Lausunto STM.n vakuutusosaston tekemästä esityksestä Kelan rahoituksen muuttamisesta sekä Kelan muistiosta sosiaaliturvan rahaston varojen tilapäisestä ristiinkäyttömahdollisuudesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosasto pyysi Suomen Yrittäjiltä lausuntoa tekemästään hallituksen esitysluonnoksesta koskien Kelan rahoituksen muuttamista sekä Kelan ministeriölle toimittamasta muistiosta koskien sosiaaliturvan rahaston varojen tilapäistä ristiinkäyttömahdollisuutta.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia, sairausvakuutuslakia ja kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Ehdotus on pitkälti tekninen ja sillä pyritään joustavoittamaan kansaneläkkeiden ja sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelyjä. Kansaneläkelaissa ehdotuksen mukaan säädetään valtion perusrahoitusosuudeksi kansaneläkkeestä 53 %. Loppu rahoitettaisiin työnantajan kansaneläkemaksuilla sekä kansaneläkerahaston tuotoilla ja valtion lisärahoitusosuudella.

Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismääräksi säädettäisiin ehdotuksen mukaan 5 % kansaneläkevakuutuksen kuluista. Vähimmäismäärä turvattaisiin valtion lisärahoitusosuudella. Sairausvakuutusrahaston liikkumavaraa ehdotetaan väljennettäväksi siten, että rahaston rahoitusomaisuuden määrä sairausvakuutuksen kuluista voisi vaihdella 8-12 %:n rajoissa, kun se nykyisin on määritelty vähintään 8 %:ksi sairausvakuutuksen vuotuisista kokonaiskuluista. Sairaanhoitomaksun maksuprosentin määrittämistä ehdotetaan joustavoitettavaksi siten, että siitä säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Kansaneläkelaitokseen muodostettaisiin nykyisten kahden rahaston lisäksi kolmas rahasto, johon erotetaan sairausvakuutusrahastosta muut kuin sairausvakuutus- ja kuntoutusetuudet. Lisäksi ehdotuksessa on eräitä täsmennyksiä Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen kohdentamisesta eri etuusrahastoille.

Suomen Yrittäjien kanta

Suomen Yrittäjillä ei ole erityistä huomauttamista tähän tekniseen Kansaneläkelaitoksen rahoitusta joustavoittamaan tarkoitettuun uudistusehdotukseen. Kansaneläkelain muuttamista koskevaa ehdotusta voitaisiin kuitenkin selkeyttää muuttamalla hieman ehdotuksen 101 §:n sanamuotoa.

Tämän pykälän selkeyttä parantaisi, kun vuotuiset kokonaiskulut määriteltäisiin tarkemmin. Nyt ei ole selkeästi määritelty sitä, mistä vuotuisista kokonaiskuluista on kyse. Pykälässä voitaisiin puhua ”seuraavan vuoden arvioiduista kokonaiskuluista”. Tällöin pykälä kokonaisuudessaan kuuluisi seuraavasti:

Ehdotus:

”101 § Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä

Kansaneläkerahaston vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päättyessä vähintään 5 % 97 §:n mukaisista kansaneläkevakuutuksen vuotuisista seuraavan vuoden arvioiduista kokonaiskuluista (rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä). Valtion lisärahoitusosuus määräytyy siten, että rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä saavutetaan.”

Tämä täsmennys sopii hyvin myös lain kokonaisrakenteeseen siitä syystä, että lain 104 §:ssä puhutaan arviosta seuraavan vuoden kuluista, jolloin lukijalle selkeästi käy pykälän 101 kohdalla selväksi, että kyse tällöin on myöhemmin mainituista seuraavan vuoden arvioiduista kansaneläkerahaston kuluista.

Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa Kelan sosiaaliturvan rahaston varojen tilapäiseen ristiinkäyttöön. Tällainen varojen joustava käyttö on järkevää, kun pidetään huoli siitä, että se myös pysyy tilapäisenä.

Yrittäjiltä liikaa perittävää sairausvakuutusmaksua korjattava

Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston esitys on teknisluontoinen, eikä siinä käsitellä itse sosiaalivakuutuksen sisältöä. Suomen Yrittäjät kuitenkin huomauttaa, että ministeriölle toimitettujen laskelmien mukaan yrittäjiltä peritään liian korkeaa sairausvakuutusmaksua heidän etuuksiinsa verrattuna. Syksyn 2007 budjettikäsittelyssä tätä epäkohtaa ei kuitenkaan korjattu, vaikka laskelmien mukaan yrittäjät maksavat noin 30 milj.euroa liian suurta sairausvakuutusmaksua. Tämä vakuutusperiaatetta loukkaava epäkohta on korjattava vuoden 2009 sairausvakuutusmaksuja säädettäessä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja