Lausunto: Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman luonnos

Ympäristöministeriö
Asia: VN/6119/2025

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikon asiaan. Sosiaalisen ilmastorahaston kansallinen suunnitelma ohjaa, miten EU:n uusi rahoitus kohdennetaan Suomessa vihreän siirtymän tukemiseen erityisesti haavoittuvissa kotitalouksissa ja mikroyrityksissä. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lieventää päästökaupan laajentamisen aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia sekä ehkäistä energiaköyhyyttä ja liikenneköyhyyttä. Se ohjaa noin 463 miljoonan euron kokonaisrahoituksen kohdentamista haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille ja mikroyrityksille ETS2-päästökaupan käyttöönoton yhteydessä.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät pitää suunnitelman tavoitetta perusteltuna ja on jo aiemmissa lausunnoissaan puoltanut ETS2-tuottojen ohjaamista siirtymää tukeviin toimiin sekä rakennusten että liikenteen osalta. Suunnitelmaluonnos toteuttaisi tätä linjaa monelta osin, mutta rajaa tuen kohdentumista tavalla, joka jättää osan aiemmin tunnistetuista tarpeista suunnitelman ulkopuolelle.

Toimenpide Rakennusten energiatehokkuusneuvonta kuluttajille ja mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.1.1.1)

Rakennussektorilla haavoittuville mikroyrityksille tarjotaan ainoastaan energianeuvontaa, ei suoria investointiavustuksia. Suunnitelman kolmesta rakennussektorin toimenpiteestä kaksi, energia-avustukset asunto-osakeyhtiöille ja avustukset valtion tukemille vuokra-asuntoyhtiöille, kohdistuvat yksinomaan asuinkiinteistöihin. Suomen Yrittäjät on aiemmin puoltanut avustuksia myös yrityskiinteistöjen fossiilisesta öljy- tai kaasulämmityksestä luopumiseen, eikä tätä tarvetta ole suunnitelmassa huomioitu. Energianeuvonnan tavoitteeksi on asetettu 1 860 mikroyritystä toteutuskaudella 2027–2031, mikä on neuvontaluonteisena toimenpiteenä sinänsä kannatettava, mutta jättää lämmitysintensiivisten mikroyritysten investointitarpeet ilman rahastosta myönnettävää tukea.

Toimenpide Raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille (suunnitelman osio 2.2.1.3)

Liikennesektorilla raskaan kaluston hankintatuki mikroyrityksille on kannatettava. Suomen Yrittäjät on esittänyt, että liikenteen päästökauppatuottoja tulee kohdentaa pk-yritysten puhtaan kaluston hankintaan, ja suunnitelmaluonnoksessa ehdotettu hankintatuki pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen.

Hankintatuki tulee ulottaa raskaan kaluston ohella pk-yritysten puhtaisiin henkilö- ja pakettiautoinvestointeihin. Tämä edistää yritystoiminnan puhdasta siirtymää, autokannan uusiutumista sekä mahdollistaa yritysten osallistumisen julkisiin hankintoihin, joissa edellytetään päästötöntä kalustoa. Suunnitelman valmisteluaineiston mukaan vaihtoehtoa harkittiin, mutta se rajattiin pois hallinnollisen taakan ja kohdentamisen vaikeuden sekä raskaaseen kalustoon verrattuna pienemmän ETS2:n aiheuttaman hinnannousun vuoksi. Kiinteään yksikkötukeen perustuva malli voisi vähentää hallinnollista taakkaa riittävästi laajemman kohderyhmän kattamiseksi. Viidenneksellä yrittäjistä vuositulot jäävät alle 20 000 euroa, joten ETS2:n kustannusnousulle haavoittuvia mikroyrityksiä on kuljetus- ja lämmitysintensiivisten toimialojen ohella myös muilla, kuten palvelu- ja rakennusalalla.

Raskaan kaluston hankintatuen todellista vaikuttavuutta olisi hyödyllistä arvioida suhteessa tunnistettuun kohderyhmän kokoon: pelkästään raskaan kaluston hankintatuen piiriin arvioidaan kuuluvan 8 700 yritystä, ja tyypillinen tukikelpoinen yritys omistaa keskimäärin 3–4 ajoneuvoa. Raskaan kaluston hankintatuen 30 miljoonan euron määräraha mahdollistaisi positiivisen kysynnän skenaariossakin alle 500 kuorma-auton ja alle 200 linja-auton hankinnan koko rahastokauden aikana. Suhteutettuna mikroyritysten omistaman kaluston kokonaismäärään, noin 16 000–17 000 kuorma-autoon ja noin 5 000 linja-autoon, tuki riittäisi uusimaan vain 3–4 prosenttia tukikelpoisesta kalustokannasta.

