkuvaan oppimiseen osallistumisen lisäämiseksi.
• Tutkintokoulutuksen maksullisuuden ohjausvaikutus hakeuduttaessa jatkuvan oppimisen eri koulutusratkaisuihin.
• Lukukausimaksujen käyttöönotto toista samantasoista tutkintoa suoritettaessa.

Muut kommentit

Vaikka jatkuvan oppimisen kehittämisen pääasiallisen painopisteen onkin oltava työikäisen väestön osaamisen päivittämisessä ja lisäämisessä, voidaan samalla tukea koko aikuisväestön koulutustason nostamista. Strategiassa tulisi tuoda enemmän esille työn ja opintojen yhteensovittamista ja mm. työn opinnollistamisen mallien laajempaa hyödyntämistä. Myös aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista tulee kehittää.

Strategian tavoitteiden toteutumisen tueksi tarvitaan jatkossa toimenpidesuunnitelma/-ohjelma konkreettisine tavoitteineen. On myös sovittava seurannasta ja strategian ja toimenpideohjelman päivittämisestä.

Suomen Yrittäjät