Myös latausinfrastruktuurin tukeminen jätettiin pois raskaan kaluston hankintatuesta kohdentumisen osoittamisen vaikeuden vuoksi. Riittämätön latauskapasiteetti on este ajoneuvohankinnoille, minkä vuoksi Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että asiaa harkitaan uudelleen hankintatuen vaikuttavuuden ja raskaan liikenteen puhdistumisen näkökulmasta.

Toimenpide Henkilöauton romutuspalkkio yksityishenkilöille (suunnitelman osio 2.2.1.2)

Yksityishenkilöille suunnattu henkilöauton romutuspalkkio rajautuu suunnitelmassa edelleen uuden tai käytetyn täyssähköauton hankintaan tai leasingiin. Toimenpide olisi vaikuttavampi, jos tuen voisi kohdentaa vaihtoehtoisesti myös sähköavusteisen polkupyörän tai joukkoliikennelipun hankintaan. Käytettykin täyssähköauto edellyttää tulorajoitetulta kotitaloudelta huomattavaa omarahoitusosuutta, minkä vuoksi edullisempien liikkumisratkaisujen salliminen tavoittaisi kohderyhmän nykyistä toteutustapaa laajemmin.

On kannatettavaa, että romutuspalkkion voi käyttää myös täyssähköauton leasing-sopimukseen. Vaihtoehto madaltaa siirtymän alkukustannusta hankintaan verrattuna. Suunnitelman mukaan liikenne- ja viestintäministeriö selvittää vielä mahdollisuutta kohdentaa tuki suoraan leasingyhtiöiden kautta. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että maksatusmekanismi ratkaistaan tavalla, joka ei edellytä pienituloiselta hakijalta leasingyhtiön arvioimaa luottokelpoisuutta ennen tuen saamista, jotta vaihtoehto tosiasiassa tavoittaa kohderyhmän.

Suomen Yrittäjät pitää kannatettavana myös sitä, että toisin kuin rinnakkaisessa kansallisessa romutuspalkkiokampanjassa, jossa palkkion voi saada myös alle 140 g/km CO päästävän polttomoottoriauton hankintaan, suunnitelmassa esitetty rahaston romutuspalkkio rajautuisi nollapäästöisiin ajoneuvoihin.

Toimenpide Alueellisen joukkoliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.4)

Alueellisen joukkoliikenteen ja kutsuliikenteen tuet vastaavat Suomen Yrittäjien kantoja. Kestävien liikkumismuotojen tukeminen Traficomin kilpailuttamassa liikenteessä (aiemmin ELY-keskusten tilaama, 1.1.2026 alkaen Traficomin vastuulla) on kannatettavaa saavutettavuuden sekä liikenneyritysten toimintaedellytysten kannalta. Liikennöintisopimusten tulee olla riittävän pitkiä ja ehdoiltaan sellaisia, että liikennöitsijät voivat investoida myös puhtaampaan kalustoon.

Toimenpide Kutsuliikenteen tuki (suunnitelman osio 2.2.1.5)

Suunnitelmassa mainitaan mahdollisuus ohjata lakisääteisiä henkilökuljetuksia takseilta kutsuliikenteeseen alueilla, joilla taksien saatavuus on heikko. Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että tällaisen siirtymän vaikutukset alueen taksiyrittäjien toimintaedellytyksiin selvitetään osana toimenpiteen jatkovalmistelua.

Toimenpide Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit (suunnitelman osio 2.2.1.6)

Kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri-investoinnit saavat rahastosta 52,5 miljoonaa euroa vuosina 2028–2030, mikä lähes kymmenkertaistaa vuotuisen rahoitustason toteutuskaudella verrattuna Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksen mukaiseen perusrahoitukseen, joka jää 1,8–2 miljoonaan euroon vuodessa eikä sisällä lainkaan rahoitusta vuodelle 2027. Suomen Yrittäjät on jo keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan pitänyt kävelyn ja pyöräilyn edistämisen aiempaa, 3–4 miljoonan euron vuositasoa riittämättömänä; nyt esitetty perusrahoitus jää tätäkin tasoa alemmas. Rahaston kolmivuotinen lisäys parantaa tilannetta toteutuskaudellaan, mutta jättää avoimeksi, millä tasolla infrastruktuuria rahoitetaan rahastokauden päätyttyä.

Muut huomiot suunnitelmaan ja toimenpiteisiin

Suunnitelman 463,2 miljoonan kokonaisrahoitus jakautuu useaan pieneen toimenpiteeseen, ja mikroyrityksiin kohdennettu osuus kokonaissummasta jää vaatimattomaksi. Kokonaisrahoituksesta raskaan kaluston hankintatuki (30 milj. €) on ainoa toimenpide, joka on kokonaan kohdennettu mikroyrityksille; rakennusten energianeuvonnasta niille kohdistuu vain osa, sillä toimenpiteen tavoitelluista kontakteista noin 13 prosenttia on mikroyrityksiä. Loput toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti kotitalouksiin ja yksityishenkilöihin.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät


Roope Ohlsbom
ekonomisti